Viimeiset kaksi viikkoa olen ollut väsynyt

Teksti Terhi

Viimeisen kaksi viikkoa olen ollut väsynyt meille rantautuneen vatsataudin vuoksi, joka kesti melkein sen kaksi viikkoa. Se on lopulta todella pitkä aika olla koko ajan valppaana koppaamaan jonkun ykät vatiin, pestä pyykkiä ja pyyhkiä monta kertaa päivässä kosketuspintoja. Hoitaa sairastavia ja keksiä virikettä jo tervehtyneille. Toivon, että tauti on nyt meidän kohdalta ohitse. Sen sairasti 5/8 ja jokaisella se oli täysin erilainen ja kesti eri ajan. Osalla tosi pitkäänkin, kuten kolmevuotiaalla kesti viisi päivää.

Mies on tehnyt pitkiä päiviä töissä. Olen nähnyt hänet aamusta, kun olemme herännyt vauvan kanssa ja seuraavan kerran iltapalalla. Viikonlopun olin lasten kanssa yksin, kun miehellä oli sovittu meno tuolle viikonlopulle. Joten sairastuvan pyörittäminen on ollut täysin vastuullani niin päivisin kuin öisinkin. Olin jo varma, kun tästä paranemme tulee jonkin sortin uupumus, kun ei tarvitse päivystää valppaana koko ajan, mutta onneksi ei tullut.

Arjen pyörittäminen silloin, kun lapset ovat terveenä sujuu hyvin, enkä koe olevani mitenkään väsynyt

Mutta siinä vaiheessa, kun lapset sairastavat ja varsinkin vielä vatsatautia, on oma jaksaminen sitten eri sorttia. Kaikista pahinta on se, kun odotat kuka on seuraava, eihän hän makaa selällään kun oksennus tulee, mitä jos hän oksentaa koulussa jne.

Isossa perheessä tämä tauti, niin kuin moni muukin voi kestää pitkänkin aikaa, joten olimme aika onnekkaita, kun selvisimme vain parilla viikolla. Ja koska tämä tauti on ihan syvältä, pidin jo terveet lapset viime viikon pois jumpista ja kerhoista, jotteivat tartuta muita. Ja jos on kutsuttu joku lapsista kylään olen kertonut mikä meillä on tilanne ja tällöin vastuu on kutsujalla.

En inhoa mitään niin paljon kuin sitä, että joku tulee kylään ja hetken päästä kuulet, kuinka heillä kotona joku oksentaa tai että lapsi oksensi viime yönä, mutta koska se oli vain kerran ja hän halusi tulla niin annoin luvan. Ihmekös jos taudit kiertää ja tarttuu. Itselle oli jo kynnys mennä kauppaan silloin, kun kotona joku ykäs, vaikka pakkohan siellä oli käydä jottei jääkaappi ole täysin tyhjä.

Eilen pääsin pitkästä aikaa lenkille ja ihan yksin. Laitoin musiikit soimaan ja kävelin ihanan keväisessä ilmassa ja välillä teki mieli tanssahdella ja laulaa musiikin tahdissa. Vastaantulijoille vain hymyilin ja fiilis oli kerrassaan mahtava. Kuinka se pieni oma hetki toi niin mahtavan fiiliksen, että sen voimalla jaksaa taas ja olo ei ole enää yhtään niin väsynyt.

Ihanaa  ja aurinkoista alkanutta viikkoa!

Kommentit

6 kommenttia
Terhi

En saanut. 🙂

Avatar

Hei 😊

Onpa ihanaa, että pääsit lenkille ja sait hetkeksi omaa aikaa. Tuollainen sairastuvan pyörittämisen aiheuttama väsymys ei niinkään nukkumisella helpota vaan juuri tuollaisilla mielekkäillä omilla jutuilla 😊 Toivottavasti saat niitä hetkiä lisää. Lähetän lämpimän halin sinulle ❤️Aina, kun luulen että nyt Eetun kanssa helpottaa ja että nyt sujuu se ja se, niin ihan joka kerta tulee jotain muuta mikä sotkee asian. Jokin vaivaa taas ja tässä yritän miettiä mikä se tällä kertaa on. Hampaat? Maha? Jokin tauti? Eetu on väsynyt ja itkuinen. Ei jaksanut edes syödä. Illalla vain itki, kun laitettiin nukkumaan. Ei ole oma itsensä. Ehkä se tässä selviää. Ihania kevätpäiviä sinne 🌞

Terhi

♥ Niinpä, tämä oma pieni hetki oli todelakin tarpeeseen. Täytyy yrittää päästä pian uusiksi, sillä sen verran piristi olla hetken aivan täysin omissa oloissa. 🙂
Voi pientä Eetua. Toivottavasti syy löytyy ja pian Eetu olisi taas oma itsensä.♥
Mukavaa päivää teille. 🙂

Avatar

Terhi

♥♥♥

Avatar

Saitko sinä ollenkaan tautia? 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä