äiti ja melukylän lapset - Banneri

Noin sitä taas vierähti kuulkaas yksi viikko ja minä täällä ihmettelen mihin nämä viikot vilisee ja miten ihmeessä raskaus on edennyt näin pitkälle jo. Vastahan odotin malttamattomana niitä kahta viivaa tikkuun ja nyt täyttyi jo raskausviikko 17+0. Lisäksi olo on nyt niin hyvä, että ihan kuin tämä olisi eri raskaus kuin ensimmäisellä kolmanneksella.

Viime viikolla kerroin, kuinka tunnen vihdoin niitä kauan odotettuja liikkeitä. No arvatkaapa mitä, nyt tunnen niitä jo niin hyvin, että kun lasken käden vatsan päälle, tuntuu liikkeet jo läpi asti. Oikeasti, olen nyt jotenkin niin herkkä, että ilkeä pillitän täällä jopa tätä kirjoittaessa. Niin ihanaa on tuntea ne pienen liikkeet, voisinkin tunnustella niitä vaikka kuinka kauan. Ne hetket ovat kuitenkin vielä aika lyhyitä ja välillä päivän mittaan niitä ei edes kerkiä jäädä tunnustelemaan.

Tutut vaivat palasivat, johan niitä odottelinkin tulevaksi

Viime raskaudessa minua seuranneet saivat kuulla, kuinka kärsin silloin korvien jatkuvasta lukkoon menemisestä. Ensimmäiset kerrat on jo tässäkin odotuksessa tapahtuneet ja ainoa asia joka korvat avaa, on painaa pää alas. Nyt onnekseni oireet eivät iske vielä usein, mutta koska sitä on jo nyt ollut, on lopussa todennäköisesti enemmän tätä luvassa. Ilmeisemmin tuo johtuu kasvaneesta verimäärästä tai näin minulle viime odotuksessa selvennettiin. Toinen onkin sitten tämä tukkoisuus. Ihan kuin olisi jatkuva räkätauti päällä vaikkei mitään flunssaa olekaan. Eikä ole ollenkaan outoa, että niistäessä tulee välillä vertakin. No mutta olen onnellinen, että vaivani ovat näin pieniä.

Ruokahalu on kasvanut ihan mielettömästi. Viime viikolla söin vähän huonommin, mutta tällä viikolla on otettu oikein kunnolla takaisin. Sorruin kyllä viime viikon lopulla siihen kebabiin ja ai että se oli hyvää. Ehkä tänä viikonloppuna on vielä saatava ja sitten pitää koittaa kyllä pitää tuosta herkusta vähän taukoa.

Turvotusta on nyt ollut jonkin verran ja se on täysin omaa vikaa. Päivät ovat muka niin kiireisiä, etten kerkiä juomaan tarpeeksi usein. Pitäisi kyllä täyttää jokin pullo joka pitää tyhjätä joka päivä, ei turvottaisi tai särkisi sitten päätä. Tai sitten juon joka kerta kun kävelen lavuaarin ohi.

Vatsa ei ainakaan omasta mielestä tunnu kasvaneen paljoa, mutta housuissa huomaa, että varsinkin illasta ylin nappi on avattava. Aamuisin hyvä jos vatsaa erottaa ja illasta se on turvonnut melkein kaksinkertaiseksi. Muuten kaikki omat vaatteet sujahtaa vielä helposti päälle. Minä en ajatellut hommata äitiysvaatteita ollenkaan, mutta täytyy nyt katsoa ainakin housujen kannalta, millä sitä meinaa talven pärjätä.

Kommentit (2)

Se on kyllä parasta, kun liikkeet tuntuu kädellekin asti. Mieskin pääsee enemmän odotukseen mukaan kun saa tunnustella 🙂 Minä ostin yhet äitiysleggarit, mutta muuten en ajatellut mitään ostaa. Saa nähdä muuttuuko mieli myöhemmin 😀

No niin on, aivan ihanaa.♥ Meillä on mies reissuhommissa ja vain kolme päivää viikosssa kotona, mutta kun vauva kasvaa ja potkuja tulee useammin on isommat mahdollisuudet, että hänkin pääsee kokemaan ne. 🙂
Hihii, katsotaan kuinka meidän käy. 😀

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X