äiti ja melukylän lapset - Banneri

Pieni poikamme syntyi vauhdikkaasti ja alku oli hänelläkin sen mukainen, että synnytys oli ollut nopea. Alussa annettavat apgar-pisteet olivat hänellä 7 ja 9. Hänestä huomasi myös heti, kuinka nopea synnytys oli ollut hänelle rankka, mutta aika nopeasti hän siitä palautui. Ensi imetys hänen kanssaan lähti hyvin käyntiin ja hän jaksoi olla rinnalla huikeat 40 minuuttia. Vitsi kuinka ihana on aina viettää noita ensihetkiä vauvan kanssa.

Meillä oli toiveena päästä vauvan kanssa hotelliin. Siinä kun kätilö tuli punnitsemaan ja mittailemaan vauvaa katsottiin samalla myös vauvan saturaatiot ja niissähän oli sitten sen verran heittoja ja olivat matalat, joten ajatus potilashotelliin pääsystä saatiin kuopata heti kättelyssä. Vauvaa pidettiin peittojen alla, lämmitettiin geelipusseilla, mittareita vaihdettiin raajasta toiseen, niissä vaihdettiin patterit ja ihan kaikki koitettiin, jotta nähtäisiin heittääkö ne oikeasti niin paljon ja onko arvot niin alhaiset.

Lopulta todettiin, että mittarit ovat kunnossa ja paikalle pyydettiin vielä lääkäri katsomaan vauvaa. Pieni makoili rauhallisena hoitopöydällä ja vähän sitten huuteli, kun lääkäri tuli tutkimaan. Kaikki vaikutti olevan lääkärin mukaan kunnossa. Hän sanoi, että vauva on varmaan kuitenkin sen verran varhainen, että se vaikuttaa näihin arvoihin. Saatiin lääkäriltä lopullinen päätös siitä, että vierihoito-osastolle siirrytään ja vauvan arvoja mittaillaan tunnin välein vielä samana iltana ja jos niissä arvot hyvät, voidaan mittailu lopettaa. Kun vauvan asiat saatiin hoidettua, saatiin äitini kanssa hieman syötävää. Sain myös itse käytyä suihkussa.

Ensihetkiä vietettiin alkuun vieriosastolla huoneessa kahdestaan

Siirryttiin vauvan kanssa vieriosastolle. Kätilö meinasi, että kärrää minut sinne pyörätuolissa, mutta olin varma, että pystyn sinne itse kävellä. Oma olo kun synnytyksen jälkeen todella hyvä ja energinen. Niimpä mun sairaalakassit tuotiin pyörätuolilla ja minä lykkäsin vauvaa sängyssä. Pääsin onneksi yksin yhteen huoneeseen, jossa saatiin rauhassa vauvan kanssa tutustua toisiimme. Hoitajat olivat osastolla ihan mahtavia ja jokaisen kanssa homma toimi hyvin.

Vauvan saturaatioita mittailtiin siinä illalla ja ne pysyivät juuri oikealla tasolla, eli olivat parantuneet paljon. Siinä jo puhuttiin, että mahdollisesti seuraavana päivänä voitaisiin päästä vauvan kanssa siirtymään potilashotelliin. Yö meillä meni ihan hyvin ja pieni nukkuikin siinä minun kainalossa. Itse en tosin pahemmin nukkunut, sillä katselin vain minkä ihanan pienen aarteen olin syliini saanut. Samalla myös kävin päässäni läpi päivän tapahtumia.

Seuraavana päivänä saatiin kuulla, että päästään siirtymään hotelliin, jos vauvan saturaatiot ovat vielä yhdessä mittauksessa kunnossa. Hieman jännittikin, kun hoitaja tuli niitä mittailemaan, mutta onneksi arvot olivat kunnossa ja saatiin tieto, että päästään siirtymään, kunhan hotellista vapautuu meille huone. Ai että kuinka onnellinen olo tulikaan siitä, että sinne päästään. Oltiin siinä puoililta päivin saatu huonekaveri ja kyllä sitä heti kaipasi sitä kun saa olla vauvan kanssa kahdestaan.

Ensihetkiä potilashotellilla vauvan kanssa ei voita kyllä osastolla olo

Lopulta pääsimme vauvan kanssa siirtymään potilashotellille. Ja ai että mitä luksusta. Sängyssä kunnon peitot, eikä mitkään lakanat ja iso pyyhe, omaa rauhaa ja hyvää ruokaa suoraan hotellin ravintolasta. Ihan huikea fiilis päästä viettämään sinne aikaa vauvan kanssa, vaikka seuralaiseni olikin aika uninen. Siinä päivällä nukuin itsekin sitten pienen pätkän ja vitsi miten hyvältä se tuntuikaan. Muuten aika meni pitäen pientä sylissä, nuuhkien sitä vauvan tuoksua, ihmetellen kuinka pieni hän onkaan ja vain nauttien siitä kun voimme rauhassa vain olla. Niitä ensihetkiä kun saisi purkkiin.

Seuraava yö vauvan kanssa menikin ihan plörinäksi, kun vauva roikkui kirjaimellisesti rinnalla ihan koko ajan. Samalla hän puklaili paljon lapsivettä ja ruoka seilasi edestakaisin. Selvää refluksin oiretta, jota tiheä rinnalla olo ei ainakaan helpottanut. Yksi kätilöä sanoikin, etteivät yleensä tuttia suosittele, mutta tälle vauvalle sitä kyllä suositellaan. Omat tutit oli unohtanut vallan sairaalakassista, mutta selvittiin siinä sen aikaa ilman tuttia, kunnes mies tuli hotellille meitä hakemaan kotio.

Päästiin siis tuona päivänä kotiin myöhemmin päivällä, kun meille erittäin tuttu lastenlääkäri suoritti vauvalle kotiinlähtö tarkastuksen. Ja koska kuuloa ei vauvalta tuona sairaala aikana saatu otettua monesta yrityksestä huolimatta, saatiin aika tayssiin parin viikon päähän, jossa käydään kuulo tarkistamassa. Luultavammin korvat pienellä oli vain niin kosteat, ettei kuuloa siksi saatu.

Saatiin kokea vauvan kanssa nyt ensihetkiä niin osastolla kuin tuolla potilashotellissa ja kyllä ei hotellin voittanutta ole. Voi kun jokaisella synnyttäneellä olisi mahdollisuus sinne päästä ja saada nauttia siellä olosta vauvan kanssa. Onhan se niin erilaista kuin se osastolla olo. Kiitollinen siitä kyllä kuinka hyvää hoitoa molemmissa paikoissa sai niin vauva kuin äitikin. Seurata voit myös instagramissainstagramissa.

Kommentit (12)

Lämpimät onnittelut koko perheelle 🙂

Huikean paljon onnea teidän perheelle

Oikein paljon kiitoksia ❤️

Ihana pieni. Ihailen sitä miten uskomattoman jaksava olet ja saat ison perheen asiat pidettyä hallinnassa 🙂 onko päivisin olotila ok vaikka yöt olisi huonoja ja onko henkinen vointi ollut hyvä? Mukavia päiviä sinne vauvan tuoksussa!

Kiitos, hän on kyllä aivan ihana.❤️
Tässä on odotusaikana jo nukuttu aika katkonaisesti, joten vauvan heräilyt öisin ei vaikuta. Lopulta ne on niin nopeita hetkiä kun hän syö ja nukutaan vierekkäin niin ei joudu edes nousta, ellei tarvitse vaihtaa vaippaa.😊
Arki on pyörinyt kivasti ja vauva sujahtanut siihen hyvin.❤️

Lämpimät onnittelut pikkuisen johdosta koko perheelle! 💕 Sinulla on ihana blogi, elämänmakuisia juttuja täällä 😍

Kiitos onnitteluista ja ihana saada tämmöistä palautetta. ❤️

Onnea koko perheelle vauvasta! Huikea tarina kyllä ja ei voi kuin ihailla kuinka hienosti jaksat <3. Ihania ensi hetkiä uuden tulokkaan kanssa :).

Kiitos oikein paljon onnitteluista ❤️

Onnea uudesta ja aivan täydellisestä pienokaisesta! 🥰

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X