Täällä sitä nyt ollaan

 

Iiik, täällä sitä nyt ollaan. Uudella alustalla ja osana Kaksplussan portaalia. Jännittää, mutta puhkun suorastaan intoa. Uusi vuosi alkoi ihan uusien kuvioiden kanssa ja uusi alusta vaatii jonkin verran totuttelua. Vanhasta osoitteesta pitäisi tulla tänne suora ohjaus, ja toivon että löydätte tänne perille, niin vanhat kuin uudetkin lukijat.

No mutta jos vaikka hieman kertoisin itsestäni sekä perheestäni. Moikka vaan kaikille, täällä kirjoittelee Terhi, viiden lapsen äiti ja yhden miehen vaimo Pirkanmaalta. Olen 32-vuotias kotiäiti, joka tykkää lasten kanssa puuhastelusta. Tämän hetken harrastuksiani ovat blogin kirjoittaminen sekä koiran kanssa lenkkeily. Tykkään myös erittäin paljon täytekakkujen väkertelystä, varsinkin omille lapsille heidän toiveiden mukaan. Jonkin verran olen tehnyt myös tutuille. Kakkuja voikin vilahdella täällä jatkossa, ainakin silloin kun vietämme lastemme syntymäpäiviä.

Lapsemme ovat syntyneet vuosina 2005, 2009, 2010, 2013 ja 2015. Suurperhe ei ollut aikoinaan suunnitelmissa, jossakin vaiheessa jopa koin, etten halua lapsia ollenkaan. No asioilla on tapana muuttua ja loputtoman odotus, vauva -ja lapsikuumeen vuoksi tässä sitä nyt ollaan, viiden lapsen äiti. Ja se jos mikä on ollut parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut. Eikä varmasti yllätä, että kuumeilen jälleen. Noh, aika näyttää miten lapsiluvun kanssa käy. Toistaiseksi kuitenkin koitan taltuttaa tuon kuumeen. Tosin huonolla menestyksellä.

Lapsistamme kolme on tyttöjä ja kaksi poikaa. He ovat kulkeneet blogissani pitkään toisilla nimillään ja ainakin toistaiseksi näin mennään jatkossakin. Oikeat nimet välillä vilahtelevat täällä, mutta nyt olen vielä pysytellyt siinä, että blogissa käytän toisia nimiä. Tyttäristämme 7-vuotiaalla Lumilla todettiin lastenreuma maaliskuussa 2011 tytön ollessa hieman alle parivuotias. Ensimmäiset kaksi vuotta olivat aika härdelliä, mutta nyt tilanne on pysynyt rauhallisena vuoden verran ja toivottavasti näin jatkuukin. Pistän Lumia kerran viikossa itse ja onneksi lääkitys on toiminut. Blogissa on välillä tekstejä liittyen lastenreumaan. Hugo, meidän kuopuksemme, näkyykin täällä eniten. Taapero pitää äidin aika kiireisenä, mikä on samalla niin ihanaa ja puuduttavaa. Nautin silti täysin tästä vaiheesta, kun toinen oppii valtavalla tahdilla kaikkea uutta.

 Mutta nyt uutta intoa puhkuen aloittelen täällä. Tervetuloa mukaan vanhat, kuin uudetkin lukijat. Meidät löytää myös facebookista sekä instagramista.