äiti ja melukylän lapset - Banneri

Se alkoi jo raskausviikko 23 (22+0 – 22+6) ja päiviä laskettuun on jäljellä 126. Helmivauva kasvaa vatsassa ja samoin kasvaa tämän äidin vatsa. Nautin niin tästä pyöristyvästä vatsastani, miten vauvamaha voikaan olla niin ihana. Tällä hetkellä päälle tulee usein puettua leggarit, pidempi toppi ja villapaita. Sellaiset löysemmät vaatteet, joissa on mukava olla. Kaikki omat vaatteet menee vielä hyvin päälle, joten mitään äitiysvaatteita en ole ostanut.

Viime viikolla kävin perjantaina neuvolassa ja siellä kaikki oli hyvin. Verenpaineet pysyy minulle tyypillisissä lukemissa (108/68) ja painoa tulee tasaiseen tahtiin. Nyt sitä on tullut lähtöpainosta viisi kiloa ja ensimmäisestä neuvolakäynnistä vajaa nelisen kiloa. Ihme kyllä en nyt ole tämän raskauden aikana edes miettinyt näitä lukemia. Tulee mitä tulee, imetyksen loputtua sitten pudotellaan, jos siltä tuntuu. Minullahan oli vielä pari kiloa jäänyt Saagan odotuksesta, mutten stressannut niitäkään. Ne olisi luultavasti tippuneet imetyksen loputtua, ehkä. Minulta muuten mitattiin sf-mittakin nyt ensimmäistä kertaa tämän raskauden aikana ja se oli 17cm. Hieman keskikäyrän alapuolelle se sijoittui.

Viikonloppuna kärsin hieman huimauksesta ja yksi päivä sitä olikin enemmän. Niin on ollut jokaisessa odotuksessa, joten ei tämä tullut mitenkään yllätyksenä. Hyvin sen kanssa on selvitty, kun muistaa ottaa hieman rauhallisemmin. Edelleen suihkussa ja sen jälkeen huippaa selvästi kaikista eniten.

Raskausviikko 23, meneepä viikot nopeaan! Vauva on koko pituudeltaan nyt noin 27cm

Helmivauvan liikkeet tuntuu hyvin ja meinaahan sitä välillä huoli iskeä, jos hän ei siellä vatsassa niihin ns normaaleihin aikoihin liikuskele. Usein kuitenkin saan nopeasti vatsasta töytäisyn ja murehtiminen taas helpottaa. Tämmöinen tunne tulee päivien aikana aika harvoin, sillä aika hyvin tuo pieni tuolla vatsassa kuitenkin liikuskelee.

Olen taas tehnyt pieniä vaatehankintoja ja löydän itseni vähän väliä joltakin sivustolta katsomassa pienelle kaikkea ihanaa. Olen kuitenkin koittanut pitää hankinnat pieninä, sillä en ole vielä käynyt laatikoita läpi, jonne olen jemmannut Saagan pieniä. Värimaailma on kuitenkin pysynyt samana, joten saan hyvin yhdisteltyä uutta ja vanhaa.

Raskaus etenee mukavaan malliin ja tässä alkaa vihdoin itsekin pääsemään tähän odotukseen kunnolla mukaan. Sen huomaa tästä hurahtamisesta kaikkeen vauvahömppään.

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X