Tiedättekö lapsiarjessa sen tunteen, kun jotain on hukassa. Joskus arki on niin vauhdikasta, että tavaroita hukkuu ja joskus on pienet tahmaiset sormet käyneet vikkelinä. Hajotin tällä viikolla puhelimen ja seuraavana hävisi varapuhelin. Minne voi puhelin hävitä?
Epäonni iski kahdesti
Epäonni ei koskaan iske kerran, vaan aina tuplasti. Onnistuin pudottamaan tällä viikolla puhelimen sohvalta ja se osui suoraan metallipalkkiin. Näyttö ei tietenkään suoraa kovaa iskua missään puhelimessa kestä, joten näyttöön tuli syvä iskuvamma. Iskuvamma oli tosiaan kova ja tästä syystä näyttö pimeni. Onneksi meidän kotivakuutus korvaa tällaiset viat ja omavastuun maksettua sain jätettyä puhelimen huoltoon. Kotona odotti vanha Samsung, jonka otin käyttöön heti. Seuraavana päivänä laskin puhelimen alas ja sitten se katosi.
Taaperot on ehtiväisiä
Etsin puhelinta joka paikasta. Ihan kaikkialta, mihin olisin voinut sen laskea. Etsin sohvan välistä, sijauspatjan alta ja kaikilta laskupinnoilta. Kapistusta ei näkynyt missään. Päädyin siihen vaihtoehtoon, että taapero on puhelimen napannut ja jonnekin piilottanut. Aloin käymään asuntoa uudelleen läpi ja etsin kenkien sisältä, nukenrattaista, pesukoneesta, roskiksesta ja lelukoreista. Melkein pari vuorokautta kaivelin puhelinta tuloksetta JOKA PAIKASTA. Lupasin jo suklaalevyn ihmiselle, joka antaisi löytöä auttavan vihjeen. Lopulta annoin periksi ja ajattelin, että ihan sama.
Tauko somesta tekee hyvää
Tekee hyvää elää joskus ilman puhelinta. Etenkin, kun oma työ on täällä somessa. Oli helpottavaa, kun sai pari päivää pysyä poissa hyvällä omallatunnolla. Kai sitä voisi joskus ihan järjestää sellaista aikaa, että pysyisi muutaman päivän poissa ja laittaisi puhelimen syrjään. Ainut ongelma oli viestiminen oman kumppanin kanssa esimerkiksi liikenteessä. Piti sopia ennakkoon aina missä nähdään ja toivoa, että siellä myös tavataan.
Puhelimet taas tallessa ja ehjinä
Tänään sain puhelimen huollosta. Sain sen oikeastaan vasta sen jälkeen, kun löysin kadonneen puhelimeni, koska siihen oli tullut huollosta noutoilmoitus. Puhelin ei lopulta ollutkaan taaperon jäljiltä, vaan hassun sattuman summa. Olin laskenut sen nimittäin mieheni kalenterin päälle ja mies oli mennyt selaamaan kalenterista jotakin. Hetken päästä olin huomannut, että kalenteri on väärällä paikalla edelleen ja laittanut sen kiinni sekä paikalleen hattuhyllylle. Siellä se puhelin sitten oli pari päivää asustellut ja löytyi vahingossa. Aika hauska piilo eikö?
Onko teillä ollut koskaan mitään hukassa taaperon tai hauskan sattuman kautta? Mistä tämä kadonnut esine lopulta löytyi?
SEURAA MYÖS : INSTAGRAM
Kommentit (8)
Meillä mukula ei hirveästi tärkeitä hukuttanut. Mutta Isin bassovahvistimesta löytyi muuten kaikkea kivaa kun sen kerran avasin havaittuani taaperon puuhailemassa sen lähellä. Oli mukavaa avata noin 200 pikkuruuvia käsin ja sama toisinpäin.
Meillä oli pitkään miehen työhandsfree hukassa. Mies epäili minun hukanneen sen, mutta itse epäilin taaperoa, joka on kova kuljettamaan tavaroita. Jossain vaiheessa mies penkoi vaatekaapistaan harvemmin käytetyn puseron ja sen mutkasta löytyi handsfree. Lapsi sen oli sinne siis tunkenut.
Eikö kännykkäsi ollut päällä ettei siihen voinut soittaa?
Hauska!! Ja ei ollut kännykkä äänellisellä
Meidän taapero oli työntänyt puhelimeni sohvan selkänojan ja istumatyynyn välistä sohvan alle. Tiesin että akku on aivan lopussa ja on kiire löytää. Laitoin appiukolle sähköpostia ja toivoin että hän näkee postin ja soittaa. Ei mennyt kuin minuutti ja puhelin soi. Löytyi sohvan alta. Se olisi voinut olla ihan missä vaan kun oli kyse ehtivästä taaperosta.
Joku päivä hän nappasi puhelimeni sohvalta ja kun olin menossa ottamaan sitä häneltä niin hän heitti sen kaaressa kauas eteenpäin. Onneksi juuri siinä kohdassa, johon hän sen heitti, oli esikoisen koulureppu. Lattialle pudotessa olisi todennäköisesti hajonnut.
Kyllä lapset ehtii paljon!!
Etsittiin toissa kesänä miehen avaimia ympäri kämppää ja kodin lähiympäristöä. Työpaikka pengottiin ja soitettiin kahden kaupungin löytötavaratoimistoihin. Luovutettiin ja ajateltiin, että 1,5v on saattanut ihan heittää sen roskiin, kun tykkäsi siinä vaiheessa kovasti laitella tavaroita kippoihin ja laatikoihin tms. Melkein ehdittiin jo ilmoittaa vuokranantajalle että lukot pitäisi sarjoittaa, kunnes miehen työkaveri ilmoitti ottaneensa vahingossa väärät avaimet työpaikan taukotilasta! Molemmilla oli sama avainnauha käytössä.
No oho! Noinki siis voi käydä+
Apua!!