äiti ja melukylän lapset - Banneri

Meidän vauvamme on nyt puolivuotias! Tuo hieno ikä täyttyi tänään. Vielä hetki sitten tämä ikä tuntui kovin kaukaiselta ja nyt se ikä on saavutettu. Ja ihan samanlaiselta  tuntuu nyt seuraavan isomman etapin kanssa. Vuoden ikä, sitä tässä lähestytään hurjaa kyytiä, mutta silti se tuntuu tosi kaukaiselta. Lopulta se aika menee nopeasti, niin meni tämä ensimmäinenkin puolikas, se on yksi hujaus, ja meidän vauva on taapero!

Mutta jos nyt kuitenkin keskityttäisiin tähän hetkeen. Millainen meidän puolivuotias on ja mitä hänelle kuuluu.

Saaga on ihana, ihana ja ihana. Sen hän ainakin kuulee päivässä monta kertaa, kun vuorotellen sitä hänelle hoemme. Mutta sitähän hän on. Aamuisin silmänsä auki saadessaan hän hymyilee, tahtoo syliin ja painautuu vasten. Tarraa pienillä käsillä kasvoista kiinni ja naurahtaa. Hän hymyile sisaruksilleen ja on oikea aurinko. Ei voi olla huono aamu herätä tuollaisen ihanuuden vierestä.

Kröhöm, kyllä. Hän nukkuu edelleen aika paljon vieressä. Ja kyllä hän nukkuu myös pinnasängyssä, ainakin pari tuntia per yö. Selvästi parhaiten hän kuitenkin nukkuu meidän välissä, mieluiten ihan kiinni minussa. En voisi ajatellakaan mitään ihanampaa. Öisin heräillään kolme tai neljä kertaa syömään. Saa nähdä koska yöimetykset loppuvat, mutta kiirettä emme sen kanssa pidä.

Puolivuotias – Iso vauva jo, mutta kuitenkin niin kovin pieni

Saaga on kasvanut ihan valtavasti ja oppinut paljon ihania juttuja. Kuinka mahtavaa on ollut nähdä niistä ihan jokainen. Nykyisin kun hänet laskee lattialle, hänet löytää täysin eri paikasta. Vielä ei ryömitä, mutta kierimällä pääsee helposti paikasta toiseen. Välillä kieritään niin kauas ja lopulta itketään, kun ollaan jumissa sohvaa vasten, eikä pääse enää kääntymään haluamaansa suuntaan tai sitten kieriminen ei vain lopu, vaikka tahtoisi olla jo paikoillaan. Liikkuminen on siis jo ihan mukavalla mallilla. Jännityksellä odotellaan, koska  aletaan ryömimään.

Täysimetystä on takana nyt 6kk, ihan mahtavaa. Kiinteintä olisi tarkoitus alkaa ottamaan kuvioihin mukaan nyt hiljalleen. Tähän mennessä Saaga on kasvanut rintamaidolla hyvin ja se on mahtava juttu. Hän syö kahden- kolmen tunnin välein niin päivisin kuin öisinkin. Hän on edelleen herkkävatsainen, joten kiinteiden kanssa aloitellaan rauhallisesti.

Saagasta on tullut kova kirkumaan ja hän todellakin pitää kovaa meteliä niin halutessaan. Kuolan määrä on valtava ja ikenet ovat pullottaneet jo monta kuukautta ja siltikään yksikään hammas ei ole tullut vielä läpi. Pienet ja tahmaiset kädet tarttuvat ihan kaikkeen kiinni ja monesti tulee vielä naurua päälle.

Saaga tykkää leikkiä sellaista, jossa hän laittaa itse sideharson päänsä päälle ja sen jälkeen viuhtoo käsillä ja jaloilla vimmatusti. Me huudamme “Missä Saaga on?” ja sitten harso pitää napata pois.  Ja mikä ihana nauru sen jälkeen kuuluu. Hän on tehnyt tätä jo pisemmän aikaa ja edelleen se on säilynyt lempparina. Hän viihtyy päivä päivältä paremmin lattialla. Siellä hän köllii leikkimaton päällä ja katselee lelujaan. Siinä kerkiää itse nopsaan esimerkiksi syömään aamupalaa, valmistamaan ainakin osan ruuasta tai juomaan kupposen kuumaa.

Päiväuniin on hiljalleen löytynyt rytmi ja ainakin yhdet nukutaan liikkuvissa vaunuissa. Muut päiväunet ovat kestoltaan lyhyitä, mutta onneksi edes yhdet ovat pitkät. Yhteensä päiväunia nukutaan kolmet.

Kävimme 6kk neuvolassa ja siellä oli kaikki juuri niin kuin pitääkin. Uudet mitatkin otettiin ja onhan tuo pieni ihminen kasvanut tänä aikana huimasti. Syntyessään hän painoi 3215g ja oli 48cm pitkä. Nyt 6kk iässä hän painaa 7325g ja on 65,5cm pitkä.

Siinä hieman meidän vauvan kuulumisia. Mitä teidän pikkuisille kuuluu?

Kommentit (2)

Hei!
Voi että kun NIIN samanlaiselta kuulostaa teidän vauvaelämä kuin meillä Eetun kanssa. Meidänkin Eetu on ihana, ihana, ihana ja hän kuulee sen monta kertaa päivässä. Kaikki kolme isoa veljeä häntä palvovat. Samoin meilläkin puolivuotiaana kierittiin paikasta toiseen ja kuolan määrä oli valtaisa. Meillä se ensimmäinen hammas puhkesi juuri puolivuotispäivänä ja samoin kiinteät aloitettiin silloin, kun herkkävatsainen meidänkin Eetu on. Nyt on ikää seitsemän kuukautta ja edelleen meillä herätään yöllä kolme neljä kertaa. Ei Eetulla nälkä ole vaan tissille haluaa vain nukahtaa. Ryömimään on opittu ja konttausasennossa hytkytään. Alimmat laatikot on opittu avaamaan ja pistorasioihin on hetimiten hankittava suojat, kun pienet sormet niihin löytävät. Kolme hammasta on jo puhjennut ja ihan kaikkea Eetu järsii. Huonekaluja, kenkiä, kaapin ovia, mattoja…mitä vain. Tutut lorut ja leikit saavat lumoavan hymyn Eetun huulille ja höpsötykset ihanan naurun kikatuksen. Niin ihania ovat tämän ikäiset vauvat 😍Onnea teille puolivuotisista 🎂

Voi että, ihana Eetu.♥ Kuinka taitava hän onkaan.
Kiitos, on nämä pikkuiset vaan niin ihania ja kuinka mahtava on seurata heidän oppivan uutta.♥

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X