Se tapahtui kuin varkain, kun imetyksen lopetettua huomasin jälleen olevani koukussa suklaaseen ja puputtavan suklaalevyllisen päivässä. Edessä olisi taas suklaakoukusta eroon pääseminen ja ties kuinka monetta kertaa.
Se on jännä kuinka se tapahtuu kuin varkain. Huomaat vain yhtäkkiä kuinka usein ostatkaan sen fazerin sinisen ja kuinka nopeasti se häviää kaapista. Olen joka imetyskerta himoinnut hirveästi makeaa, se on jotain ihan kamalaa, kun sitä ei muka saa vain tarpeeksi. Lopulta siihen olen kuitenkin joka kerta herännyt ja on ollut pakko ryhtyä toimiin.
Suklaakoukusta irti joko totaali herkkulakolla tai vähitellen
Alkuun oli ideana olla kuukausi ilman makeaa, kunnes kolmen päivän kestäneen päänsäryn jälkeen totesin, että tällä kertaa taidetaan mennä vain vähentämällä. Herkut vain viikonloppuisin on tämän hetken tavoite. Paljon ystävällisempi juttu mun pääkivulle ja muutenkin. Ja helpostihan tämä on mennyt, ainakin vielä.
En ole ostanut nyt itselle suklaalevyä ollenkaan, vaan pieniä patukoita muutaman sen tilalle. Viikossa huomasi, että sehän riittää ihan hyvin makeaksi. Vähän jopa ällöttäisi nyt popsia kokonainen levy suklaata joka ikinen päivä. Joten alku on ainakin ollut lupaava. Aika nopeasti sitä on kyllä joka kerran jälkeen tottunut siihen ettei sitä suklaata ole siellä kaapissa.
Järjetöntä on se, että joka ikinen kerta homma on ajautunut tuohon ja joka ikinen kerta olen koittamassa irti suklaakoukusta. Kuinka siihen havahtuukin aina siinä imetyksen loppupuolella, kun juuri muuten en ihan noin paljon sitä kuitenkaan syö vaikka suklaata oonkin ostanut. Eiköhän tähän taas pian totu niin kroppa kuin pääkin (sänkyjen osalta). Iloista alkavaa viikkoa just sulle!
Kommentit (6)
Mietin, että onkohan kyse vain kaloritarpeesta. Siis imetyksen myötä lisääntyvästä nälästä, jonka mieli sitten tulkitseekin suklaanhimona.
Itse olen paha sokeriaddikti ja yritänkin pysytellä karkeista erossa, kun ajattelen, että se on riippuvuus siinä missä päihteetkin. (Kaikki ei ehkä allekirjoita, mutta itse koen sen sellaisena… ja koska riippuvuustaakkaa on suvussani.) Tosin en kyllä nollatoleranssia osaa pitää. Mutta olen kanssa yrittänyt opetella sitä, että valitsisi pienemmän karkkipussin, vaikka sen kilohinta onkin kalliimpi.
Suklaa on minulle vaikea ostettava, vaikka siitä pidänkin. Ahdistun siitä, että siinä on niin paljon kovaa rasvaa. Ja mieleni yrittää pakottaa valitsemaan edes vähän terveellisemmän vaihtoehdon eli tumman suklaan. Mikä ei taas ole ollenkaan sama asia kuin maitosuklaa. Joten usein suklaa jääkin sitten hyllyyn. Hassua. Sitten valitsen karkkeja, niin kuin ne nyt olisivat sitten terveellisempiä..
Olen yrittänyt opetellut pysähtymään, kun makeanhimo iskee ja kuulostelemaan, onko sittenkin kyse nälästä. Ja asiaa hetken pohdittuani yleensä huomaan, että tosiaan, en ole syönyt pitkään aikaan/ on ruoka-aika.
Leipominen on hankala harrastus. Pidän siitä, mutta tiedän, että ahmin aikaansaannokset. Niinpä leivon nykyisin mahdollisimman harvoin, vaikka muuten se olisikin rentouttavaa. (En tiedä pidänkö leipomisesta juuri siksi, että addiktiaivoni tietävät, että kohta pääsee herkuttelemaan. Ruoanlaitto kun ei herätä minussa ollenkaan samanlaista tunnetta.)
Tämä ”himo ” suklaaseen viittää kivennäisaineiden puutteesta ( suklaassa on magnesiumia). Korvaa farzerin sininen raakasuklaalla ☺️
Hyvin on pystynyt nyt olla fazerin sinisestä erossa ja pienempi määrä silloin tällöin riittänyt 😊
Hei. Hyvää alkavaa viikkoa. Kiitos paljon jutusta, kirjoitat mukavasti. Suklaa on niin hyvää mutta vähentämisen olen aloittanut minäkin samalla tavalla kuin sinäkin. Kyllä patukka riittää kun sen sisäistää itselleen huh, huh olipa vaikeaa alussa nyt on mennyt jo hyvin. Mukavaa kevään odotusta sinulle ja perheellesi 💛💚💛💚
Kiitos paljon ja samoin sinne 😊
Yllättävän hyvin pääsin fazerin sinisestä eroon ja silloin tällöin ostettu patukka on riittänyt 😊
Voi hyvin kyllä imetysaikana johtua hyvin siitä. 🤔
Isosti tsemppiä. Kuulostaa hyvältä tuo, että pysähtyy kuuntelemaan omaa oloa kun se makeanhimo iskee. Onnistuisiko leipominen niin, että tekee max puolikkaalla ohjeella, jos muuten tykkäisit leipoa.