Ihanin puolivuotias

Kuukaudet ovat kuluneet vauhdilla ja meidän vauva on jo puolivuotias. Näihin kuukausiin on mahtunut valtavan paljon ihania hetkiä, mutta myös huolta, itkua ja unettomia öitä. Niitä perus vauva-arjen juttuja.

Näiden kuukausien aikana vauva on kasvanut valtavasti. Hän on oppinut hienosti uusia taitoja ja on aina vain enemmän kiinnostunut ympärillä tapahtuvista asioista. Hän seuraakin tarkasti sisarustensa puuhia. Ja mitä sisaruksiin tulee, ovat he edelleen innoissaan vauvasta ja tykkäävät viettää aikaa vauvan seurassa. Aivan parasta seurata heidän puuhia. Sydän siinä pakahtuu onnesta ja sitä on vain niin kiitollinen, kuinka olen heidät kaikki saanut elämääni.

Iloinen puolivuotias

Olen todella iloinen siitä, kuinka meidän alkuun tosi itkuisesta vauvasta kuoriutui lopulta näin iloinen puolivuotias. Ei heti uskoisi, että hän on ollut niin itkuinen ensimmäisten kuukausien ajan. Onneksi siihen löytyi apuja ja selvästi toisella on parempi. Kiitos imetysdietin ja osteopatian ja sieltä saatujen muutaman vinkin joita ollaan kotona tehty. Niitä en kuitenkaan täällä ala jakaa, sillä jokaisen pienelle varmasti annetaan omaan tilanteeseen sopivat ohjeistukset.

Ja vaikka lähes ensimmäiset 6kk sisälsi paljon itkuisuutta on päälimmäisenä tunteena onni tuosta pienestä. Rakastan niitä hetkiä, kun saan aamulla herätä pienen vierestä ja ensimmäisenä hän hymyilee minulle, tunkee nyrkit suuhunsa ja höpöttelee. Tai kun hän syödessään katsoo minua silmiin. Sitä kun hän pitää nukahtaessaan minua kädestä kiinni. Tai kun hän sylissä ollessa puristaa paidastani ja painaa päänsä minua vasten. Unohtamatta sitä kun hän nauraa hekottaa ääneen.

Tuolla tuo ihana puolivuotias tuhisee sängyssä. Miten suloinen näky hän onkaan. Ja en vain kyllästy tuijottamaan toista. Miten täydellinen hän voikaan olla.