Käynti äitiyspolille raskausviikolla 39+0 sai jännän käänteen

Torstaina täyttyi raskausviikko 39+0 ja minulla oli aika Tayssin äitiyspolille synnytyksen käynnistys suunnitteluun sekä ultraan. Olin jännittänyt ihan hullun paljon  tuota käyntiä ja sitä onko tällä kertaa tulossa sieltä suunnalta suositusta synnytyksen käynnistämiseen. Toisaalta ennenkin on samoilla jutuilla käynnistetty, joten miksi se nyt yhtäkkiä olisi muuttunut.

Lähdin aamusta liikkeelle hyvissä ajoin, sillä oli muutamia asioita joita piti Tampereen päästä hankkia. Siinä ennen lähtöä sanoin miehelle, että pitäisiköhän varuksi ottaa autoon mukaan sairaalakassit, jos nyt sattuukin käydä vaikka niin, että sisätutkimuksessa puhkeaa kalvot tai jotain muuta vastaavaa. Päädyin kassit heittämään autoon, koska eihän niistä siellä haittaakaan olisi.

Ajelin Tampereen päässä ensin ostamaan kaupasta muutamat paketit ihan mini vaippoja, nännirasvaa, kahdelle nuorimmalle isosiskolahjat ja muutamia muita juttuja. Kävin siinä Linnainmaalla muutenkin pyöriessäni vielä nopeasti kirpputorilla (Mini Panda) ja ostin vauvalle vielä muutamat jutut. Huomasin olevani aika hermostunut, sillä vilkuilin kelloa jatkuvasti. Lopulta kello oli sen verran, että oli aika lähteä ajelemaan kohti Tayssia ja äitiyspolia.

Äitiyspolille mennessä jännitti aivan hulluna

Siinä auton parkkiin saadessa sydän jyskytti tyyliin ulos rinnasta. Vielä kovempaa se löi, kun nousin hissillä kohti äitiyspolia. Ilmottautumisen jälkeen pyörähdin kansliassa ja siitä menin odottelemaan omaa aikaani. Oli taas hieman orpo olo mennä tuonne äitiyspolille yksin, kun siinä oli muutamia pareja osottelemassa samaan aikaan yhdesssä. Mutta toisaalta taas kiva, että lapset saivat olla kotona isin kanssa, eikä tarvinnut murehtia mitään hoitajia.

Lopulta numerotaululle ilmestyi numero, joka kuului minulle. Jännittyneenä astelin kohti lääkärin huonetta ja siellähän oli vastassa tuttu lääkäri sekä kaksi opiskelijaa. Lääkäri oli heti kättelyssä sitä mieltä, että synnytys kyllä minun taustalla käynnistetään. Puhuttiin, että tehdään tutkimukset ja mietitään sitten päivää paremmin. Tutkimuksessa sitten ilmenikin nopeasti, että sisä ja ulkosuu oli 3cm auki ja kanavaa jäljellä 1,5cm ja vauvakin aika alhaalla. Ja tutkimuksen jälkeen alkoi tulla veristä vuotoa sen verran hyvin, että lääkäri oli kyllä heti sitä mieltä, ettei minun kannata enää lähteä takaisin kotio. Varsinkin, kun myös harjoittelijakin tutki ja vatsaa paineltiin yms, jos synnytys siitä lähtisikin vahingossa käyntiin jo matkalla.

Vauva ultrattiin vielä ja hän vaikutti siellä olevan kaikki hyvin. Lääkäri kyseli minkä kokoista itse veikkaan ja veikkasin vauvan olevan maksimissaan 3400g. Lääkäri sai ultralla 3100g ja sanoi heti, että kyllä se äiti kuitenkin paremmin tietää. No mutta joka tapauksessa vauva olisi samaa kokoa sisarustensa kanssa. Ja niin se kuulkaa meni, että sille tielle jäin ja sairaalakassit eivät olleet yhtään turhaan pakattu mukaan, kun aamulla lähdin tuonne äitiyspolille. Sain hetken aikaa vähän järjestellä asioita, ennen siirtymistä synnytyssaliin. Siitä erikseen postausta sitten, ettei tämä veny järkyn pitkäksi.
Seuraa myös instagramissa.