Yksi piirre jota ihailen lapsissani

Meidän lapset on ihanan erilaisia kaikki. Jokaisella on omat luonteenpiirteet ja jokaisella ihan omat jutut. Mutta heissä on myös paljon samaa ja yksi piirre jota heissä erityisesti ihailen. Se on kyky ajatella myös muita, jakaa omastaan toiselle.

Eräs päivä sanoin meidän seitsemänvuotiaalle, että voisi palauttaa kassillisen pulloja kauppaan ja se raha minkä tienaa on hänellä vapaassa käytössä. Saisi ostaa sillä summalla itselleen mitä haluaa. No poikahan oli tästä enemmän kuin innoissaan.

Tämä piirre tulee heillä automaattisesti

Summa jonka hän pulloista sai ei ollut iso, se oli 2,45 €. Hän kierteli kaupassa ja mietti mitä rahalla ostaisi. Lopulta hän ilmoitti ostavansa sipsejä. Menimme sipsiosastolle ja katselimme eri vaihtoehtoja. Sydämessä läikähti kun hän sanoi valitsevansa ison pussin jotta voisi jakaa siitä myös sisaruksille. Lopulla rahalla hän osti tikkarin.

Hän olisi voinut valita pienen sipsipussin ja namia tai jonkin asian pelkästään vain itselleen, kuten jäätelön, mutta hän ajatteli sisaruksiaan. Tämä on se piirre jota olen aina lapsissani ihaillut. He ihan itse haluavat jakaa omastaan, valita ostoksensa niin, ettei kukaan jäisi ilman.

Samoin kävi muutama päivä myöhemmin, kun meidän kolmevee sai kummeiltaan pienen tuliaisen joka sisälsi suklaata. Hän olisi voinut syödä sen pienen suklaalevyn ihan itse, mutta hänen ajatuksissa oli ensin viedä heti siitä myös sisaruksilleen. Miten ihanaa.

Toki he pitävät joitakin juttuja ihan itsellään eivätkä aina jaa, eikä tarvitsekaan. Olen kertonut lapsille kuinka hieno piirre tuo on ja kuinka kaikilla sitä ei ole. On todella hienoa, kun ajattelevat noin sisaruksiaan. Ihana kuinka he tuollaisen piirteen omaavat.