äiti ja melukylän lapset - Banneri

Jälleen elellään sitä aikaa, kun raketit saapuivat myyntiin. Odotetaanko teillä raketteja suurella ilolla, vai onko tämä ennemmin se juttu jonka voisi vain skipata?

Meillä lapset eivät ole pahemmin raketeista puhuneet. Yksi lapsistamme kyselikin eilen, että millaisia ne raketit nyt olikaan. Sen sijaan hän odottaa enemmän tähtisadetikkuja. Me taas miehen kanssa ei olla edes katseltu lehdistä millaisia raketteja tänä vuonna on myynnissä. Yleensä vain menemme kauppaan ja ostamme sieltä muutamat. Mies voisi ostaa enemmänkin, mutta itseäni häiritsee laittaa paljon rahaa raketteihin.

Ennen me kyllä ostelimme enemmänkin raketteja ja monena vuonna niihin paloi aika paljon rahaa. Nyt en todellakaan laittaisi niihin sellaisia summia. Ammuskeltiin niitä ystävien kesken yleensä joko kylällä tai jonkun mökillä. Lasten myötä rakettien määrä on vähentynyt ja ne ovat muuttuneet vähemmän ääntä pitäviksi. Lisäksi oma mieleni rakettien suhteen on muuttunut. Nykyisin tuntuu hullulta ampua isoja summia taivaalle, kun se ilo raketeista on niin kovin lyhyt. Toisaalta taas ilmankaan ei haluta olla, että lapset pääsevät niitä näkemään.

Pieni määrä tuntuu riittävän

Me ei olla tosiaan lähivuosina hirveitä summia raketteihin laitettu. Pienimmät ovat olleet innoissaan tähtisadetikuista, niistä oikein ison kokoisista. Niidenkin kanssa saa olla tarkkana, ettei tule minkäänlaisia palovammoja, kuten itse pienempänä päätin napata kunnolla kiinni ja kärvistelin koko yön sen palovamman kanssa. Tästä jaksan muistuttaa lapsia joka vuosi. Raketeista olemme yleensä ostaneet muutaman padan ja joskus muutaman kunnon raketin. Pienimmät kun eivät ole tykänneet kovaa ääntä päästävistä raketeista. Yleensä niitä on kuitenkin muutama ostettu, kun isommat tykkäävät ja ollaan pienten kanssa katseltu niitä sisältä, jonne äänet kuuluu sopivan vaimeana.

Naapurimme ampuvat aina hienot määrät raketteja iltaisin ja ollaan sitten niitä katseltu. Ja aika kivasti ne näkyy tähän meille ja on melkein kivempi katsellakin, kun ei tarvitse olla ihan niskat kallellaan koko ajan. Lisäksi isona plussana se, että he ampuvat niitä aika myöhään, joten ollaan isompien kanssa niitä katseltu pienempien ollessa jo nukkumassa. Ja säästyypähän siinä muutama kymppi, kun voi katsella niiden omien lisäksi muiden ilotulitusta.

Onneksemme koiramme ei pahemmin piittaa raketeista

Meillä on myös koira, joka ei onneksemme pahemmin raketeista piittaa. Ihan rauhallisena makoilee ja isompien pamauksien aikana saattaa haukahtaa. Pidän yleensä silloin television kovemmalla tai soitan muuten musiikkia, joka hieman vaimentaa ääniä. Joskus koiramme popsii vain rauhassa luuta, ihan kuin ulkona ei edes pamahtelisi mikään. Olemme siis onnekkaita siinä mielessä, ettei koiramme niitä pelkää. Jos pelkäisi, me tuskin ampuisimme raketteja omassa pihassa.

Kokemusta on kuitenkin myös koirasta, joka niitä raketteja pelkäsi ja se ei kyllä ole kivaa. Raketeilta ei kuitenkaan tähän vuoden aikaan voi välttyä, joten se on vain sitten koitettava tehdä lemmikin olo mahdollisimman mukavaksi keinolla tai toisella. Isot tsempit siis kaikille, joilla on tämä edessä oman lemmikin kanssa.

Kuuluuko teidän uuden vuoden juhlimiseen raketit? Ostatteko itse vai käyttekö katsomassa ilotulitteita muualla? Vai jätättekö raketit vallan ostamatta?

Kommentit (10)

Meillä odottaa 2 v 7kk Taapero kovasti raketteja se on joulukadun avajaisten jälkeen puhunut useasti menevänsä isin kanssa ulos katsomaan ilotulitusta 🙂
Ihan muutama edullinen raketti tuli ostettua viikolla yksi jossa on sydämiä ihan meidän kihlapäivän kunniaksi josta tuleekin jo 9 v huh huh <3

Me ostetaan yleensä vaan joku pata ja siihen pari pientä rakettia kylkeen. Käydään sit mun vanhemmilla niitä ampumassa ja heilläkin on jonkun verran raketteja niin siinä on ihan tarpeeksi. Lapset tykkää niitä katsella kyllä mutta ei kovin kauaaa. Tähtisädetikut on tosiaan heistäkin mukavempia. 🙂 Meillä on ekaa uuttavuotta 8kk beaglen pentu joten saa nähdä mitä tykkää raketeista..

Noin meilläkin yleensä ollut. Nyt tosin raketit edelleen kaupassa ja saa nähdä jäävätkö kokonaan sinne. 🙂
Hih, noi taitaa olla monen lapsen lempparit. Eivät ainakaan pidä kovaa ääntä.
Pidän peukkuja, ettei pieni koiranne pelkäisi niitä.

Mun mies tykkää raketeista paljon. Onneksi hän saa niitä työn kautta edullisesti. Mutta moni muu elämys/ilo maksaa myös paljon, eikä siitä sen kummempaa iloa ole kuin katseleminen ja hetkellinen nautinto (tähän voisi luetella lukuisia näytöksiä, jotka ei mun miestä kiinnosta ja mua kiinnostaa ja maksan siitä tuplasti enemmän) 🙂 Jos hän saa siitä nautinnon niin antaa mennä. Eläimet säälittää kun ne pelkää, mutta onneksi vain hetken kauhu.

Tuohan on kiva, että saa niitä edullisemmin. 🙂
Ja tottahan se on, että me ihmiset saamme nautintoa erilaisista asioista. Meillä mies tykkää ostella raketteja, kun taas itse pärjäisin ihan hyvin ilman ja katselen tyytyväisenä kun naapurit niitä ampuu.

Mies meni pari pommia ostamaan ja ne käydään huomenna vaarilla paukuttelemassa. Yleensä ei ole tullut ostettua, omat sisarukset ovat hoitaneet sen puolen ja niitä on sitten käyty katsomassa mummin luona. Jotenkin tuo miesväki on enempi innoissaan noista raketeista ? ja lapset tykkää niistä sädetikuista ?

Hih, olen tullut samaan tulokseen, että miehiä taitaa kiinnostaa nämä enemmän kuin naisia. 😀

En osta raketteja ihan vaan siksi, että on jotenkin aivan turhaa ampua niitä itse, kun jokapaikassa lähellä muut niitä ampuvat ja niitä on paljon helpompi nähdä kun ne ovat kauempana. Toiseksi en halua olla lisäämässä roskia ja joidenkin pelkäävien eläimien kärsimistä. Lemmikkien lisäksi myös luonnon eläimet varmasti pelkäävät noita ääniä, eikä ne pääse mihinkään sisälle niitä karkuun.

Jos raketteja ammnutaan paljon ympärillä, niin ei niihin kannatakkaan omia rahoja laittaa. 🙂 Oon onnellinen, kun meillä tykätään niin paljon noista tähtisadetikuista ja vaan muutama raketti riittää. Isompien kanssa iltaisin sitten ihastellaan, kun naapuri ampuu niitä ties kuinka paljon. 😀
Ja totta, luonnon eläimet varmasti pelkäävät noita. 🙁

Oi onnea hienoista vuosista.♥

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X