Oman aikansa se otti, monet kerrat toisten sanat satutti, monta kertaa mietin liikaa mitä muut ajattelee. Mutta en enää, koen vain suurta onnellisuutta ja olen niin hiton ylpeä mun isosta perheestä ja niin sen kuuluu ollakin. Ja olenhan aina ollut onnellinen, kiitollinen ja ylpeä mun perheestä, mutta valitettavasti pitkään omasin liian ohuen nahan ja moni sanominen pääsi sen alle.
Perheemme koosta on heitetty paljon vitsiä ja myönnän, että ne heitot ei ole tuntuneet kivalta. Ajan saatossa sitä oppi hiljalleen heittämään siitä itsekin vitsiä, eikä ottanut kaikkea niin itseensä. Eniten naljailua perheen koosta kuulee aina silloin kun olen odottanut tai vauva-vuoden aikana. Juuri silloin, kun on itse kaikista herkimmillään niille kommenteille. Juuri silloin, kun kenenkään ei kannattaisi perheen koolla vitsailla. On niitä jo nytkin kuultu monta kertaa.
Nykyisin kommentit uskonnon vaihtamisesta ja bussikortin ajamisesta osaa sivuuttaa, eikä ne aiheuta ärsytystä. Vaikka edelleen pidän niitä aika mauttomina vitseinä, niin nahka on kuitenkin vuosien saatossa paksuuntunut. Välillä sitä vaan miettii ajatteleeko ne näiden kommenttien laukojat, että ne jaksaa meitä jotenkin naurattaa, kun joka kerran jälkeen tulee samat vitsit. Noh, mutta kyllähän me ystävien kanssa näillä vitsaillaan nykyisin, kun ne ei itseä enää kirpaise. Aikoinaan nekin tuntui ikäviltä ja tuntui ihan kuin perheemme olisi vitsi tai hyvä vitsailun aihe.
Moni haaveilee isosta perheestä, mutta hylkää sen muiden mielipiteiden pelossa
Kyllähän iso perhe herättää mielipiteitä. Joidenkin on vaikea käsittää miksi lapsia vain “tehtaillaan” kerta toisensa jälkeen. Eikö mikään määrä riitä ja pakeneeko toinen vanhemmista työssäkäyntiä jne. Onko se uskonnosta johtuvaa vai ihan vain ollaan haluttu näin monta. Toiset arvostaa, toiset arvostelee.
Valitettavasti moni hylkää haaveet isommasta perheestä juuri siitä syystä, kun miettii liikaa mitä muut ovat mieltä. Kyllä muistan, kun saatiin kolmas lapsemme, sanottiin meille kuinka nyt on varmasti lapsiluku täynnä, kun löytyy tyttöjä ja poika. Kun sitten monien yllätykseksi neljäs ilmoitti tulostaan sanoi moni, aloitteko pojalle koittaa kaveria, tasaluku olisi kiva. Ja jossain vaiheessa kuultiin näitä ei teidän koko maailmaa tarvitse kansoittaa.
Näitä kuulee todella moni muukin. Olen saanut näiden blogivuosien aikana paljon viestiä lapsilukuun liittyvissä asioissa. Todella moni haaveilee isosta perheestä, muttei ole uskaltanut. Miten ihanaa on sitten ollut, kun ovat myöhemmin laittaneet viestiä, että uskalsivat sittenkin ja perhe on kasvanut. Raskaus ja lapsi on otettu hyvin vastaan, miten ihana sellaisia on ollut lukea.
Olen itse saanut kuulla paljon kaikkea negatiivista, vastaanotto ei aina ole ollut lähipiirissäkään mikään hyvä. Ne tuntuu itsestä kaikista kurjimmalta, mutta onneksi niissäkin kaikki kuitenkin päättynyt hyvin. Olenkin monille sanonut, ettei saa antaa toisten mielipiteiden vaikuttaa siihen, mikä on sinun perheen lapsiluku. Se on jokaisen perheen oma asia ja aina ei se haluttu luku välttämättä edes täyty.
Ollaan jokainen ylpeitä omasta perheestä, oli se sitten minkä kokoinen tahansa. Ihanaa että perheitä on eri kokoisia ja erilaisia kokoonpanoja. Olen niin onnellinen ja kiitollinen minun isosta perheestä.
Oletko sinä saanut kuulla kommenttia perheesi koosta?
Kommentit (48)
On kuultu 🙂 En jaksa ainakaan ottaa itseeni. Olen ylpeä 🙂 Meillä 6 lasta, 7kk-9v <3 Aina olen haaveillut vähintään 6 lapsesta ja vielä koskaan ei ole vauvakuume iskenyt, olenkin aina heittänyt että kun se iskee niin sitä tiedän ettei enää yhtään lasta 😀 Nyt kun on 6 niin kyllä haaveilen seuraavaa ensivuodelle koska nämä lapset nyt vaan on niin <3 <3 <3 Toisilla on varmaan muitakin haaveita äitiyden ja perheen lisäksi, hyvä niin mutta itselleni tämä suurperhe on ollut se tärkein haave <3 Kunhan lapsiluku on täynnä niin sitten ehtii töitä tehdä taas lisää ja muitakin juttuja, lapsia ei kuitenkaan voi tietyn ajan jälkeen enää saada. Ja onhan iso perhe niin mahtava, ei sitä käsitä ellei ole kokemusta.
Kyllä. Odotan 7:ttä ja varmasti kohta kun asiasta tulee julkista ah niin ihanat kommentit alkaa😬Minusta tympein on kyllä tokaisu..mä en kyllä jaksais. Oon siihen sitten todennut, että onneksi sun ei tarvii😁 Meillä ehkä on mennyt tilanne siihen, että ollaan vähän eristäydytty ja palkattu lapsille maksullinen vakihoitaja ettei kukaan vaan joudu hoitamaan meidän lapsia. Ollaan vaan tekemisissä niitten kanssa jolle lapsiluvulla ei ole väliä. Ihmisille pitäisi antaa lapsirauha, juuri töissä yhden kanssa juttelin kun heillä on vaan 1lapsi niin koko ajan ympäriltä kuuluu, että pitäs tehä kaveri. Ja toinen ystäväni ei ole ikinä lapsia halunnutkaan, niin häntä piinataan, että kyllä se mieli muuttuu. Lisäksi monella lapsiluku ei syystä tai toisesta ole se mitä on toivottu, niin on varmasti ikävää kuunnella kommentteja, että miksi ette tee lisää. Joskus ei tiedä nauraako vai itkeekö kun kerrankin oli töissä kovasti mietitty paljonko puolisoni tienaa, kun on ollut rahaa tehdä lapsia näin paljon ja tuota uskoa on pohdittu monta kertaa, ihmisten on vaikea käsittää, että me on vapaaehtoisesti haluttu nämä 7❤️
Voi, oikein ihanaa odotusta sinne.♥
Se on juurikin näin, lapsirauha olisi enemmän kuin hyvä. Koskaan kun ei ole hyvä, millon niitä pitäisi “tehdä”, milloin on liian vähän ja milloin on sitten liikaa. Ja sitten on tilanteita, jos on monta samaa sukupuolta olevaa, niin pitäähän se toista sukupuolta oleva saada. Ja just noin, ne kyselyt voi satuttaakin, kun se lasten saanti ei ole mikään itsestäänselvyys. Kuulostaa kovin tutulta, samat kuultu täällä, huoh.
Ihanaa odotusta sinne, älä välitä muiden mielipiteistä, jos jotain pöljää laukovat julkistettuasi raskauden.♥
Olen samaamieltä sun kans ei kannata välitä muiden mielipidettä vaan se mitä itse halua ja on Onnellinen😍. Ne ihmiset ovat vaan kateellisia kun ei uskalla tehdä oma haaveista totta😀. Mulla on kans 6 tulossa ja on nii onnessaan koko perhe ja lapsia😀. En välitä ja en aiokaan ihan samaa mitä muut ajatelle me itse kasvatamme ja se on meidän asia sit kun ollaan vanhoja on meillä oma perhe ja rakkautta❤️. Onnea ja siunausta koko perheellesi 🙏🏼
Tässä ei kyllä parane välittää muiden mielipiteistä, vaan elää ihan tätä omaa elämää.♥ Ja kun tietää että pystyy itse lapsistaan huolehtimaan.
Oi ihanaa, paljon onnea sinne odotukseen.♥ Ihanaa kesää sinne.
Hei,
Olen blogiasi joskus selannut parin postauksen verran ja nyt tämä osui silmääni. Olen aikaisemmin, ennen lapsia, pitänyt suurperheitä “hulluna” ratkaisuna. Nyt äitiyden kokeneena ymmärrän sen täysin. Saatko näitä kommentteja siis perheellisiltä vai perheettömiltä?
Ei ole mitään ihanampaa kuin äidinrakkaus lapsiaan kohtaan, mikään ei voita pientä halausta ja sanoja “minä rakastan sinua äiti”. Sisarus on lapselle paras lahja. Jotkut saavat vain näitä lahjoja enemmän.
Minulla on kaksi lasta. Kolmannesta haaveilen, mutta se haave ei toteudu. Nämä kaksi ovat saaneet alkunsa lapsettomuushoidoilla, eikä sinne tielle enää lähdetä.
Hyvää kesää sinulle ja nauti isosta ihanasta perheestä!
Moikka.
Näitä tulee niin perheellisiltä kuin lapsettomiltakin, tutuilta ja tuntemattomilta.
Äidinraukkaus on jotain niin ihanaa. Se on jokin niin voimakas tunne, ettei sitä voi edes selittää.♥
Rankka tie teillä ollut, mutta ihanaa, että olette kaksi aarretta saaneet.♥
Kiitos paljon ja toivotan teille ihanaa kesää.
Meillä kolmannen lapsen myötä kuultiin paljon kommentteja ja huokailuja. Minua ei haittais jos tulis neljäskin mutta huomaan miettiväni että mitähän muutkin ajattelisivat. Se harmittaa, onneksi se ei ole ainoa syy jarrutella vaan takoudellinen puoli on myös iso syy. Mutta pelkään “vahinkoa” enemmän muiden mielipiteiden vuoksi kuin niidem taloudellisten syiden. Ja se on surullista 🙁
On kyllä surullista, kun tulee ajatelleeksi helposti sitä, mitä muut ajattelee. 🙁 Vaikkei niin kannattaisikaan tehdä. Jokainen perhe tietää mikä on se sopiva määrä myös taloudellisesti. Ihanaa kesää sinne. 🙂
Kyllä, meillä on neljä lasta suunnilleen vuoden ikäeroilla ja jopa oman lapsuuden perheeni on ollut vaikea hyväksyä heidän mielestä liian suurta perhettä. Perheemme tulee hyvin toimeen ja perusasiat ovat kunnossa. Lapset on kotihoidossa ja isovanhemmat auttavat pari kertaa vuodessa hoitamisessa. Miehellä työpaikka ja minä heitän keikkaa omaan työhöni. Silti on tullut kuultua mm. “oliko vahinko?” “ei teidän tarvitse koko maailmaa täyttää” “oletteko vaihtanut uskontokuntaa” “eikä kolme olisi ollut hyvä jo?” ja näitähän riittää.. Ja kyllä, suurin osa kommenteista on tullut juuri odotusaikana. Se tuntuu tosi pahalta. Neljännestä lapsesta ei enää juurikaan onnitteluja tullut. Mutta ihan sama, olen ylpeä upeasta perheestäni 💕
Niin ikävää, että tekin olette joutuneet kuulemaan näitä kommentteja. 🙁 Ihan samat kuultu täälläkin ja ties kuinka moneen kertaan. Mutta antaa toisten olla omaa mieltä perheidemme koosta ja ollaan ylpeitä meidän perheistä.♥
Kuusi lasta on…. Pari pitempää taukoa lapsien välillä. Jotkut luulleet tai ehkä vitsailleet että ollaanko uskovaisia 🙄
Ihan sama niille kommenteille, me ollaan me ja meidän perhe 👍❤️❤️❤️❤️❤️❤️
Juuri niin, teillä on ihana perhe.♥
Niinpä! Toisille lapset ovat rikkaus🤓meillä oli jo 4 lasta kun kaksoset ilmoittivat tulostaan! Kylä sitä sai kuulla kaikenlaisia kommentteja ympäristöstään. Tietähän ei voi nyt enää kutsua kylään kun teitä on niin paljon! Meille kyllä mahtuivat kaikki sukulaiset ja tuttavat juhlimaan yhtä aikaa kun ei tarvinnut jäädä yökylään! Kaikki olettivat minun jäävän pitkälle hoitovapaalle tai kotiäidiksi! Tytöt putkahtivat maailmaan syyskuun lopulla. Palasin töihin elokuussa. Hyvin /kohtalaisesti on Pärjätty katraan kanssa! Kukaan ei edes ajattele että pikkutytöistä olisi aikanaan ”luovuttu” sekin olisi ollut mahdollista! Lapseni ovat suurin rakkauteni, samoin lapsenlapseni💖
Voi apua mitä olette joutuneet kuulemaan, ihan uskomaton tuo kyläilujuttu.:(
Käsittämättömin ja aina toistuva ajatus on tuo, että lapsilukumäärä on uskonnosta johtuvaa. Ikään kuin lapsia ei muuten olisi toivottu perheeseen. Usko kyllä vaikuttaa arvoihin ja asenteisiin, mutta varsinaisesti lapsilukumäärä ei johdu siitä. Tällaisissa perheissä lapset syntyvät yhtä lailla odotettuina ja rakastettuina, ei uskonnon harjoittamisena.
Niinpä.
Ikävää, että ihmiset kokevat oikeutena kommentoida toisten lapsilukua, oli se sitten 0, 10 tai jotain siltä väliltä. Pääasia että jokainen perhe on onnellinen tekemiensä valintojen kanssa ❤️
En osaa samaistua tuohon ison perheen kommentointiin, sillä minulla on vain yksi lapsi, mutta kovasti tulee kommenttia miten toinen pitäisi tehdä heti perään. Tulee liian isot ikäerot muuten, ja alkaahan se minunkin (30) ikä olla jo sitä luokkaa ettei lapsia tule yhtä helposti. Joopajoo.
Ihanaa kesää sinulle ja ihanalle isolle perheellesi! ❤️
No tämä.♥
Varmasti sitä kuulee paljon yhden lapsen vanhempana.:( Tsemppiä sinullekin sinne ja ihanaa kesää.♥
Ihanaa että teillä on iso perhe. Haluaisin myös monta lasta,mutta meillä ei olisi tarjota lapsille tarpeeksi hyvää elämää harrastuksineen kaikkineen. Jo nyt on hankala selvitä laskuista ja kaikki mikä tulee myäs menee…Olisi mielenkiintoista jos vpisit kirjoittaa suurperheen budjetoinnista ja ruokaostoksista! Meillä on kaksi rakasta lasta ja siihen se jää
Paljon tsemppiä sinne.♥
Raha-asioista olen puhunut vähän, koska ne eivät mielestäni kuulu kaikille, mutta ruokaostoskista ja paljon menee ruokaan, voin postauksen tehdä. 🙂
Voi kuule! Yhdeksän lasta ja varmaan kaiken maailman kommentit kuultu. Onneksi meillä lähipiiri on ollut mukana iloitsemassa perheen kasvamisesta, vieraammat on sitten kommentoineet sitäkin enemmän.
Välillä kun ärsytti kyselyt.. Onko nää KAIKKI sun? Sanoin että ei, puolet on miehen, jokaisesta lapsesta 😉
Nyt kun suurin osa on jo aikuisia tai ainakin omasta mielestään aikuisia, ei kommenttia niinkään enää tule. Ei olla enää ‘esillä’ suurperheenä, kun kuljetaan kahden tai kolmen nuorimman kanssa.
Varmasti. 🙁
Meilläkin varmasti edessä tuo vaihe sitten, kun isommat eivät enää kanssamme niin paljon liiku. Kiitos kun jaoit kokemuksiasi asiasta.
Todellakin: isosta perheestä (kuten toki pienestäkin) saakin olla ylpeä. Ihana perhe teillä onkin!
Oma nahka on myös vaihdellen paksuuntunut. Osa jutuista menee edelleenkin ihon alle, osan on oppinut sivuuttamaan olkien kohautuksella. Pääasiahan ei ole se, mitä muut perheestämme sanovat vaan se, että itse on perhekokoonsa tyytyväinen.
Joskus mietin, mikä isossa perheessä ärsyttää toisia? Onko se ymmärtämättömyyttä, kenties omia ikäviä kokemuksia, vääriä oletuksia, jopa kateutta…?
Olen miettinyt paljon myös sitä, miksi kommentit oman perheemme koosta satuttavat niin kovasti. Itse ehkä ajattelen, että jokaisella on oikeus toivoa niin pientä tai suurta perhettä kuin tahansa, mikäli sen kykenee hoitamaan – ja että nämä on niin monitahoisia ja henkilökohtaisiakin asioita, joita oikeasti toisten ei tulisi ruotia, paheksua tai arvostella. On myös vaikea ymmärtää, miksi tällaisista asioista pitää vitsailla – jos joku oikeasti mietityttää, niin eikö sitä voisi ihan reippaasti kysäistä.
Luulisi, että tämä olisi parempi reitti oikealle keskustelulle ilman, että tarvii pahoittaa toisen mieltä. Minut nuo lapsiluvun arvostelut ainakin saa ko. arvostelijoihin lähinnä ottamaan etäisyyttä.
Kiitos.♥
Kiios kun jaoit ajatuksesi tänne.♥
Meillä kolme lasta (4 v, 2 v ja 8 kk). Nuorimmaisemme synnyttyä olen kuullut pari kertaa, miten tämä nyt varmaan riittää. Moni sanoo, miten meillä on ”kunnon katras” ja sitä sitten ihmetellään. Siis kolmea lasta! Voin vain kuvitella, mitä se on sitten teidän kohdalla ollut.
En ole kenellekään uskaltanut sanoa, että itse asiassa olen alkanut haaveilemaan vielä yhdestä lapsesta.
Äh, harmi, että olette alkaneet nyt kuulla tuollaista. 🙁 Ne kannattaa koittaa päästää heti toisesta korvasta ulos ja koittaa olla murehtimatta niitä.
Itselläni ei ole vielä lapsia, enkä osaa kysyttäessä yhtään sanoa että “kuinka monta lasta haluaisin”. Sen näkee sitten! Mun mielestä muiden perheiden kyseenalaistaminen ja negatiivinen kommentointi on yhtä mautonta, kuin vaikka toistaisten vartaloiden kommentointi. Joten ymmärrän hyvin, että tuollainen vitsailu on ärsyttävää. Kummallista myös, miksi tänä päivänä suurta perhettä täytyy jotenkin erityisesti perustella muille.. Kolme lasta taitaa olla juuri se maaginen luku, jonka ylityttyä osalla alkaa herätä täysin kummallisia ajatuksia motiiveista lasten hankkimiselle. Käsittämätöntä 😀
Oliko teillä ennen lapsia mielessä joku lapsiluku, joka oli toiveissa? Vai millainen teidän tarinanne suurperheeksi tulemisessa on? <3 Olen uusi lukija, joten en tiedä oletko kirjoittanut aiheesta aiemmin! Tämä kiinnostaa siksi, että nykyään tuntuu törmäävän vain tarinoihin siitä, miksi joku on päättänyt olla lapseton.
No tämä, hyvä oli tuo vertaiskuva vartaloiden kommentoinnista. Ja tosi usein tulee tunne että pitäis muka selitellä perheen kokoa, mutten kuitenkaan ole enää lähtenyt sille linjalle.
Aikoinaan olin sitä mieltä, etten halua yhtään lasta, sitten saatiin esikoinen ja päätin tähän se jää, kunnes tuli vauvakuume. Raskauduin nopsaan ja sain keskenmenon, joka jotenkin herätti, ettei lapsia niin vain saada. Lopulta raskauduin uudestaan ja saatiin tyttö, päätettiin vielä jos kolme olisi se luku. No tuli vauvakuume ja hiljalleen se luku on kasvanut. Piti jäädä kuuteen, mutta elämä yllätti ja tässä ollaan. 😀
Hei Terhi. On ollut varmasti kamalaa kuulla arvosteluja isosta perheestä. Miksi ihmisten onkaan niin vaikeaa ymmärtää, ettei asia kuulu kenellekkään ulkopuoliselle. Itselläni on kaksi poikaa ja sanon omasta näkökulmastani, että ei myöskään ole mukavaa kuunnella sitä, kuinka lapsia pitäisi olla enemmän ja jos nyt vielä se tyttö…Ihmiset osaavat olla niin ajattelemattomia, kun onhan myös perheitä, joissa ei esim pienten palkkojen tai sairauksien takia ole mahdollisuutta enään suurempaan määrään lapsia. Lasten määrä on jokaisen perheen oma asia.
Se jaksaa ihmetyttää vuodesta toiseen. 😀
Voin kuvitella, että joudut kuulemaan. 🙁 Me kuultiin myös kahden tytön jälkeen tuota, että meinataanko vielä koittaa poikaa yms. Yleinen oletus taitaa olla, että perhe on hyvä sitten, kun löytyy tyttö ja poika.
Väittäisin, että aika monella niistä jotka eivät ole mielestäsi uskaltaneet muiden mielipiteiden takia hankkia isoa perhettä on myös muita syitä taustalla, ihan nyt vaikka talous. Vaikka kuinka kierrättäisi vaatteita ja tavaroita sisarukselta toiselle kyllä lapsiin menee rahaa järkyttävät määrät sitä mukaa kun kasvavat. Teillä ei varmaan sitten mene kerran ei tartte moisia miettiä. Monelle voi olla ihan puhtaasti taloudellinen kysymys. Teillähän on mahtava tilanne kerran teillä mies ja sinä tienaatte niin paljon ettei ole väliä kuinka monta lasta teidän perheeseenne tulee. Moni perhe kuitenkin joutuisi aika ahtaalle samalla lapsi määrälle tai edes puolella siitä.
Kyllä minäkin lapsista pidän ja tekisin niitä enemmänkin kuin olemassa olevat 3 mutta ajattelen asioita myös toiselta näkökulmasta kuin mielipiteet tai että onhan uusi lapsi aina lahja. Haluan miettiä sitä minkälaisen elämän pystyn itse tarjoamaan lapsilleni harrastukset, koti, lomat yms. Haluan miettiä millaisen lapsuuden yms haluan ja pystyn antamaan. Toki ei kaikkien mielestä ole lapselle tarpeen harrastukset ja lomaksi riittää oma lähiranta. Hyvä juttu, eihän tuollaiset asiat ole onnellisuuden tae. Haluan itse kuitenkin, että lapset muistaa lapsuudestaan muitakin asioita kuin, että lapsia tuli joka vuosi yksi lisää ja se rajoitti perheen resursseja. Lääkärinä tienaan kuitenkin keskivertoa enemmän silti mielestäni myös minun pitää miettiä taloutta ja sen kestävyyttä.
Haluan myös tuottaa yhteiskunnalle jotain enkä vain olla saajana. Toki maksat blogi tienesteisteistäsi veroa jonkin verran mutta kyllä teille yhteiskunta myös aikamoisen potin antaa joka vuosi lapsilisien ja mamma lomien ja kotihoitojen muodossa. Joten sehän on ihan että valitseeko olevansa toisten elätettävänä vai meneekö ansaitsemaan itse ne rahat ja joidenkin pitää myös niitä töitä tehdä että Suomen järjestelmä pystyy ja kestää myös tulevaisuudessa tarjoamaan mamma lomia ja kotihoitoa. Toki tämmöiset asiat eivät ole kaikille tärkeitä ja kaikkien mielestä ei töitä tarvitse tehdä kun työstä käy heidän mielestään omien lapsien kasvatus vuodesta toiseen.
Vähän häiritsevää tollanen asenne ikäänkuin lapsia voisi vain tehdä sen mukaan minkä verran ihmiset nyt sattuu vaan haluamaan, koska lapset ovat niin ihana asia. Kyllä mielästäni pitää miettiä myös realiteetteja heidän kasvattamiseen ja siihen mitä on tarjota. Kyllä he tarvitsevat paljon muutakin kuin lämpöä ja rakkautta.
Ne jotka minulle viestiä laittoivat eivät puhuneet onko varaa vai ei, ja eihän se minulle edes kuulu. Ne kommentit koskivat juuri tätä asiaa josta kirjoitin. Siitä kuinka monta lasta kenelläkin on varaa hankkia yms saisi kirjoitettua ihan oman postauksensa, mutta en ole tykännyt käsitellä blogissani tämmöisiä asioita. 🙂
Ja tottakai jokaisen pitää miettiä, että on mahdollisuus tarjota lapsille asioita. 🙂
Eihän se perhekoko kenellekään kuulu. Mietin aina vaan itseni kohdalla, että täytyyhän elämässä olla joku muukin tarkoitus kuin lisääntyä. Mua ei haittaa vaikka olisi sata lasta, mutta itsekin äitinä aina jaksan ihmetellä miten joku jaksaa aina aloittaa alusta ja eikö oikeesti ole mitään muuta elämässä kuin lapset. Maailma on täynnä asioita mitä voi kokea eikä monen lapsen äiti voi niitä toteuttaa ilman puolison lihavaa palkkapussia. Omat lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä enkä voi uskoa, että joku väittää, että vuodet hiekkalaatikon reunalla on parasta mitä voi olla.
Eihän se kuulukaan. 🙂
Onneksi jokainen saa tehdä itse omalla kohdalla ne päätökset. 🙂 Mä olen kyllä tykännyt pikkulapsi ajasta, mutta varmasti tulen nauttimaan siitä, kun kasvavat isommiksi. Olen aika kotihiiri, joten en koe jääväni mistään paitsi, jos jonnekin haluan niin pääsisin kyllä. 🙂
Tämä kommenttini on jäänyt minua vaivaamaan. Missään nimessä en tarkoittanut arvostella perhekokoasi. Ihan vilpittömästi kolmen lapsen äitinä kyselin. Minusta on todella ihailtavaa kun jaksat ammentaa voimaa lapsista! Halusin vain sanoa, että en missään nimessä tarkoittanut olla niin kärkäs. Joka tapauksessa ihana perhe sinulla🥰
Voi ei, ei kommentissasi ollut mitään vikaa. 🙂 En ainakaan ottanut sitä niin.
Ihanaa viikonloppua sinne. 🙂
Minä katsoin teidän perhe kuvaa nuorimmaisen ristijäisistä, todella upea ja ihana perhe! Meilläkin iso perhe, Joskus kaupan pihalla, joku vanhempi rouva laski kun mieheni nosti lapsia autosta, niin hän ääneen laski lapsi määräämme. Toki ei millään pahalla sanoikin, että arvostaa isoja perheitä. Meillä silloin oli viisi lasta. Nyt on perheemme kasvanut, että 7 lasta, joista jokaisesta olen ylpeä. 6 tyttöä ja 1 poika. Ainoastaan mikä on näissä viimeisimmissä raskauksissa ärsyttänyt kun ihmiset tivanneet kyllä siellä nyt on poika. Meille ei todellakaan ole sukupuolella mitään merkitystä yhtä rakkaita molemmat. Kyllähän iso perhe vaatii työtä ja voimia, mutta antaa myös niin monin kerroin onnea ja iloa! Ja tuo mikä minua henkilökohtaisesti ärsyttänyt kun minulla on ollut raskaus aikana erittäin iso maha niin ihmiset vihjailee siihen malliin, että kyllä siellä täytyy kaksoset olla, vaikka aina yksi kerralla syntynyt. T:Liisa
Kiitos.♥
Hih, meilläkin käynyt joskus noin, että on katsottu ja samalla laskettu, kuinka monta sieltä autosta tulee ulos. Ihana, että siellä hän teki sen arvostavalla tavalla.♥ Kyllähän isot perheet herättää huomiota.
Äh, tuo on kyllä ikävää. Meillä kaksi ekaa tyttöjä ja kolmatta kun aloin odottaa tosiaan oltiin varmoja, että koitettiin saada vain poika tyttöjen jatkeeksi. Meilläkään ei ollut sukupuolella väliä, kun kolmannesta puhuttiin. Tuo kaksoskortti on kuultu täälläkin. 😀
Oletus on myös se että uskonnollisen vakaumuksen takia ihmisen olisi pakko ”tehdä” sata lasta. Se on se kun itse tahtoo ottaa lapset vastaan ja rakastaa suurta perhettä ja haluaa paljon lapsia.😍
Niin moinia eri oletuksia ihmisillä tuntuu olevan isoista perheistä. 🙂
Kyllä. Ja kun sattuu olemaan vielä uskovainen, niin lisämausteena on voivottelu ku “vasten tahtoa tarvii ottaa vastaan niin paljon lapsia…” Meillä nyt viisi lasta ja lisää saa tulla, jos on tullakseen. <3 Joka ikinen kerta mut valtaa ihana onnentunne, ku raskaustesti näyttää positiivista jne. Onhan lasten kanssa välillä rankkaa, mut kenelläpä ei olis joskus vähän raskaampia päiviä, syystä tai toisesta. Niin paljon enemmän heistä on iloa.
Voi, ikävää että joudutte tuollaista kuulemaan.:(
Kyllä jokaisella on varmasti niitä rankkoja hetkiä, oli lapsia sitten vähemmän tai enemmän.
Iloista viikkoa sinne. 🙂
Sietää ollakin 💜
♥♥♥
Kiitos tästä kirjoituksesta!! ♥ Vauvakuumeilen nyt viidettä kertaa ja ikävä kyllä mieleen hiipii välillä (usein) ne “mitähän muut ajattelisi” aatokset.. Olen ollut kohta jo 8v kotona vakityöstä. Pelottaisi ilmoittaa uudesta raskaudesta töihin, ihan kuin muka lusmuaisin vain kotona kaikki nämä vuodet, että olen huono kun olen näin monta vuotta töistä pois. Tarve olisi selitellä ja puhua “täällä eletään vain kerran” mutta oikeasti, ei minun tarvitsisi kenellekään perustella päätöksiämme.
Lähipiirin osalta olen jo osannut paksuntaa nahkani. Ikävä kyllä sillä seuraumuksella että ei tee mieli olla juurikaan tekemisissä niiden kanssa jotka ovat joskus jotain naljailleet, se osaa olla välillä tosi yksinäistä. 🙁 Aikoinaan kolmatta odottaessani sain kokea kunnon maanpinnalle putoamisen kun kuvittelin läheisten ilahtuvan raskausuutisesta (niin kuin kahdelka ekalla kerrallakin) mutta kaikki olivatkin enemmän järkyttyneitä/ pettyneitä/ välinpitämättömiä. Meillä kun oli jo poika ja tyttö niin mihinkäs me enää kolmatta oltais tarvittu. 🙁 Tuo aiheutti minulle paljon henkistä taakka, mutta onneksi uskalsimme toteuttaa haaveemme neljännestä, koska se raskaus/ vauva-aika vei pois osan ed.rask mielipahasta ja paksunti nahkaani.
Olen niin ylpeä neljästä lapsestani ja onnellinen kun olemme uskaltaneet kulkea omaa polkuamme. Vielä kun osaisimme päättää jäädäkö tähän vai toivoa vielä viidettä 😉
Moikka, ole hyvä.♥
Ja todellakin, sitä ei tarvitse kenellekään perustella, miksi lapsia on monta ja mitä valintoja oma perhe on tehnyt. Jokaisella perheellä on omanlaisensa tilanne, eikä niitä kannata vertailla toisiinsa. 🙂
Ikävää, että olet joutunut kokemaan tuota :(. Täälläkin on koettu tuollaista ja mitä lähempi ihminen sen tekee, sitä pahemmalta se tuntuu. 🙁
Ylpeä saat olla teidän porukasta.♥
Ihanaa että haaveesi kuudesta lapsesta on toteutunut, toivotaan että haave seitsemännestä toteutuu myös.♥♥♥
Itsekin ajatellut juuri noin, että lapsia ei sitten enää myöhemmin saa, mutta töitä kyllä ehtii tekemään vielä vaikka kuinka kauan.