Hetki jonka haluan muistaa

Teksti Terhi

Aika menee nopeaan ja vauva kasvavaa hurjaa vauhtia. Saaga täyttää tänään jo 5kk!!! Kuulumisia tulee tänne blogiin hieman jälkijunassa. Päätin, että haluan kirjoittaa itselleni ylös hetkiä jotka haluan muistaa. Suosittelen tätä muillekin vanhemmille, sillä vaikka nyt voisi tuntua, ettet unohda sitä hetkeä ikinä, niin vauvan ensimmäisen vuoden aikana tapahtuu niin paljon, ettei niitä kaikkia voi millään muistaa.

Minua oikeasti harmittaa, etten ole kirjoittanut vastaavia ylös muiden lasteni kohdalla. Tällä kertaa haluan kirjoittaa ainakin osan, jotten enää joutuisi harmittelemaan. Haluan nyt jakaa teidän kanssanne yhden hetken meidän aamusta.

Haluan muistaa juuri tämän hetken

Siinä sinä makoilet vierelläni, kuinka suloinen sinä oletkaan. Näytät niin pieneltä tällä isolla sängyllä. Tuhiset suloisesti unissasi ja suusi on tiukasti supussa. Hymyilen, kun vedät jalkasi peiton alla kippuralle ja samalla venytät kätesi pääsi yläpuolelle. Poskesi näyttävät hetken pyöreiltä ja niiden pinnalla on kaunis puna. Sinä tunnut niin lämpöiseltä. Pian rentoudut, suoristat jalkasi ja alat hamuta suullasi hiljalleen lähestyvää kättäsi, joka on puristunut tiukkaan nyrkkiin.

Ihan kuin aika olisi pysähtynyt hetkeksi. Muu talo on vielä hiljainen, joten minulla on aikaa vain tuijottaa sinua. Painaa mieleeni sinun piirteesi. Ihastelen upeasti kaartuvia ripsiäsi ja ihoasi joka on vielä uskomattoman pehmoinen. Olet kasvanut hurjasti, mutta olet vielä kovin pieni. Nenäsi on samanlainen kuin sisarillasi.

Raotat pikkuisen silmiäsi, joissa tuntuu olevan hieman unihiekkaa. Näytät hassulta, kun ensin avaat vain toisen silmän ja vasta sen jälkeen toisen. Näet minut vierelläsi ja painat silmäsi hetkeksi kiinni. Pian avaat ne uudelleen, ihan kuin varmistaen, että olen todella siinä ja et näkisi unta. Samassa kasvoillesi leviää aurinkoinen hymy, joka saa minutkin hymyilemään. Käännät pääsi pois ja pian katsot minua uudestaan ja hymyilet. Olet täydellinen, hymysi on täydellinen.

Nostan sinut syliini ja painaudut rintaani vasten. Rakastat kuunnella sydämeni sykettä ja minä rakastan pitää sinua sylissäni. Painan suukon otsallesi ja sinä puristat käsilläsi minun paitani olkaimia. Siinä me istumme molemmat vielä hieman väsyneinä, unihiekat silmissä. Olen onnellinen, että olet siinä.

Onko sinulla tapana kirjoittaa ylös ihan tämmöisiä arjen pieniä, tärkeitä muistoja?

Kommentit

2 kommenttia
Terhi

Valokuvausta harrastetaan täälläkin ja ne vasta ihania muistoja onkin.♥
Ilman muuta nyt kaikki ylimääräinen murehtiminen pois ja täysillä nauttimista vauva-arjesta. Se menee lopulta niin nopeasti. Ja kuulostaapa tutulta tuo pakahduttava onnen tunne, se on ihanaa.♥

Avatar

En ole kirjoittanut, koska kirjoittaminen ei ole minun juttu, mutta kuvia tulee otettua arjesta joka päivä. Pakahdun tähän onneen mitä tämä iltatähden kanssa saamme kokea <3. Edellinen vauva on jo 9v. Meillä on kaikki sujunut niin hyvin, että olen päättänyt etten enään ressaa ja itke tulleita kiloja jotka ei näytä lähtevän helposti mihinkään. En halua että tämä aika kuluu siihen kun murehdin kroppaani. Kropan Aika on myöhemmin nyt nautin tästä vauvasta .

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä