äiti ja melukylän lapset - Banneri

”Mitä haluaisitte, että tehdään ruuaksi? En tiiä, ihan sama.” Kuinka monen perheessä tuttu vastaus? Entäs kuinka monessa perheessä äiti on menettänyt innostuksen kokkailuun ja ruoan tekeminen on ihan hanurista? Täältä löytyy yksi.

Olen kadottanut vallan innostuksen tehdä ruokaa ja vielä enemmän keksiä mitä syötäisiin. Ennen tehtiin ruokalista, jonka mukaan mentiin ja ei tarvinnut miettiä mitä syödään. Sitten se jäi, koska se alkoi osittain mennä päällekkäin koulun ruokalistan kanssa. Sen jälkeen onkin ollut pelkkää miettimistä ja uuden ruokalistan laatiminen vain jäänyt.

Nykyään lähden yhä useammin kauppaan ilman ostoslistaa ja monesti päätän ruuan vasta kaupassa, joskus en sieltä kotio lähtiessäkään vielä tiedä mitä syödään. Ostan kuitenkin monipuolisesti kaikkea, jotta ruoat ovat mahdollisimman erilaisia.

Onneksi lapset ovat innokkaita apureita ja hyviä syömään

Ruoanvalmistus on vain nykyisin sellaista pakkopullaa, että jopa se perus makaronilaatikon valmistaminen tuntuu ottavan päähän. Ei kiinnosta yhtään, mutta teen sen silti. Olen ottanut lapsia mukaan ruoan valmistamiseen, jos se tekisi siitä mielekkäämpää, mutta noh, ei ole toiminut. Lapset ovat onneksi innoissaan kun saavat osallistua.

Isona plussana on kuitenkin se, että meidän lapset syövät oikeastaan ihan kaikkea. Vain harvoin kuuluu, yök en syö tai en tykkää tästä. Jos he vielä joka kerta sanoisivat kuinka ruoka on pahaa, niin varmasti ne viimeisetkin kiinnostuksen rippeet ruoan valmistusta kohtaan olisi murusina lattialla.

Sitä en tiedä millä sen innon saisi takaisin. Ehkä ihan uusien ruokien kokeilu, uudet kattilat tai uusi keittiö. Noh ei kai tässä nyt keittiötä tarvitse sentään lähteä uusimaan, mutta jotain pitäisi keksiä, ettei ruoan valmistaminen olisi joka ikinen päivä niin vastenmielistä puuhaa.

Sanokaa nyt, että joku muukin siellä ruudun toisella puolella kokee tai on kokenut näin? Mikä auttoi ja hei vinkkaa minulle teidän perheen lempiruoka. Olisi kiva kokeilla jos uusien kokeilujen myötä se into löytyisi.

Kommentit (26)

Kuinka isoja annoksia teet ruokaa kerralla ja kuinka isoja kattiloita/vuokia on käytössä? Käytännön asioita, kun itsellä on kolme kasvavaa poikaa ja mies, niin en meinaa pysyä perässä kuinka paljon he syövät 😀 tuntuu, että aina annoskoot on liian pieniä, että siitä riittäisi tarpeeksi seuraavalle päivälle… Ja ruoankulutus tulee vaan kasvamaan tulevina vuosina, APUA!! ;D

Ota yhteishyvälehden välistä ruoka liite talteen ja kokeile siitä uusia ruokia. Meillä uppos kana-nuudelikeitto ja nugetit tosi hyvin. Tsemppiä, välillä se on kyllä niin pakko pullaa.. sit feelialta voi tilata valmiita kotiruokia keittoja yms. Ovat tosi hyviä. Lisätään vaan neste, pitkät päiväykset ja ilmainen toimitus yli 150€ tilauksista. Tuli kotiin kylmälaukuissa muutaman päivän päästä tilauksesta. Itse olen välillä tilannut kun tuntuu että ruuan laitto ei suju. Suosittelen.

Pitääkin ottaa seuraavaksi, monesti ne lehdet jäänyt melkein vallan selaamatta.
Kiitos tsempeistä.♥ Tällä hetkellä on kiinnostus kyllä niin nollassa ja ruuan laitto ihan hanurista. Mutta jospa se into jostain jälleen löytyisi.
Kiitos vinkeistä. 🙂

Meillä ruoanlaittoon on vaihteleva kiinnostus.. Joskus nappaa ja joskus ei. Ruokaa on silti tehtävä joko joka toinen viikko iso satsi (2-4 eri ruokaa) pakastimeen tai sitten 1 iso laatikkoruoka valmiiksi mikrolämmityksiä varten ja helppoa & nopeaa viikolla. Ollaan pääsääntöisesti kotona klo 17, eli kotona syödään vaan päivällinen/illallinen ja iltapala. Lisäksi otetaan mieluusti miehen kanssa kotiruokaa evääksi töihin.

Mitä meillä sitten syödään? Pääsääntöisesti tehdään 1 iso kattilallinen keittoa sunnuntaina, yksi vuoallinen jotain kiusausta/lasagnea/makaronilaatikkoa. Lapset söisivät vaikka aina nakkikastiketta tai kanakastiketta. Itse jos saisin päättää niin voisin syödä vaikka aina kanawokkia 😀 Lapset ei sitä syö kun siihen tulee kasviksia. Mutta siis näistä ruoista osa pakastetaan ja osa jää jääkääppiin josta lämmitetään viikon varrella. Kaveriksi sitten kasviksia ja raejuustoa. Joskus on viikkoja että lapsille ei kelpaa mikään meidän tekemä ruoka, ja toisena viikkona sit kehutaan. Onneksi syövät lämpimän ruoan edes päiväkodissa. Jos kotona ei ruoka kelpaa, on syötävä edes lautasellinen puuroa, syömättä en anna olla. Me käydään kaupassa yhden kerran viikossa isommilla ostoksilla ja ehkä yhden kerran täydennysostoksilla. Säästyy rahaa. Ja säästyy aikaa kun joka päivä ei laiteta ruokaa vaan lämmitetään. Kivaa syksya, sulla on kiva blogi 🙂

Kiitos kun kerroit miten teillä tehdään ja mitä syödään. 🙂
Tuo pakkaseen tekeminen olis kyllä kätevää. Meillä se onnistuisi vasta, kun joskus ostetaan isommat kylmälaitteet. Nyt pakkasessa niin paljon marjoja, ettei sinne tällä hetkellä oikein muuta mahdu, heh.
Mulla on nyt alkanut lipsua tuo kaupassa kerran viikkoon käyminen useampaan kertaan, kun miehen reissuhommat loppui. Sinne meneminen on nyt paljon helpompaa. Mutta kyllä sen sitten rahapussissa huomaakin. Eli tarkoitus olisi nyt jälleen suunnitella paremmin ja käydä kaupassa harvemmin.
Kiitos, mukavaa syksyä sinnekin.♥

Mulla oli toi sama fiilis kesäloman jälkeen, kun oltiin kesällä syöty niin epäsäännöllisesti, tyyliin eväitä rannalla helteessä, grillattu ja haettu paljon pitsaa ja muuta noutoruokaa ja sitten kun arki alkoi, piti alkaa taas miettiä joka ikinen päivä, mitä ihmettä syötäisiin, ja se on kamala tunne, kun ei meinaa keksiä mitään, mikä maistuisi tai innostaisi! Käytiin melkein joka päivä kaupassa enkä edes uskaltanut ajatella, paljonko rahaa menee, kun ostetaan fiiliksen mukaan ruuat, joista osa sitten meni valitettavasti myös hukkaan. Sitten päätin, että on pakko alkaa tehdä muutoksia arkiruokarumbaan, kun se oli niin rasittavaa eikä budjetista ollut hajuakaan. Aloin sitten ekaa kertaa elämässäni tekeen ”kurinalaisesti” aina maanantaisin koko viikon ruokalistan selailemalla ruokakirjoja (lainasin kirjastostakin tosi innostavia kirjoja), ja samalla teen koko viikon kauppalistan, johon tulee kaikki ainekset. Sitten parin tunnin kauppareissu eikä tarvitse koko loppuviikkoon miettiä mitä syödään! Arkisin teen siis vaan yhden ruuan, päivällisen, lapset syö hoidossa /koulussa ja minä ja mies syömme usein edellisen päivän jämiä lounaaksi, mies ottaa töihin mukaan ja minä teen opiskeluhommia usein kotoa käsin tai syön halvan lounaan yliopistolla.
On niiiin helpottavaa kun ei tarvi joka päivä stressata, mitä syödään tai onko aineksia valmiina, ja ruokaa menee älyttömän paljon vähemmän hukkaan, kun kauppalista on suunniteltu. Myös innostus ruuanlaittoon on palannut ihan eri tavalla, se ei tunnu pakkopullalta vaan innostavalta, kun voi kokeilla uutta ja erilaista. Inhoan tehdä ja syödä samoja pöperöitä viikosta toiseen. Myös mies on tykännyt vaihtelusta. Lapset nirsoilevat säännöllisesti, mutta oppivatpahan samalla uusia makuja. Olen myös pitänyt siitä, että ruokaan kuluvaa rahamäärää on paljon helpompi seurata, kun käy vaan kerran viikossa kaupassa.

Kiitos, kun kerroit teidän tarinan tänne. 🙂
Tuo ruokalista kyllä toimii jos sitä vain noudattaa ja kyllä säästyy myös rahaa, kun on selvät suunnitelmat mitä ostaa. Pitäisi jälleen laatia lista ja yrittää tehdä niin, ettei tule kotona tehtyä samaa, kuin mitä koulussa on. Siihen kun se viimeksi kaatui. Vois kyllä käydä lainaamassa joitakin kirjoja ja katsoo josko niistä löytyisi jotain meidän listalle.

Sama täällä 😕 olen vielä kokki, tosin äitiyslomalla tällä hetkellä. Inhoan tehdä ruokaa ja samat ruoat pyörii koko ajan.
Meillä poika ei syö nykyään mitään. Aiemmin meni sentään vähän, mutta nyt ollut viikko ettei ole mikään lämmin ruoka kelvannut kotona, eskarissa onneksi jotain syö. Turhauttaa edes tehdä kun tietää ettei toinen aio edes maistaa.

Minä olen ammatiltani ravintolakokki, mutten valmistuttuani aikoinaan sitten kokenutkaan sitä minun alaksi ja nyt vielä vähemmän. 😀
Varmasti turhauttaa tuo tilanne. Lähettelen sinne paljon tsemppiä.♥

Täällä! Harmi vain että tästä hommasta on vaikea pitää lomaa ellei sitten syö vaan eineksiä mutta ei sekään oikein toimi pidemmän päälle isossa perheessä.. Eikä yhden päivän tauko vielä vie kyllästymistä pois.
Erään raskauden aikana mikään kunnon ruoka ei maistunut ja ruuanlaitto oli puuduttava pakko mutta sitten kun ruoka alkoi taas maistua palasi into jossain määrin kun aloin miettiä mitä ruokaa itse oikeasti haluaisin syödä ja se hieman teki hommasta mielekkäämpää.
Tämän hetken arkiruokaan vaikuttaa paljon se mikä on helppo tehdä: kiireessä keittää nopeammin makaronia kuin kuorii ja keittää kasan pottuja.
Lapsille taitaa maistua aina jos ruuasta löytyy jotain makaroni-nakki-ketsuppi osastolta 😀

No sepä, tästä hommasta ei pahemmin lomaa pidetä. Ja eineksillä ei kyllä mennä kuin joskus, lasten suosikki on maksalaatikko. 😀
Kiireessä sitä helpommin turvautuu makaroniin kuin perunoihin, mut perunaa meillä lopulta syödään paremmin.
Mulla on itsellä nyt sellainen vaihe, ettei meinaa maistua oikein kunnon ruoka. Syön kyllä, mutta kaikki rasvainen maistuisi juuri nyt (johtuu varmasti tästä imetyksestä). Pitää koittaa vain uusia ruokia ja toivoa, että into palaa, sillä ruokaa pitää kuitenkin laittaa joka päivä. Tsemppiä sinne ja toivotaan, että kadonnut into löytyy. 🙂

Täällä hep! Ärsyttää jokapäiväinen ruuan tekeminen ja varsinkin se ruuan keksiminen ! Oon yrittänyt enemmän tehdä kasvisruokaa ja nythtökaura/härkis yms mutta mies valittaa ja lapset ei syö läheskään niin hyvin:D

Äh tsemppiä sinne. Ei oo kyllä helppoa tuo ruokien keksiminen ja puuduttavaa sitten kokeilla uutta jos niistä valitetaan tai ruoka jätetään lautaselle. 😀

Voi että! Taas löysin sun tekstistäsi palasen omasta arjesta. Mulle riitti ruoan laitto ennen kesää, siitä tuli järjettömän pakkopullaa ja otti päähän aina ihan hirveästi. Meillä tämä ratkaistiin niin, että tällä hetkellä keittelen ison perheen puurot ja kiisselit, leivon sämpylät ja kakut, pidän myös huolen päivän kasviksista.. teen kaiken itselleni mieluisan siis ja samalla miehelleni epämieluisamman osion. Mieheni puolestaan antoi mulle meidän perheen vitsiksi tulleen välivuoden enkä tee lämpimiä ruokia jos en erikseen jotain uutta halua kokeilla.
😁 Toimii meillä, ja intokin alkaa palailemaan.. Lempiruoka on niinkin tavallinen koko perheellä kuin itsetehdyt lihapullat ja muusi salaatin kera. Tää sama meillä toimii itseasiassa siivouksenkin kanssa..kaiken muun kyllä teen tosi mielelläni, mutta imurointi vaan on jotain ihan kaameaa.

Ihan loistava ratkaisu teillä, tollainen voisi toimia meilläkin. Tätä voisi ainakin jotenkin koittaa toteuttaa myös meillä. 😀
Salaattien yms muiden tekeminen on kivaa, mutta lämmin ruoka on toinen juttu. Kalaruokien kanssa meillä on ollut aina sellainen jako, että mies hoitaa ne ja minä en niihin puutu. 🙂 Itsetehdyt lihapullat kastikkeen kera sekä muusi uppoaa täälläkin hyvin. 🙂
Mä taas tykkään imuroida, mutta pölyjen pyyhkiminen ja ikkunoiden pesu ei oo mun juttu. 😀

Kyllä, argh… Aina kun kyselee, että mitä haluaisitte syödä, niin vastaus on ”Ihan sama”. Ja sitten 90 % ruoista aiheuttaa jonkun lapsen suunnalta mutinaa ”Yök, en tykkää…”. Ainoat kaksi mitä kaikki syö, yleensä, taitaa olla spagettikastike ja kalapuikot. Mä olen niin K-Y-L-L-Ä-S-T-Y-N-Y-T! Nyt meinasin vaan kylmästi alkaa testaamaan uusia ohjeita, jos saisin oman intoni takaisin. Kaivella lehtiä ja nettisivuja, pakko sieltä on jotain löytyä. Ja luotan siihen, että ei ne lapset nälkään kuole, vaikka ei niin tykkäisikään…

Tsemppiä sinne. Toivon mukaan uusien ruokien kokeilu palauttaa innon. 🙂 Sitä keinoa meinataan täälläkin koittaa, sillä nyt mielenkiinto on täysi nolla, mutta ruokaa on joka päivä kuitenkin tehtävä.

Hei voisitko kokeilla jonkin toisen paikkakunnan esim päiväkodin ruokalistaa?

Pitäiskin etsiä sellainen. 🙂

Todellakin, ihan hanurista!
Mies ei anna ideoita tai osallistu kuin pakotettuna, mutta kritiikkiä tulee kuitenkin jos joutuu muutaman päivän syödä samaa ruokaa.
Ei ole mikään auttanu.
Lempiruokia on uunilohi+fetasalaatti, kana-pekonipasta, jauhelihatortillat, lohikeitto, maksalaatikko, uuniperunat+smetanapohjaiset täytemössöt, kiusaukset ja pitsa.

Voi ei, kurjaa ettei mies osallistu tai ideoi mukana. 🙁 Silloin se on vieläkin kurjempaa.
Uunilohi tai uunikala yleensä on täällä lasten yks lemppari. 😀 Kiitos, kun kerroit teidän lempiruuat.

Mä taas tykkään tehdä joka päivä ruokaa 🙂 Vaikka usein sen joutuukin tehdä yhdessä lasten kanssa tai vähän kiireellä. Mutta kannattaa just kokeilla rohkeasti eri reseptejä tai raaka-aineita. Voi löytää jonkun uuden suosikki ruuan! Ja muuten jos ei joka pvä jaksa tehdä niin tekee kerralla vähän isomman satsin tai pakastaa.

Ihanaa, että tykkäät. 🙂
Isoja satseja koitan tehdä, muuten tulisin hulluksi, jos pitäisi vääntää kaksi ruokaa päivässä. 😀

Possua/kanaa uunivuokaan (ruskista ensin paistinpannulla.) Vuoan pohjalle vähän vettä ja lado siihen possu/kanapalat ( tai suikaleet)
Mausta. Päälle ruokakermaa ja tuorejuustoa ja vuoka uuniin muhimaan. Halutessa voi laittaa vuokaan jo riisiä/quinoaa/ohraa tms., niin koko ruoka kypsyy uunissa.( silloin vettä pitää olla reilummin vuoassa.) Lisäksi höyrytettyjä kasviksia, salaattia, raejuustoa..

Kyllä! On aikoja jolloin ruuanlaitto saa aikaan lähinnä hammastenkiristelyä!
Mulla auttaa ruokien suunnittelu muutamaksi päiväksi eteenpäin ja kommentit ”hei, tää on hyvää” tsemppaa eteenpäin 😊

Oi kiitos vinkistä, kuulostaa hyvältä. 🙂
Täällä ruuan laittaminen on nyt niin tuskaa. Onneksi mies ja lapset osallistuu, joten en aina joudu yksin tekemään. Mutta kyllä kyllästyttää tällä hetkellä niin paljon, että ennemmin pesisin ikkunoita tai pyyhkisin pölyjä. 😀

En mitään älyttömän suuria, mutta esim makaronilaatikkoon menee lähemmäs pari pussia makaroonia ja iso jauheliha, keittoihin mulla on vaan 5L kattila, siitä syödään kaksi kertaa jos mies ei oo syömässä. Perunamuussiin tarvii vähintään 2kg perunoita, siitä syödään kaksi kertaa. Riippuu niin ruuasta kuinka siitä tykätään ja kuinka monta on syömässä. Isompia kattiloita on ainakin ostettava, sillä kun lapset kasvaa, kasvaa se ruan menokin. Huudan siis myös APUA! 😀

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X