äiti ja melukylän lapset - Banneri

Olemme koko perhe olohuoneessa ja istumme sohvalla. Pienin nukkuu sylissäni ja puristaa kädellään minun peukaloani. Tunnelma sohvalla on tiivis, mutta hyvin mahdumme ja vielä jää hieman tilaakin. Mietin, kuinka hyvä juttu olikaan, että mieheni kanssa kymmenen vuotta sitten ostimme näin ison sohvan. Silloin meillä ei ollut aavistustakaan, että joskus siinä istuisimme yhdessä kuuden lapsemme kanssa. Ei pienintä aavistustakaan siitä, että pyörittäisimme suurperheen arkea. Minulla on onnellinen olo ja tunnen olevani rikkaampi kuin koskaan ennen.

Tuo kuusikko on tehnyt minusta onnellisen. Tuo kuusikko on myös koetellut, sillä kuten voitte kuvitella ei kaikki aina mitään hattaraa ole. Olen kuitenkin aina keskittynyt iloisempiin asioihin, kuin takertunut ikävämpiin. Tosin minusta kyllä tuntuu, että meillä harvemmin on niitä ikävämpiä juttuja. Lapset tulevat hyvin keskenään toimeen, eikä he pahemmin väännä asioista meidän kanssa. Mutta kyllä sekin tilanne voi vielä muuttua moneen otteeseen.

Lapset ovat minulle suurin rikkaus

Koitan elää hetkessä, vaikkei se aina olekaan helppoa ja liian usein mieli karkaa jo seuraavaan hetkeen. Siinä he kaikki istuvat sillä aikoinaan ostetulla isolla sohvalla melkein kylki kyljessä, välillä kinaavat ja välillä hihittelevät ääneen. Silmäni kostuvat, kun edes ajattelen, että joskus istumme kahdestaan mieheni kanssa tällä sohvalla (ellei olla ostettu uutta) ja lapset ovat omissa kodeissaan.

Onneksi sen aika ei ole vielä, mutta ajatus talon hiljaisuudesta riipaisee. Vaikka sitä arjen tohinassa välillä se meteli joskus häiritsee ja saattaa ärsyttää, niin kyllä sitä varmasti muutamien vuosien päästä kirotaan jatkuvaa hiljaisuutta. Just nyt elämä on täydellistä juuri näin.

Kommentit (6)

Kauniisti kirjoitettu… lapsissa on kaikki, olkoon heitä yksi tai monta niin yhtä rakkaita kaikki. Lainassa he vaan hetken ovat ja sitten se sohva on tyhjempi, mutta onneksi kotiin voi aina tulla <3

Niin ihana postaus♡♡♡

Kiitos kaunis ♥

Oi, mä olisin halunnut suuren perheen!

Kiitos.♥
Niin se on, yhtä rakkaita kaikki oli lapsia sitten mikä määrä tahansa.♥

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X