Keittiön pöydän peittää valkoiset paperit. Ne on levitettynä sinne tänne. Osassa papereita on vesiväritaidetta, mitä kolme -ja viisivuotias tekisivät vaikka joka ikinen päivä. Pensselit ovat pienissä vauvanruokapurkeissa joissa oleva vesi on toisessa vihertävää ja toisessa tumman rusehtavaa. Vesivärinapeissa värit ovat iloisesti sekoittuneet keskenään. Keltaista tuskin enää erottaa kaiken vihreyden alta.
Keittiössä olevalla sivupöydällä, leikkuulautojen takana, komeilee pino aiempaa vesiväritaidetta. Sitä löytyy myös parista kaapista, joiden hyllyille on laitettu tiukkaan nippuun niitä lisää. Osa taiteesta komeilee lehtikeräyslaatikossa, koska kaikkea ei vain voi ja pysty säilyttämään.
Vesiväritaidetta siellä ja täällä
Vesiväritaidetta on kertynyt pino pöydälle. Pienet kädet tarttuvat saksiin ja leikkelevät kierteleviä ja suoria linjoja paperiin varmoin ottein. Silppua tippuu pöydältä tuolille ja siitä aina lattialle asti. Taitavasti liimapuikon kanssa palasia liimataan vaalean korttipohjan päälle.
Osa taiteesta taitellaan kahtia ja laitetaan lapsille muistojen laatikkoon tai liimataan vaatekaapin oveen, jolloin taide piristää joka kerta kun kaapin avaa. Osa vesiväritaidetta saa kuvioita, kun mustan tussin kanssa siihen piirtyy ympyrää, ihmisiä ja eläimiä.
Pian vesiväritaidetta on valittu muutama sivu joista päätetään yhteistuumin tehdä kirja. Pienet papattavat suut vaahdoten tarinaa ja eläytyvät siihen täysin. Jalat tömistävät ja kädet heiluvat tarinan kerronnan mukaan. Yritän kirjoittaa kynä sauhuten lasten tuottamaa tekstiä. Siinä seikkailee milloin prinsessa, milloin lohikäärme ja milloin poni. Lasten mielikuvitus on uskomaton.
Kirjan sivut täyttyvät hiljaa ja taide herää eloon tarinan myötä. Lopulta sivuille painetaan reiät ja lahjanaru pojotetaan niistä tarkasti läpi. lopputulos on nyt katsottavissa ja luettavissa. Ja voi kuinka pienten taiteilijoiden silmistä loistaa onni ja ylpeys. Onko teillä käytetty vesiväritaidetta askartelusta tai kenties tehty myös oma kirja?
Kommentit (2)
Tuli muistoja lapsista pienempänä, kun tekivät myös innoissaan vesiväreillä. Toinen teki myös paljon kirjoja, mutta lähinnä piirtämällä. Hän oli jo 3 v tosi taitava ja yksityiskohtainen piirtäjä.
Nyt tykkäävät askarrella vielä, mutta ainoa ongelma paikka! Meiltä ei oikein löydy sopivaa paikkaa liimailulle, leikkaamiselle ja akryylimaalaamiselle…miten teillä? Ainakin kirjoitit keittiön pöydän ääressä vesivärimaalaamisesta mikä meilläkin oli joskus käytössä, mutta nyt uuden pöydän takia en haluaisi siihen heti sotkuja ja en jaksa sitä jatkuvaa siivoamista ruokailujen välissä. Omassa huoneessa askartelu menettelee, kun ne sotkut on sitten siellä, yleensä vaan lattialla….:S
Kuinka säilytät tuotoksia? Niitä kertyy aikalailla, itsellä vaiheessa vanhojen lajittelu säilytettävien laatikkoon, joten kertyvät johonkin pinoon…
Ihanalta kuulostaa teillä lasten innostus tarinointiin!
Oi miten ihanaa. ❤️
Keittiönpöydän ääressä tapahtuu pienten kanssa askartelut. 😊 Siirrän sitten sivupöydälle kuivumaan.
Kaikkea taidetta ei säilytetä. Osan valokuvaan, osa on mun vaatekaapissa ja joitakin lasten muistojenlaatikossa. Loput sitten vaan laitetaan pois.