äiti ja melukylän lapset - Banneri

Käytiin eilen metsässä melkein koko perheen kanssa. Lapset tykkäävät paljon, kun metsään pääsee heti omalta takapihalta ja siksi siellä tulee käytyä usein. Aikaisemmin poimittiin jo mustikat joten tällä kertaa oli puolukoiden vuoro. Alkuun marjojen poimiminen sujui vauhdikkaasti, mutta sitten alkoi löytyä kivat leikit. Muistan itsekin, että lapsuudessani yhdet parhaimmista leikeistä oli metsässä. Siellä pääsee mielikuvitus lentämään oikein kunnolla. Milloin kaatunut puu muuttuu laivaksi jne.

Saagasta metsässä oli ihan kivaa, jos sai istua paikoillaan ja pistellä puolukoita suuhun. Sen verran vaikeakulkuista maastoa tuolla metsässä on, että suurimman osan ajasta hän kulki joko minun tai mieheni sylissä. Tämmöisinä hetkinä se kantovälinen olisi niin huippu, mutta myin meidän oman silloin pois, kun Saaga ei siinä pienempänä viihtynyt yhtään.

Tykkäisin käydä metsässä enemmän, mutta nyt on pidettävä taukoa

Ja yksi syy siihen on ne ällöttävät otukset, joita metsä suorastaan kuhisee juuri nyt, nimittäin hirvikärpäset. Alkuun minun metsässä liikkuminen sujuu ihan mallikkaasti ja hirvikärpänen jos toinenkin vielä menee. Mutta siinä vaiheessa minun on aika sanoa metsälle heipat, kun saan kaivaa niitä niskasta ja päänahasta. Eikä ne pirulaiset edes meinaa kuolla ja siinä panikoidessa ei paljon tule rusennettua niitä.

Meidän porukasta lapsilla ei ollut yhtäkään hirvikärpästä, miehellä meni pari paidassa ja minussa oli sitten muidenkin edestä. Hyi, puistattaa ajatuskin muistella, kuinka kaivoin niitä eilen illalla vielä päänahastani, yök. Omassa lapsuudessa ei tuollaisia ällötyksiä ollut, vaikka menit kuinka syvälle metsään, mutta nyt niitä on näkynyt välillä ihan meidän pihassakin. Löydettiin kyllä hirven jäljet aika läheltä meitä, joten jospa ne siksi ovat tulleet tuolta syvältä metsästä lähemmäs pihapiiriä.

No mutta pääasia tässä oli se, että lapset saivat hyvät leikit metsässä aikaan ja keräsivät myös niitä marjoja, joita sitten talven mittaan kaivetaan pakastimesta esiin. Mies puhui, että vielä kerta pitäisi käydä ämpärillinen poimimassa, mutta itse jättäydyn kyllä siltä reissulta pois. En kaipaa enää yhtäkään hirvikärpästä lähelleni.

Tykkäättekö te liikkua metsässä?

Seuraa myös instagramissa

Kommentit (2)

Ai että. Teillä on kyllä ollut kivaa. Pieni miinus hirvikärpäsistä mutta niitä ei harmi vaan voi valita. Lapset kyllä varmasti nauttivat.

Kyllä, lapset tykkäsivät ja onneksi hirvikärpäset eivät heihoin menneet. 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X