äiti ja melukylän lapset - Banneri

Vauva täytti juuri kahdeksan kuukautta. Uskomatonta kaiken tämän ajan juoksemisen lisäksi on se, kuinka valtavalla tahdilla tuo meidän pienin oppii kaikkea uutta. Lyhyessä ajassa uusia taitoja on tullut valtavan paljon. Voisiko tämä aika hieman hidastua?

Vauva nousi kontilleen jo ennen kuin oppi ryömimään. Yhtäkkiä vauvan löysi istumassa milloin mistäkin, joten hän oppi ihan uuden taidon. Nyt kun hän on joka päivä ollut kontillaan ja heilunut siinä edes takaisin samalla turhautuneena kirkuen, kun eteenpäin ei pääse vaikka kuinka yrittää. No nyt se kaikki harjoittelu tuotti tulosta ja hän on kontannut muutaman ”askeleen” verran.

Minä imuroin eteistä ja vauva ryömi siinä perässä, kunnes nousi kontilleen ja katsoin mitä puuhaa kunnes hän otti ne ensi konttaukset. Mun suusta pääsi ”Vauva mitä sinä puuhaat!” Ja sillä sekunnilla toinen levisi lattialle ja jatkoi ryömimällä luokseni. Hieman hämmästyneenä siinä toisiamme katsottiin jonka jälkeen jatkoin imuroimista ja vauva tutki eteisessä kenkiä.

Vauva oppii uusia taitoja hurjalla tahdilla

Vauva tietysti jatkoi harjoittelua päivän aikana vielä useamman kerran ja sen näki myös sisarukset ja isikin. Ja ettei siinä olisi ollut jo tarpeeksi, oppi vauva saman päivän aikana nousta polviseisontaan ja löi nyrkkejä yhteen, ihan kuin olisi koittanut taputtaa. Meistä ei ehkä kukaan ollut valmistautunut tähän tahtiin, millä hän oppii uutta. Täällä oli yhtäkkiä aika monta hämmästynyttä silmäparia katsomassa vauvan uusia opittuja juttuja silmät ammollaan.

Hän myös keinuu hienosti itse puisella keinuhevosella. Vauhti on sen verran kova, että vierestä katsojaa saattaa jopa hieman hirvittää. Pikkuisen tuntuu siltä, että hänellä tulee isompanakin tuota vauhtia riittämään, hih.

Mutta onhan se aivan ihana katsoa kuinka vauva oppii uutta, taputtaa ja hurrata uusille jutuille ja nähdä vauvan hymyn ulottuvan aina korviin asti. En vain kestä kuinka suloinen se hymy on. Samalla se on kuitenkin myös tosi haikeaa, vauva ei ole enää pitkään pieni. Nyt toivon tahdin hieman rauhoittuvan.

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X