äiti ja melukylän lapset - Banneri

Viime kuussa taapero täytti 1v 5kk ja sitä seuraavana iltana olikin meidän viimeinen imetys kerta. Olin jo aiemmin miettinyt, että pitkä pääsiäisloma voisi olla sopiva hetki, jos vain se silloin tuntuisi oikealta. Ja siltähän se tuntui. Kiitollinen siitä kuinka saatiin kokea hieno yhteinen imetysmatka.

Syy lopettamiselle tuli siitä, kun imetin enää iltaisin. Lopulta tilanne eteni siihen, että toinen aina nukahti syötyään ensin toisesta rinnasta ja toinen jäi vallan syömättä. Se tietysti johti siihen tilanteeseen, että lopulta siitä toisesta ei enää tullut oikein mitään ja taapero alkoi hylkiä sitä. Eikä toisestakaan loppua kohden paljoa tullut.

Lisäksi hän kun oppi nukahtamaan syliini ja mietin ettei tämä ainakaan nyt helpota sitä itsekseen nukahtamista, kun laitan jo nukkuvana sänkyyn. Ja vaikka rakastin imetyshetkiä, illat oli tosi helppoja ja se oli meidän yhteinen hetki niin tuntui silti oikealta lopettaa se nyt. Aluksi tuntui niin haikealta, ettei noita hetkiä enää saada, mutta sitten taas voi silti pitää sylissä ja lähellä ilman imetystä. Olin henkisesti valmis.

Imetysmatka päättyi lopulta helposti

Ensimmäinen ilta sujui kivuttomasti. Taapero oli hämillään, mutta nukahti hetkessä sänkyyn. Yllätyin, mutta tiesin että edessä voi olla jotain ihan muuta. Oikeassa olin. Seuraavat yöt oli hurjaa itkua, mutta lopulta nukahti puolessa tunnissa. Oli selvästi lisättävä läheisyyttä iltoihin.

Ennen taapero haahuili lastenhuoneessa kun luin iltasatua. Nyt hän istuu sylissäni ja näprää paitaani. Ennen sänkyyn laittoa pidän sylissä ja saa olla siinä niin kauan, että lähes uni tulee.   Sitten lasken sänkyyn ja saattaa hieman itkeä joka loppuu tosi lyhyeen. Hän ei mitenkään riuhdo paitaani yms viittaa siihen, että kaipaisi imetystä. Hän vain tankkaa kovasti läheisyyttä.

Hän on paristi nukkunut nyt tämän jälkeen kokonaisen yön. Mutta nyt taas pari yötä ollut ihan hulinaa. Ensin ajattelin sen olevat hampaista johtuvaa ja toivon toki edelleen että tuo viime yönä vaivannut tukkoisuus johtuisi myös hampaista eikä lähestyvästä uudesta flunssasta. Mutta olen onnellinen siitä, että meidän imetysmatka päättyi näin hyvin. Lämmöllä muistelen tätä aikaa.

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X