Joulupukki, joulupukki, ikkunasta kurkki 

Se toistuva aihe joka vuosi. Kiltteyskeskustelu joulupukin ympärillä. Joulupukki tuo lahjoja kilteille lapsille, muistakaahan käyttäytyä. 

Kautta aikojen sama loru

Kyllä sitä taisi jo omassa lapsuudessaan kuulla, vaikka en nyt osoita syyttävällä sormella omia vanhempiani. En ainakaan muista tulleeni uhkailluksi joulupukilla. Sen sijaan olen sellainen pieni ja hiljainen tarkkailija, joka tarpeettomasti kuuntelee ympäristöään. Lukemattomat räkäraivarit naapurikassalla päättyi niihin sanoihin, joissa pukki kantaa lahjapaketissa kivia ja risuja. Jeps, muutamana jouluna oikeasti pelkäsin olleeni jostain syystä niin tuhma, että saan risuja paketissa, joilla annetaan piiskaa pyllylle. 

Ylitunnollinen sekamelska päänsisällä

Olin lapsena sellainen ärsyttävän ylitunnollinen. Jos mietin jotain asiaa, jonka koin ilkeäksi, olisin halunnut vain oksentaa siitä ahdistuksesta, että koin itseni ajatuksieni kera ”tuhmaksi”. Muistan, kuinka kerran lipsautin suustani, että hoitotätini nimi oli hassu ja hirveä syyllisyyden aalto pyyhkäisi ylitseni, vaikka olikin helpottava näyttää avoimesti ”tuhmuutensa.” Hoitotäti tokaisi ääneen ystävällisesti, että ei haittaa, koska hän on oikeastaan samaa mieltä.

Loin pääni sisälle maailman, jossa en sallinut itselleni virheitä. Luonnostaan en aina noudattanut kirjaimellisen tarkkaan sääntöjä, vaan yritin soveltaa. Aina en uskaltanut kertoa, että tulin kotiin eri reittiä, kun oli ohjeistettu. Saatoin kärsiä syyllisyydentuntonnosta viikkokausia, vaikka kävelyreitin muuttaminen tuskin olisi vähääkään hetkauttanut vanhempiani. Kuinka myrkyllistä olikaan, kun joku kaveri koulussa maalasi uhkakuvia tuhmuudesta ja lahjattomuudesta. Visualisoin tilanteen, jossa kaikille muille kannetaan lahjoja ja minä naama punaisena häpeästä avaan laatikkoa, joka sisältää kiviä. Yritin jopa pehmittää asiaa etukäteen sanomalla siskolleni, että onneksi kerään kiviä muutenkin. 

Joulupukki saa olla satua, mutta ei uhkailun tukikeino

Mielestäni joulupukista puhuminen ja usko pukkiin ei ole valehtelua lapselle. Meillä puhutaan paljon yliluonnollisista asioista sekä pelin hengessä uskotaan pukkiin senkin iän jälkeen, kun lapsi kasvaa ymmärtämään jutun juonen. Olen vähän katkera itselleni, kun tulin paljastaneeksi viime vuonna esikoiselle, ettei pukkia ihan oikeasti ole ja hän tänä vuonna huokaisi ääneen, ettei olisi vielä halunnut tietää sitä. Hyvä minä. 

Joulupukki saa meidän perheessä olla odotuksen asia ja osa joulun taikaa. Maailma on hyvin kirjaimellinen paikka, jossa täytyy kahlata parhaansa mukaan, joten edes kerran vuodessa heittäytyminen satumaailmaan avaa aivan erityisen rentoutumisen mallin. Ollaan opetettu lapsille, että pukin taika on siinä, että jokainen näkee pukin haluamallaan tavalla. Siksi pukkeja on eri kokoisia, eri värisiä, eri sukupuolta ja siksi pukki voi puhua myös erilaisia kieliä. Lapsen mielikuvitus kykenee kaikenlaiseen ja siitä on meidän joulussa kyse. Punaisen lakin viuhahduksesta nurkan takana, pohdinnasta, miten joulupukki mahtuu takkaan ja kohokohdasta, kun odotettu henkilö saapuu hetkeksi sinne omaan kotiin.

Kun joku on vahvan uskon takana, ei sillä tulisi kiristää. Kiristämällä voi luoda yllättävän suuria paineita, kuten minä kehitin aikanaan itselleni. 

Kiltteys ei ole paikallaan nököttämistä 

Kiltteys ei ole itkuton vauva. Kiltteys ei tarkoita paikallaan suorassa seisomista. Kiltteys ei ole tunteiden hillintää ja täydellisyyttä. Kiltti on sellainen ihminen, joka omistaa persoonalleen sopivan määrän empatiaa ja hyvyyttä. Tällä ei ole mitään tekemistä kiukuttelun, huonon päivän tai edes virheiden kanssa.

Olen motorisesti levottoman lapsen myötä oppinut, että se paikallaan hiljaa istuva ei ole sen kiltimpi kuin sekään, joka häärii ja pyörii ympyrää, vaikka olisi muka suotavaa istua aloillaan. Meitä on niin kovin monenlaisia persoonia maailma täynnä, että ei ole yhtä oikeaa määritettä kiltteydelle.

Eri lahjamäärät perheissä

Eri perheissä lahjojen määrät vaihtelevat. Jos kiltteys nidotaan niiteillä kiinni lahjapaketteihin, syntyy käänteinen mielikuva. Lapsi palaa kouluun innoissaan saamastaan kahdesta paketista ja kuulee kaverin saaneen 20, koska oli niin kiltti. Olinko minä siis vähemmän kiltti, kun sain vain kaksi? Pakettien määrällähän ei ole mitään väliä ja jokainen perhe tehköön tässä, miten haluaa. Tärkeintä on se, ettei isketä sitä hintalappua kiinni lahjapakettiin. Hintana voi nopeasti olla lapsen itsetunto.

Miten te ajattelette sen, että kiltteys yhdistetään joulupukkiin sekä lahjoihin?

MUISTA MYÖS INSTAGRAM @operaatioaiti