Uusia taitoja tulee kuin liukuhihnalta

Iloista helmikuun ensimmäistä! Ja pahoittelut tähän alkuun, kun osaan tulleista kommenteista en ole ennättänyt vastata. Koitan ottaa ne asiakseni pikapuoliin. Täällä pienin oppii uusia taitoja sillä tahdilla, että hän pitää hyvin kiireisenä aamusta iltaan.

No mutta jos nyt vähän tuon meidän touhukkaan taaperon puuhailuista. Uusimpana taitona on ulko-oven avaaminen. Meillä on onneksi sellainen ovi, jonka saa sisäpuolelta lukkoon. Hän on tietysti heti roikkumassa oven kahvassa jos joku siitä kulkee ja joskus muutenkin. Tällä hetkellä olen siis hyvin tyytyväinen, ettei meillä pahemmin ovia ole. Muuten niitä varmasti renkattaisiin jatkuvasti.

Uusia taitoja opitaan myös katsomalla mitä isommat puuhaa

Hän myös näppärästi avaa kaappeja sekä laatikoita joista on jo poistettu vetokahvat, joten toisaalta olisi ihan sama laittaa kahvat niihin takaisin, heh. Näppärästi aukeaa muuten myös takan luukku jossa on erittäin kiva olla hypistelemässä tuhkaa. Hänet saakin sieltä hakea pois useita kertoja päivän aikana.

Kävely sujuu todella varmasti ja nyt on opittu juoksemaan. Ja se on välillä niin hurjan näköistä touhua. Vauhtia todellakin piisaa. Ruokailut sujuu hienosti. Hän syö hyvin itse lusikalla, haarukalla ja monesti osan myös käsin. Hän ei pidä siitä jos joku meinaa häntä syöttää. Joumiset sujuu nokkamukista tai välillä lasista hörppyyttämällä.

Isommilta sisaruksilta uusia taitoja opitaan ja perässä toistetaan vaikka mitä. Hän seuraa tarkasti mitä isommat tekevät joillakin leluilla yms. Varsinkin kiipeily kaikkialle on mielekästä puuhaa. Useaan kertaan saakin isompia muistuttaa, kuinka pienin tarkkailee heitä ja täytyy vähän miettiä mitä hänelle ”opettaa”. Mutta samalla on niin hauska nähdä kuinka hienosti hän kaikkea uutta oppii.