äiti ja melukylän lapset - Banneri

Niin ne kuukaudet menevät jälleen pikakelauksella, meidän perheen kuopus täytti 9kk. Vuoden ikä lähenee hurjaa vauhtia, mutta onhan tässä vielä vähän tätä vauvavuotta jäljellä.

Uusien taitojen osalta on otettu taas harppauksia. Hetki sitten tuntui josko tässä hieman tämä tahti hidastuisi ja ei jatkuvasti toisella olisi näin hurja kiire oppia uutta, mutta mitä vielä, nyt hän nimittäin on hoksannut rappuset ja kiipesi jopa niitä hieman ylös. Siinä hän sitten tönötti ihmeissään. Taitaa olla edessä portin virittäminen portaiden alapäähän.

Kuopus, kenellä on selvästi jo omat suosikit ja inhokit

Yöt meillä ei ole muuttuneet, vaan samaa sirkusta ne on edelleen. Pieni heräilee monta kertaa ja joka kerta on vielä tankattu maitoa. Näyttää siltä, että meidän on ehkä pian kuitenkin luovuttava näistä yösyötöistä. Katsotaan löytyykö hyvä sauma sille ennen lasten koulun aloitusta, tosin se on kyllä aivan juuri. Kesä on mennyt niin nopeasti.

Meidän pienimmällä on kaksi hammasta (joita hän ei pelkää käyttää), hän osaa hienosti pinsettiotteen ja huitoo käsillä vimmatusti, kun innostuu jostakin. Hän tykkää kukkuu-leikistä, kirkuu kun ei saa jotakin jonka haluaisi (esimerkiksi laittaa äidin hammasharjaa omaan suuhun yms) ja rakastaa kylpemistä. Hän ei edelleenkään pidä oikein autoilusta, pukemisesta, kynsien leikkaamisrmesta tai banaanista.

Hän vierastaa, tykkää olla äidin tai isin sylissä ja antaa ihania haleja ja todella kuolaisia suukkoja. Ylempää selvisikin, että imetän vielä, mikä sujuu hyvin. Kiinteitä menee ihan ok. Iltasadun hän jaksaa kuunnella hienosti, kun luen isommille. Vauva yleensä touhottaa siinä omiaan (= selailee omaa kirjaa, kiipeilee sänkyjä vasten tai istuu luettavan kirjan päällä, heh.

Perheen kuopus on edelleen hyvin kietonut koko perheen pikkusormen ympärille. Suukkoja satelee hänelle päivässä vaikka kuinka, onhan hän nyt vaan aivan ihana.

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X