äiti ja melukylän lapset - Banneri

Itse en vielä ihan kymmentä vuotta ole kuulunut facebookkiin, mutta melkein. Taisi olla helmikuu 2008, kun liityin facebookin ihmeelliseen maailmaan. Mamma rimpuilee -blogissa haastettiin tarttumaan tähän haasteeseen ja olipas kerrassaan kiva palata ajassa taaksepäin katselemaan vanhoja kuvia. Melkein kaikki vanhat profiilikuvat olen laittanut piiloon tai poistanut. Ihmeesti sitä kuitenkin muisti, millaisia kuvia tuossa ruudussa on keikkunut. Tässä facebook profiilikuvia kymmenen vuoden ajalta.

Vuosi 2008, kun liityin Facebookkiin:

Voi elämä! Tämä kuva on otettu kesällä 2007, kun olin 23v. Jostain syystä länttäsin juuri tämän alkuun profiilikuvakseni. Olemme mökillä vissiin juhannusta viettämässä ja olen siivoilemassa pihaa..taisin olla pöytää menossa pyyhkimään tai sitten tanssin tuon rullan kanssa, hah. Nesteytyksestä on silloin pidetty hyvin huolta, ehkä liiankin hyvin.

Sen jälkeen ilme vaihtuikin pikkuisen tuimempaan…en kestä!!!

Vuosi 2009:

Tämä on otettu kun odotin toista lastamme. Kuva on napattu jo 2008, mutta pidin pitkään tätä profiilikuvanani. Tämä oli ensimmäinen profiilikuva, jossa oli myös esikoinen mukana. Ja huomasitteko, että hiustenväri on muuttunut vaaleasta tummaan. Kääk, olin niin valkoinen noilla tummilla hiuksilla, ei enää ikinä kyllä tummaa mulle.
Huomasin muuten, että tuo paita joka minulla on päällä tuossa kuvassa löytyy vieläkin vaatekaapista, hah.

 

Vuosi 2010:

Vuonna 2010 mulla taisi olla melkein koko vuoden tämä yksi ja sama kuva. Elettiin vauvavuotta ja samalla odotin perheeseemme kolmatta lasta. Tämä kuva on napattu kesällä, kun lepuuttelen jalkoja tietokonetuolissa ja nautin hiljaisesta talosta kun lapset ovat nukkumassa.

Näköjään mustavalkoiset kuvat ovat tuolloin olleet minulla kovassa suosiossa.

 

Vuosi 2011:

Mustavalkoinen teema sen kuin jatkuu. Tämä kuva on minulle rakas ja samalla muisto siitä, kuinka väsynyt tuolloin olin. Lumilla todettiin tuona vuonna lastenreuma ja se kesä oli todella rankka. Minusta tuntui, etten muista poikamme vauvavuodesta mitään, mutta tämän hetken muistan. Tytöt leikkivät ja vietin aikaa nurmikolla viltin päällä poikamme kanssa. Nappasin hänet syliini ja hän tarrasi hiuksistani kiinni. Pyysin pojalta anteeksi sitä, että olin niin väsynyt, mutta varmasti asiat helpottuisivat vielä. Muistan myös itkeneeni vähän.

Esikoionen haki jossakin välissä kameran ja nappasi meistä kuvan. Tämä kuva oli pitkään myös blogissani banneri.

 

Vuosi 2012:

Kappas, mustavalkoiseen kuvaan on ilmestynyt hieman väriä ja väsymyksestäkin päästiin yli, kun masussa köllöttelee neljäs lapsemme. Tämäkin kuva on muuten esikoiseni ottama. En muista tältä ajalta mitään muuta kuvaa, joten ehkä tämä on sitten vain ollut todella kauan.

 

Vuosi 2013:

Vihdoin profiilikuvat ovat saaneet värit takaisin. Tänä vuonna tyttäremme syntyi ja olen napsinut hänestä ja lapsista hurjan määrän kuvia, mutta itsestä niitä ei kyllä paljoakaan ole.

Tänä vuonna en muista myöskään enää pahemmin vaihtelevani noita profiilikuvia, mutta muuten tykitin kuvia lapsista aika paljonkin..ehkä liikaa. Sori vaan kaikille, heh.

 

Vuosi 2014:

Nämä kaksi kuvaa ovat jääneet parhaiten mieleeni. Ylempi niistä oli blogissanikin profiilikuvana. Sen on napannut siskoni, kun olimme lasten kanssa Jyväskylässä kylässä hänen luonmaan.

Alemman kuvan fiiliksen muistan edelleen. Aino käkätti sylissäni kun hypimme ja samalla piti silmiä kiinni ja puristi lujaa minusta. Siitä ei oikein ottanut selvää tykkäsikö hän vai ei, mutta uudestaan oli silti aina päästävä syliin hyppimään.

 

Vuosi 2015:

Taas meillä odoteltiin vauvaa, hih. Ystäväni nappasi minusta tuon kuvan, kun olimme lasten kanssa rannalla viettämässä lämmintä kesäpäivää. Tuosta kuvasta meni ainakin pari kuukautta vielä, että Hugo syntyi.

Sitten palattiin jälleen mustavalkoisiin kuviin. Mutta ai että tuo keskimmäisen kuvan fiilis. Niin pieni ja hento vauva..juuri ollaan päästy kotiin. Alimman kuvan on ottanut mieheni ja se on yksi lempparini.

 

Vuosi 2016:

Mä niin rakastan näistä tuota ylempää kuvaa. Muistan edelleen kuinka onnellinen tuolloin olin. Toki olen sitä nytkin, mutta juuri tuolla hetkellä olin superonellinen. Ja kuinka paljon mun pikkuiset on tuosta ajasta kasvaneet.

Alempi kuva olikin mulla todella pitkään profiilikuvana. Jostain syystä pidin siitä paljon.

 

Vuosi 2017:

Sitten päästäänkin jo tähän vuoteen. Ja huomasin, että aika talvinen profiilikuva siellä näyttää vieläkin keikkuvan, joten uuden vaihtaminen voisi olla kohta edessä.

Kauanko sinä olet kuulunut Facebookkiin? Joko kurkkasit omat profiilikuvasi läpi?

<3 Terhi

Kommentit (12)

Aivan ihania kuvia 🙂
Oon ihan uus seuraaja täällä sun blogissa sekä muualla somessa, mutta vaikuttaa sun jutut aivan ihanilta. Kiva lukea ja katsella ihania kuvia <3
Mukavaa kesää teille!

Ihania otoksia! Tämä on kyllä niin hauska haaste, mutta en silti taida uskaltaa siihen tarttua 😀

Kiitos. 😀
Näitä on kyllä ollut kiva käydä kurkkimassa toisten blogeista.

Ihania kuvia♡♡♡ mähän oon faces ihan uus vasta. Aika kauan onnistuin sitä vältellä,mutta blogin takia piti sitten viimein antautua? että multa irtoais vaan tän vuoden kuvia!

Kiitos Ulla.♥
Hei millä nimellä löydyt sieltä, niin tuun tykkäileen? 😀

Ihania kuvia! Ja vauvoja! <3 Minäkin lähdin tähän haasteeseen mukaan.

Kiitos. 😀
Pitääkin käydä katsomassa. 🙂

Hahaa.. Näitä on kiva katsella 😀 Kurkkasin omatkin kuvat läpi. Ja voi elämä. Siis siellä on oikeasti ollut jotain baarikuvia. Voi jestas sentään..

Hahaa. 😀
Mullakin ollut jotakin baarikuvia, mutta seinällä, ei profiilikuvana. 😀

Olipa kivoja kuvia!

Kiitos Hanna.♥

Kiitos.♥
Olipas kiva kuulla ja tervetuloa seuraamaan. Ihanaa kesää sinne myös.♥

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X