äiti ja melukylän lapset - Banneri

Meillä on vauva-arkea takana nyt kuusi viikkoa. Pakko todeta heti alkuun se kuinka kaikki on mennyt paremmin kuin edes ajattelin. Olin varautunut siihen, että parivuotias olisi mustasukkainen, muttei sellaista ole ainakaan vielä ilmaantunut.

Vauva-arki on sujunut muutenkin oikein mallikkaasti näiden viikkojen ajan. Vauva on paljon sylissä ja rutiinit meidän päivissä saatu pidettyä hyvin entisellään. Aikaa riittää hyvin myös isommille lapsille ja vauvakin nukkuu vielä paljon.

Illat on kyllä välillä niitä hetkiä, kun tuntuu että kädet on täynnä työtä, varsinkin jos yksin niitä hoitaa. Silloin yleensä kaikkien iltapuuhat puskee päälle. Mutta onneksi meitä on kaksi vanhempaa yleensä ne hoitamassa niin homma sujuu. Vauva muuten ilmoittaa hyvin kovaäänisesti jos ruoka ei tule sillä sekunnilla, kun yökkäri on puettu, Hih. Mutta olen kyllä samalla imettänyt vauvaa ja pessyt yhden hampaita jos oikein tiukka tilanne tulee.

Vauva-arki – Tarkoitus mennä rennolla meiningillä

Isommat haluavat pitää vauvaa vieläkin päivittäin sylissä. Tämä on yllättänyt, sillä ajattelin sen innon laantuvan. Mutta ihanaa ettei ole. On ilo seurata sisarusten rakkautta vauvaa kohtaan. Niin tärkeä hän heille on. Nelivuotiasta ja parivuotiasta myös kiinnostaa imetys paljon. He monesti tulee siihen viereen katsomaan ja kyselevät ”Juoko vauva nyt? Syökö vauva? Vauva ei pure, kun ei ole hampaita!” Sitten heistä on jännää kun puhutaan kuinka hekin ovat syöneet näin maitoa ja kuinka hekin ovat nukahtaneet syödessään. Ihania yhteisiä höpöttelyhetkiä jotka onnistuu niin hyvin, kun vauva ei vielä kiinnostu mitä ympärillä tapahtuu.

Tietysti on arjessa myös haasteita. Varsinkin ulos lähteminen on välillä aika härdelliä, nyt kun on tuota toppaa mitä pitää pukea päälle ja vauvalla saattaa olla hetki, ettei todellakaan viihdy muualla kuin sylissä. Siksi olen koittanut ajoittaa ulkoilut niin, että vauva viihtyy sen aikaa kun puen/autan isompia. Vielä ei ole mitään selvää rytmiä vauvalla jonka vuoksi ulkoilujen ajankohdat vaihtelee. Onneksi voidaan kuitenkin ihan itse päättää mihin aikaan ulkoillaan. Ruokaa koitan tehdä aina edellisenä päivänä sen verran, että siitä piisaa seuraavalle päivälle jolloin voin vain lämmittää sitä lapsille ulkoilun jälkeen. Mutta on sitä tullut vauva sylissä yhdellä kädellä pyöritettyä jo lihapullat.

Tavoite on alusta asti mennä rennolla meiningillä, puuhailla pienten kanssa samaan tapaan kuin ennenkin. Tämä vauva-arki on lopulta niin nopeasti ohi, että koitan nauttia tästä niin paljon kuin mahdollista, ilman mitään suorittamisen paineita. Homma tuntuu sujuvan hyvin ja tästä on hyvä jatkaa tätä arkea ja katsoa miten se jatkuu (ilmeneekö enää mustasukkaisuutta tai muuta).

Olen vain niin onnellinen siitä kuinka tämä vauva-arki on ollut onnea täynnä ja sujunut ainakin nämä viikot niin hyvin. Vauvakuplassa koko perheen kanssa, mikäs sen parempaa olisikaan. Voit seurata myös instagramissa.

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X