Päivä Koiramäessä

Pikkuruisia taloja, suloisia eläimiä, teatteria ja paljon muuta nähtävää. Eilen lähdin kahden nuorimman kanssa viettämään mukavaa päivää Särkänniemen Koiramäkeen. Mukaan otimme myös ystäväni ja hänen reilun vuoden ikäisen tyttären. Ja voi jukra kuinka kiva päivä meillä olikaan. Isommat sisarukset menivät mummulaan, sillä he eivät millään olisi malttaneet viettää pitkää aikaa Koiramäen puolella, vaan houkutus laitteisiin olisi ollut liian suuri. Teemme sitten erikseen reissun heidän kanssaan.

Koiramäki on ihan mahtava paikka ja pienille lapsille siellä nähtävää riittää. Aino piti erityisesti sen hahmoista, sekä isosta liukumäestä. Nähtävää oli pienelle paljon. Eläimiä oli kiva päästä hieman rapsuttelemaan ja possut olivat Ainosta niin kauniita ja söpöjä. Myös pieni teatteri esitys oli kiva ja juuri sen pituinen että lapset sen jaksoivat hyvin katsoa. Hugo jopa tuntui olevan siitä enemmän innoissaan kuin Aino. Pikkuruisiin taloihin oli kiva päästä sisälle tutkimaan. Suosikki näistä taisi olla koulu, jossa pääsi piirtelemään liitutauluun ja samalla Aino järjesteli seinällä roikkuvat kirjaimet ties kuinka monta kertaa uusiksi. Myös iso väritettävä seinä oli sellainen jonne oli päästävä kahdesti värittelemään.

Pyörähdimme myös huvipuiston puolella. Ainosta oli kiva katsella hurjia laitteita ja pääsihän hän myös itse muutamaan. Ainakin possujunaan ja leppäkerttuihin tyttö pääsi ilmaiseksi kun on vielä alle 100cm pitkä. Alkuun hieman jännitti (kuten kuvasta näkyy), mutta voi sitä riemua kun possujuna lähti liikkeelle. Sitä katsellessa ei voinut kuin hymyillä. Huvipuiston puolella katseltavaa oli vaikka kuinka ja myös Hugo viihtyi hyvin, kun ympärillä tapahtui koko ajan.

Kuten kuvistakin näkee, niin ilma oli vaihteleva. Ihan alkuun pidettiin takkia ja muutama sadepisarakin tipahteli taivaalta alas. Onneksi ei kuitenkaan alkanut satamaan. Välillä Aino taas otti takin pois ja valitteli kuumuutta. Hugolta otin takin pois vasta noin tuntia ennen kuin lähdimme kotiin. Vasta silloin aurinko alkoi kunnolla paistamaan ja lämmittämään. Mutta toisaalta ennemmin tämmöinen keli että vaatetta voi vähentää kuin ihan porottava aurinko ja kuumuudesta kiukkuavat lapset.

Myös Hugo viihtyi koko reissun todella hyvin. Tuon ikäisen vauvan kanssa kulkeminen on kyllä niin helppoa. Hugo katseli tyytyväisenä joko rattaista tai oli välillä sylissäni. Tuntui jotenkin niin helpolta olla liikkeellä kahden kanssa. Sitä ei tarvinnut koko ajan miettiä missä kukakin mahtaa mennä, vaan pystyi keskittymään täysin noihin  kahteen.

Aino nautti kyllä ihan koko päivän, lukuunottamatta pientä kiukkua joka iski heti alussa ja ihan lopussa. Mutta niitähän ei lasketa, hih. Tämä oli tytön toinen vierailu Koiramäessä. Viimeksi hän kävi reilun vuoden iässä ja pitää todeta, että kummassakin iässä tekemistä ja ihmeteltävää on piisannut. Koiramäkeen kannattaa ehdottomasti lähteä pienten kanssa, päivän saa helposti kulumaan ja siitä nauttii varmasti niin lapset kuin vanhemmatkin. Ainakin meillä kaikilla oli oikein mukava ja onnistunut päivä ja parasta oli jakaa se päivä ihanan ystävän kanssa.

Lapsilla kuvissa päässä ihanat NopsuPopsun lippikset. Toisella  ruusukkeella ja toisella ilman.