äiti ja melukylän lapset - Banneri

Älä koske siihen, älä ota sitä, älä laita sitä suuhun, älä kiipeä sinne, älä vain tiputa sitä ja listaahan voisi helposti jatkaa vaikka kuinka. Eikä se hokeminen muuten auta mitään, pahentaa vain tilannetta, sillä kaikki kieltäminen lisää mielenkiintoa. Millainenhan tuo olisi, pitäisikö nyt kuitenkin koittaa uudestaan, jos vaikka nyt ei kiellettäisi. Ihan varmasti se maistuisi hyvältä, se näyttää niin kivalta.

Utelias taapero on siinä vaiheessa, että kaikki hiemankin kielletty kiinnostaa. Hän hamuilee pöydiltä tavaroita, kiipeilee kaikkialle minne suinkin vain pääsee ja jos ei yletä, kyllä siihen oikea keino keksitään. Hän myös nappaa puhelimen heti käteensä, kun siihen tulee tilaisuus. Mutta tottahan se on, että tämä ei todellakaan ole mikään taaperoiden ja lasten vaihe. Me aikuiset toimimme ihan samalla tavalla.

Kaupassa saatamme kieltää lasta koskemasta mihinkään. Mutta mitä teemme itse? Huomaat jonkin kivan jutun ja toimit jotenkin näin: Oi, kuinka ihana ja kipität kyseisen jutun luokse ja otat sen käteesi hypisteltäväksi. Tunnustelet sitä ja jos se on tuoksuva juttu niin nuuhkaiset. Miltä tuntuisi, jos tämä vaihe kiellettäisiin, hmmm. Ja entäs jos näet jotakin herkulliselta näyttävää ruokaa. Toki mielenkiintosi sitä kohtaan herää, sitä on pakko tunnustella ja haistaa, ennen kuin maistaa. Jos se on korkealla, keksit kyllä keinon miten yletätä siihen. Lopulta me toimimme itse samalla tavalla kuin se utelias lapsi.

Mietitäänpä myös tilanne, että selailet vaikka facebookkia tai uutisia ja näytölle hyppää kissan kokoisilla kirjaimilla teksti ”Älä vain klikkaa tätä auki”. No välittömästi selailu pysähtyy ja yrität nopeasti selvittää, että miksi ei. Mielenkiinto leihahtaa, koska siinä periaatteessa kielletään avaamasta kyseistä linkkiä. Mielenkiinto vain kasvaa entisestään, jos sitä ei perustella erikseen, että miksi ei saisi. Mitä siellä nyt voi olla?

Niinpä olen koittanut vähentää älä sanan käyttämistä. Tai jos käytän sitä, koitan myös perustella, että miksi ei. Saatan sanoa esimerkiksi näin ”Ethän kiipeä sinne ettei vain satu mitään” tai ”Älä kiipeä sinne, se minkä avulla nyt koitat nousta, ei ole kovin tukeva ja saatat lentää lattialle ja satuttaa itsesi.” Toimii muuten paremmin kuin se pelkkä älä, koska lapsi kuulee myös syyn. Joskus toki on tilanteita, jolloin ei ennätä huutaa kuin sen älä, eikä ehdi selittää, että miksi.

Ihminen on utelias luonne, minkäs sille voi.

Kommentit (10)

Ihan totta! Kiellän kyllä, mutta aina perustellen. Meillä on ainakin toiminut, koska ollaan saatu aina pitää kaikki lasiesineistä ja kukkaruukuista lähtien esillä.

Terävä havainto! Itse olen kanssa aina tiedostaen vättänyt ”ei” ja ”älä” -sanojen käyttöä, vaikka kyllä niitä silti tulee. Meillä kun on vain yksi lapsi, niin sen kanssa on kaupassa helppo yhdessä hypistellä kaikkea ja tutkia, ennen kuin jatketaan matkaa 🙂 Siihen olen myös pyrkinyt, että jos joudun kieltämään, niin osaan sen aina lapselle perustella lapsentasoisesti.

Meilläkin noita sanoja kuuluu, mutta ainakin itse olen juuri koittanut perustella heti perään. 🙂 Hih, ihanat te. Mekin jäädään hypistelemään, jos olen kahden vanhimman kanssa liikkeellä, mutta jos on kaikki, niin silloin se ei ookkaan niin helppoa. 😀

Taas niin tutun kuuloista:)älä-sana on varmaan lasten korvaan,että tee mahdollisimman nopeasti!!!

Hihii, välillä kyllä tuntuu juuri siltä. 😀

Kiellon lisäksi kannattaa lisätä kehotus. ”Älä leiki sillä, se ei ole lelu. Ota ennemmin vaikka tuo tuossa.” ”Älä kiipeä sinne, se on liian korkealla. Kiipeä ennemmin vaikka tuonne.”
http://westendmum.fi

Totta, näitä tulee käytettyä myös. 🙂

Tuo on ihan totta! Aina kun kieltää niin tekee mieli selvittää miksi se on kielletty! Etenkin kun lapset ovat pieniä taaperoita niin ei ole MITÄÄN kivempaa kuin koskea siihen mihin ei saanut! Eeeii.. älä revi äitin kukkia.. 😀 😀 😀

Kaikki kielletty on todellakin kivaa. 😀

Kyllä se älä perustelujen kera on tehokkaampi kuin se pelkkä älä. 😀

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X