äiti ja melukylän lapset - Banneri

Se olisi jälleen yksi reumapoli takana, tällä kertaa jännittävä sellainen, kun yllätyksenä meitä ei ollutkaan vastassa tuttu lääkäri. En ole aivan varma olemmeko joskus ennen tavanneet kyseistä lääkäriä, mutta ihan positiivinen kokemus jäi. Silti sitä jotenkin vain kaipaisi, että aina vastassa olisi se tuttu lääkäri, joka tuntee teidät ja lapsen historian täysin. Uuden kohdalla sitä tuntuu, että joutuu kertomaan ties mitä vaikka lääkäri onkin etukäteen hieman tutustunut meidän tytön sairaushistoriaan.

Meille on myös joskus käynyt niin, että se suunnitelma mistä oltiin oman lääkärin kanssa keskusteltu ei olekaan sitten toteutunut, kun toinen lääkäri on tehnyt eri ratkaisun. Nyt tosin niin ei käynyt.

Aistin tyttärestä heti jännityksen uuden lääkärin tavatessa

Hän ei ollut läheskään niin rento ja katseli minua usein, ikään kuin hakien varmistusta siitä, että hän voi luottaa tähänkin lääkäriin. Vähän jopa harmitti, sillä olisin halunnut kertoa jo kotona tyttärelle, että vastassa on uusi lääkäri. Mutta koska en itsekään siitä tiennyt, tuli tämä yllätyksenä molemmille.

Helpotusta tyttärelle toi kuitenkin se, että kaikki tutkimukset suoritettiin suht samalla tavalla. Myös tämä lääkäri kiinnitti huomiota tyttären kävelytyyliin ja sanoi, että siinä on selvästi jotakin outoa, muttei hänkään oikein tiennyt että mitä. Ultralla kurkattaessa kaikki näytti oikeastaan aika hyvältä lukuun ottamatta viime kerralla kortisonia saanutta nilkkaa, jossa tälläkin kertaa hieman jotakin häikkää. Ei selvää tulehdusta, mutta pientä pullotusta. Nilkassa on ikäänkuin pieni ”kammio” joka voi johtua viimeksi pistetystä kortisonista tai kieliä alkavasta tulehduksesta.

Mitään punktiota tilanne ei onneksi vaadi. Mutta fysioterapia aloitetaan jälleen kevyesti. Lähinnä katsotaan onko fyssarilla joitakin jumppaohjeita tuohon kävelyyn ja näkeekö hän tarvetta esimerkiksi pohjallisille. Lisäksi hän toimii minun apuna arvioimassa nilkan tilannetta. Toivon mukaan sinne ei nyt ala kehittymään mitään tulehdusta, vaan saataisiin mennä kohti kesää ilman niitä. Lääkitys pysyy samana mutta foolihapon määrää lisättiin, sillä annostus on jäämässä pieneksi. Jos se vaikka tasaisi noita ylös ja alas seilaavia maksa-arvoja.

lääkärissä

Kävimme samalla reissulla myös verikokeissa. Tyttäremme ei ole ollut kovin halukas käymään Tayssin päässä verikokeissa, sillä pari huonoa kokemusta ei ole mitenkään vahvistanut sitä. Mutta lääkäri oli sitä mieltä, että kokeet otetaan samalla ja helppohan ne siinä oli napata. Jännityksestä huolimatta verikokeet sujui todella hyvin ja nyt saatiin myös oikein onnistunut kokemus. Jospa sitten seuraavalla kerralla niihin mentäisiin hieman levollisemmin mielin. Niin ylpeä olen tytöstä.

Toisaalta oli myös hyväkin juttu käydä välillä toisella lääkärillä, nimittäin sai ainakin toisen arvion sairauden tilanteesta. Samalla linjalla se oli kyllä kuin meidän vakio lääkärilläkin. Seuraavaksi olisi vuorossa silmäpoli vajaan kuukauden kuluttua ja seuraava reumapoli kolmen kuukauden päästä, ellei aiemmin ilmene sitten jotakin. Toivotaan että ei.

Kommentit (4)

Toivottavasti ei tulisi mitään tulehdusta tai muutakaan takapakkia. Teidän tyttö on kyllä todella reipas! ❤

Ihana että sujui lopulta hyvin, vaikka uuden lääkärin kohtaaminen jännittikin. Minustakin on helpompi, jos saa asioida saman tutun lääkärin/hoitajan/terkan kanssa, eikä tarvi alkaa kerrata koko sairaushistoriaa alusta saakka läpi. Tuttu ja pitkään sun kanssa työskennellyt ihminen myös useimmiten on kartalla kaikesta muustakin, jolloin kaikki tuntuu jotenkin vähemmän työläältä.

Toivottavasti saatte pitäytyä siellä kolmen kuukauden päässä häämöttävällä käynnillä <3

Kyllä se tuttu lääkäri on aina se paras mahdollinen juttu, ainakin meidän tytön kohdalla. Samalla säästyy asioiden toistamiselta. Mutta onneksi käynti sujui lopulta hyvin. 🙂
Toivotaan näin.♥

Sitä todella nyt toivotaan, olisi kurja jos kesäksi tulisi jotakin.
Hän kyllä on.♥

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X