äiti ja melukylän lapset - Banneri

Olipa jotenkin outoa kirjoittaa taapero, kun vielä hetki sitten kirjoitin vauva. No ehkä tähän tottuu taas. Mielessäni on pitkään ollut aihe siitä, kuinka taaperolle maskia käyttävät ihmiset on ihan normi juttu. Hän ei katso maskia käyttäviä mitenkään oudosti. Se on ollut lähes koko hänen pienen elämänsä ihan normaali juttu.

Mutta alkuun muutama sana meidän kohta kolmevuotiaasta. Saagallahan kesti todella kauan tottua siihen, että ihmiset käyttävät maskia ja että niitä maskia käyttäviä on ihan joka puolella, kun on niinä harvoina kertoina lähdetty kotoa pois. Hän jännitti alkuun, kun minä käytin maskia ja monesti koitti napata sen kasvoiltani pois. Hän jännitti neuvolakäynnillä ja ei oikein tiennyt miten olisi reagoinut maskia käyttävään terveydenhoitajaan.

Taaperolle maskia käyttävät ihmiset ei aiheuta vierastamista

Eedit puolestaan ei alusta asti ollut maskista moksiskaan. Hän on kaikilla neuvolakäynneillä ollut oma iloinen itsensä, eikä ole vierastanut, kun on ollut maskia, visiiriä tai molempia yhtä aikaa. Mutta vaikka maskinkäyttö ei ole haitannut vuorovaikutusta, niin edessä on ollut yksi tilanne, kun olisi tehnyt mieli itse repiä maski kasvoilta. Se oli, kun hän sai 1v rokotukset ja hän katsoi minua, kuin hakien kasvoiltani infoa miten minä reagoin siihen. Kun hän ei nähnyt hymyä, tuli iso itku.

Saaga on oppinut lukemaan koko kasvoilta ihmisiä ja tottunut näkymään jossa näkyy niin nenä kuin suukin. Ihmiset ovat olleet lähellä, jutelleet, ottaneet syliin (tai olisivat ottaneet jos hän olisi mennyt) ja on kyläilty paljon, käyty kaupoilla ja oltu isoissa porukoissa.

Eedit puolestaan varmasti oppii taitavasti lukemaan silmistä. Hän ei ole tottunut siihen, että ihmiset tulevat lähelle, vaan he ovat sopivan matkan päässä, mummulassa on vierailtu todella vähän saatika käyty oikein missään muuallakaan. Isot ihmisjoukot ovat hänelle jopa hieman hämmentäviä. Hän ei vierasta, sillä hän on tottunut, ettei kukaan tule tiettyä pistettä lähemmäksi.

Siinä missä maskilliset ihmiset eivät saa häntä jännittämään, niin maskittomia hän saattaakin sitten katsoa pitkään. Kun eihän meilläkään oikein vieraile ketään, joten onkin outo näky, kun niillä muillakin ihmisillä on nenä ja suu, kuten omilla perheenjäsenillä. Mielenkiinnolla odotan sitä aikaa, kun maskeista luovutaan (toivottavasti sellainen aika on tulossa) ja näkee miten meidän pienet siihen sitten tulevat reagoimaan. Onhan se sitten taas ihan uusi juttu. Yhtä uusi meidän taaperolle, kuin meille aikanaan oli alkaa käyttää maskia.

Ihanaa viikonloppua!
Seuraa meitä myös instagramissa.

Kommentit (5)

Tämä jo viime vuoden kirjoitus, mutta aihe todella ajankohtainen. Maskien käyttäminen ei palvele kenenkään ihmisen vuorovaikutusta tai sen kehitystä. Maskit ja kasvottomuus eivät ole uusi normaali. Tätä yritetään, mutta sitä ei tule hyväksyä. Minullakin nyt vuoden täyttänyt lapsi. Ei tule mieleenkään että näkisin maskit jotenkin hyvänä asiana. Maskitta kuljemme kaikkialla ja näin olemme vaaraksi ehkä niille, jotka niin ovat uskoutuneet ajattelemaan. Lapseni näkökulmasta maskityypit lienevät huvittavia. Kun tulette juttelemaan iloiselle lapselleni, riisukaa kuitenkin maskit. Se tekee hyvää eikä me pelätä 😉

Moikka,

Mitkä noi vaunut teillä on? 🙂

Moikka, ne on Bugaboo Donkey Duot 🙂

Meillä nuorin on 2,5 vuotias ja paljon olen nyt miettinyt mikä vaikutus tällä kaikella on hänen kehitykseensä. Ollaan tosi paljon vain kotona (maalla), ulkona saattaa nähdä mummoa ja pappaa, mutta moneen kk ei ole nyt käynyt missään (eli ei näe edes niitä maskillisia ihmisiä). Ei ole ikinä ollut ulkopuolisella (esim mummo) hoidossa, päiväkodissa, omassa kerhossa tms. Onneksi on useampi isompi sisarus joiden kanssa leikkiä ja oppia vuorovaikutuksia, mutta silti.. Eikä tässä nyt voi mitään asialle tehdä, varovaisia halutaan olla raskauteni takia joten ei ole harrastuksia tai kerhoja. Ehkä hän yllättää ja on sitten super reipas ja sosiaalinen kun onkin aika olla erossa vanhemmista tai sitten (se mitä pelkään) takertuu jalkaan kiinni eikä halua olla erossa. 🙁

Voi kun tämä korona jo loppuisi! Pelottaa mitkä vaikutukset tällä on vielä tietyn ikäisten kehitykselle. Veikkaisin että teinit, opiskelijat ja nämä ihan pienet kotona olijat ovat ne eniten kärsivät. Meillä ainakin pienet koululaiset tuntuvat pärjäävän hienosti, näkevät kuitenkin koulussa kavereitaan ja saavat vaihtelua kotioloihin.

Kyllä tässä miettii mikä vaikutus myöhemmin voi olla. 🙁 Onneksi lapset sopeutuvat aika nopeasti eri tilanteisiin ja onneksi sielläkin on sisaruksia, joiden kanssa saa niitä vuorovaikutustaitoja harjoitella.♥ Tsemppiä sinne arkeen ja odotukseen.♥
Meillä selvästi eniten tämä tilanne vaikuttaa teiniin. Harmittaa hänen puolesta tämä ihan valtavan paljon ja todella toivon, että tämä k*rona saataisiin pian hallintaan ja voisi elää edes pikkuisen normaalimmin.

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X