Kuinka paljon sitä voi jännittää sekä äitiä että lapsia? Kuinka sitä mietti koko päivän, että pärjäävätköhän nyt varmasti? Osaavatko sanoa jos jokin on hullusti? Onhan heillä varmasti kavereita? Eihän heitä kiusata ja eiväthän he kiusaa muita? Napanuora venyy ja paukkuu mikä tekee hyvää ihan meille kaikille. Mutta onhan tämä outoa ja jännää. Kuinka lasten koulu – ja eskarivuosi lähtikään käyntiin?
Keskiviikko oli jännä päivä kun kolme lapsista suuntasi pois kotoa. Iidalla alkoi jo viides kouluvuosi, ihan uskomatonta, että hän tosiaan meni jo viidennelle. Tänä vuonna vaihtui myös opettaja, joten sen tiimoilta odotan todellakin innoissani mitä tämä vuosi tuo tullessaan. Alku on ainakin ollut niin hyvä ja positiivinen sekä Iidalle että meille vanhemmille. Toivon mukaan se jatkuukin näin ja uskon kyllä vahvasti siihen. Viidennellä luokalla koulunkäynti muuttuu kun lukuaineet otetaan mukaan vielä hieman paremmin ja kokeet ovat niiden osalta vaativampia. Kotona pitää oikeasti lukea enemmän mitä vielä vuosi sitten.
Lumi puolestaan aloitti ensimmäisen kouluvuotensa. Kuinka äiti oli tippa linssissä kun tyttö meni reppu selässä muiden luokkalaistensa luokse ja kuinka pieniltä he kaikki näyttivät. Lumia jännitti, mutta kyllä jännitti äitiäkin. Hetken aikaa katsottiin vanhempien kanssa porukalla kun tuoreet koululaiset istuivat pulpeteissa hieman jännittyneinä mutta innosta puhkuen. Ja varmasti jokaiselle meistä vanhemmista oli hieman vaikeaa jättää lasta sinne ja lähteä. Sitä kun olisi mielellään jäänyt katsomaan itse kuinka se päivä sujuu. Ja hyvin oli mennyt. Ensimmäinen päivä oli Lumista jännittävä mutta oikein mukava. Luokalle oli tullut uusi tyttökin. Oli ollut hyvää ruokaa ja koulun keittiölle ilmoitin, että Lumilla on nyt possuton ruokavalio testissä ja hän saa tilalle sitten aina kasvisruoan.
Hieman jännitystä riitti sillä hetkellä kun hain tytön kotiin. Sovimme että tulee ulos kohtaan jonka näytin. Kun tyttöä ei parinkymmenen minuutin päästä kuulunut niin päätin mennä vilkaisemaan pikaiseen sisältä ja siellähän Lumi etsi minua yhden opettajan kanssa ja oli hieman jopa hädissään. Onneksi hätä ei ollut suuri ja Lumia lopuksi jopa hieman nauratti se, että hän odotti minua sisällä ja minä ulkona. Seuraavat päivät sujuivat myös hyvin ja nyt jopa löysimme toisemme heti.
Myös Matiaksen esikoulu pyörähti käyntiin ja kylläpäs se onkin lähtenyt käyntiin loistavasti. Matias oli huikannut isille heipat ja mennyt heti ensimmäisenä päivänä muiden mukaan ja saanut hyvin kavereita. Itseäni Matiaksen eskarin aloitus jännitti paljon, sillä hän on ollut vauvasta asti vain kotona. Tai no on hän kerhossa käynyt, mutta jos sitä ei lasketa. Lisäksi hän on syntynyt joulukuun lopulla joten on melkein vuoden osaa nuorempi. Hieman huoletti se miten hän pärjää mutta huoleni osoittautui kuitenkin turhaksi. Opettaja kehui todella reippaaksi ja hyväkäytöksiseksi. Ja se lämmitti kyllä kovasti mieltä. Matias odottaa aina innoissaan esikouluun pääsyä, meinasi ensimmäisenä päivänä tehdä jo eskarikirjan tehtävät ja pettyi kun viikonloppu tuli niin nopeasti. Voi kumpa tuo into kestäisi vielä pitkään.
Kyllähän lapset pärjäävät. Usein nämä ovat vanhemmalle se kovempi pala. Pitää kyllä sanoa, että kun kesän aikana taas tottui siihen, että kotona riittää huisketta ja vilskettä metelistä puhumattakaan niin johan tämä hiljaisuus on tuntunut oudolta. Kun kotiin jäi kaksi pienintä niin metelin taso todella laski ja nuo eivät edes pahemmin sotke. Ollaan istuttu lattialla ja rakennettu palikoilla ja leikitty kotia. Eikä muuten mene enää kuin viikko kun Aino aloittaa kerhotaipaleensa ensimmäistä kertaa. Ainon kerho on aina maanantaisin ja silloin minulle jää pari tuntia aikaa keskittyä vain Hugon kanssa olemiseen samalla kun Aino pääsee kerhoon leikkimään muiden lasten kanssa.
Ensi viikko tuo tullessaan myös hieman uusia ja jännittäviä juttuja, kun lapset alkavat kulkea koulukyydeillä. Iida ja Lumi menevät aamuisin yhdessä samalla kyydityksellä ja Matias kulkee toisella kyydillä. Lumin pitää välillä kulkea kotiin yksin ilman isosiskoa mikä tekee varmasti hyvää hänelle, vaikka se kovin jännittävältä tuntuukin. Olen kyllä kiitollinen noista koulukyydeistä niin ei joka aamu tarvitse herättää pienempiä aikaisin ja pukea ja lähteä kuljettamaan. Varsinkin talvella. Muuten se kyllä menisikin. Jotain hyvää edes tästä pitkästä koulumatkasta. Uskon kyllä, että kyyditykset lähtevät sujumaan hyvin ja pian se on jo meille kaikille rutiinia.
Tämän syksyn myötä keittiönpöydän ääreen kerääntyy jo kolme lasta tekemään tehtäviä. Sanotaanko vaikka näin, että sitä oppii itse tässä asioita uudestaan ja luulisi, että viimeistään Hugon kohdalla kaikki tehtävät menee äidiltä jo ulkomuistista, heh.
Miten teillä on lapsilla koulu tai esikoulu alkanut?
Repuista voi lukea lisää täältä.
Kommentit (16)
Kyllä se on aina yhtä jännittävää!! <3 Vaikka meillä viime vuonna jo nuorinkin aloitti ekanluokan, niin aina yhtä jännittävää se on ja täysin samanlaisia ajatuksia pyöri mielessä. Tuo kaveriasia on aika iso juttu koko koulu ajan. Ihana kuulla, että teillä kuitenkin kaikki lähtenyt hyvin sujumaan!! <3
Meidän tokaluokkalaisella on nyt ensimmäinen kouluviikko takana ja hyvin on viihtynyt taas koulussa. Itselleni oli kovempi pala "päästää" poika taas kouluun. Ekana päivänä ei saanut lähteä edes saattamaan, joten jäin kyyneleet silmissä kotiin päivittelemään nopeaa ajankulkua.
Ihanaa että siellä lähtenyt sujumaan hyvin. 🙂 On se meille vanhemmille aina niin kova paikka.
Kiva, että kaikki on alkanut teillä hyvin <3 Meillä on tuo eskarinaloitus edessä ensi vuonna. Mä en kestä miten nopeasti aika menee. Huomaan kuitenkin että meidän pieni mies haluaa jutella koulusta ja eskarista kokoajan – kai se on osa valmistautumista <3<3
On kyllä mahtava juttu.♡♡
Tää aika menee kyllä niin hurjaa vauhtia ettei tosikaan..juurihan nuo oli taaperoita.
Hih varmaan se on juuri sitä. Ja meillä ainakin ovat nauttineet nyt uudesta arjesta ja eskarilainen on ihan innoissaan. Tämä taisi olla äidille se kovempi pala purtavaksi. 😀
Kiva kuulla, että koulu/eskari on lähtenyt hienosti käyntiin! Toivottavasti into säilyy koko lukuvuoden 🙂 Vähän kyllä jännittää miten vaikeita ne koulutehtävät on nykyään, mutta onneksi siihen on vielä monta vuotta ennen kun joudun palauttamaan ne mieleen ;D
On kyllä kiva kun saatiin kiva alku kouluun ja esikouluun. Siitä on aina hyvä jatkaa. 🙂
Hih, totta siellä on vielä aikaa koulun alkuun. 😀 Mä oikein järkytyin esikoisen kohdalla kuinka paljon lapsilta vaaditaan. Nyt kun hän menee jo vitoselle, niin jännään millaisia läksyjä tyttö kotiin kantaa. 😀
Täällä koulut alkavat vasta tiistaina 16. päivä. Itse kirjoitin koulukiusaamisesta varsin kattavasti http://minttu-mietteet.blogspot.com/2016/08/koulukiusaaminen.html
Ai, siellä starttaa siis huomenna. Meillä silloin jo melki viikko koulua takana. 🙂
Pitääkin käydä lukemassa.
Nuo alut ja opettajan vaihdot on aina kyllä jännittäviä! Meilläkin onneksi pojan eskari on lähtenyt hyvin käyntiin ja kotona ilman eskarikavereita on kuulemma tylsää 😀 Toivottavasti näillä lapsosilla sujuisi niin koulukyydit kuin arkikin koko lukuvuoden yhtä upeasti kuin alkoikin!
No niin on, mutta onneksi se siitä lähtee aika nopsaan sujumaan. 🙂 Ihanaa että sielläkin lähti sujumaan hyvin. 🙂 Luuöen egtä tämän ikäisillä innostus säilyy vielä hyvin..tai toivon ainakin niin. 🙂
Voi miten reippaita lapsukaisia teillä on! <3
Niin kuin sanoit, monesti se napanuoran venyttäminen on vanhemmille vaikeampaa kuin lapsille.
On helpottavaa huomata, että kaikki sujuu hyvin ja se lasten ilo omasta pärjäämisestä on varmasti mahtava huomata. 🙂
Nauti rauhallisemmista ajoista pienempien kanssa. 🙂
Ovat kyllä olleet oikein reippaita.♡♡ Ja kyllä..itse stressaan heidän pärjäämisestä ja lapset ottaa ihan rennosti ja hyvä niin. 😀
Kyllä ollaan nyt nautittu pikkuisten kanssa. Tänäänkin käytiinnkierteleen rauhassa kirppareita. 😀
Kiva lukea, että teidän pienillä opintien tallaajilla on mennyt noin hyvin! Töissä pääsen puuhaamaan myös eskarilaisten kanssa ja onhan se jännää aikaa niin lapsille kuin vanhemmillekin, ensin eskarin aloitus ja sitten koulun alkamisen odotus…
Alkoi kyllä todella mukavasti ja lapset ovat ihan innoissaan ja sitä on niin ihana seurata. 🙂
Onhan tämä jännää aikaa, mutta pian tähän uuteen arkeen tottuu niin lapset kuin vanhemmat. 🙂
Niin se on. 🙂
Samalla tavalla se jännitys säilyy kun kouluvuosi alkaa. Itse olen jännännyt erityisesti sitä miten poikamme pärjää esikoulussa kun on osaa melkein vuoden nuorempi..mutta hyvin on mennyt. 🙂