Kaiverrettu Unikko-kivi

Kun ryhdyn tekemään askartelu- tai käsityöjuttuja, niin yleensä tiedän, mitä teen. Tällä kertaa astuin kuitenkin täysin oman osaamisen ulkopuolelle. Kerron, mitä tein ja miten, mutta en todellakaan voi taata, että tein mitään oikein tai että näin kannattaisi tehdä perässä. Joka tapauksessa katselin yksi ilta pihalla olevia kiviä. Kivet ovat jostain hiekkakuopalta, joten ne eivät ole kauniin tasaisia niin kuin meren rannalta kerätyt kivet. Joka tapauksessa kivet alkoivat houkutella. Olen kaivertanut lasia ja puuta, mutta kivi oli vielä kokeilematta. Ryhdyin siis kiven kaiverrushommiin, tietämättä yhtään mitä kannattaisi tehdä tai miten. Tavoitteena oli saada aikaan kaunis Unikko-kivi.

Sateen ja pakkasen kestävä Unikko-koriste

Halusin tehdä etuportaille säänkestävän koristeen, joka ei olisi moksiskaan pikkupakkasista tai kunnon vesisateesta. Maali karisee ja haalenee helposti, joten tällä kertaa jätin maalin pois kuvioista. Marimekon Unikko päätyi kaiverrettavaksi kuvioksi, koska haluan, että kiveen kaiverrettu muoto kestää aikaa.

Työkaluvarastoistani löytyy Ryobin monitoimityökalu, jolla olen kaivertanut mm. kiveä ja lasia aiemmin. Varastoissani on myös sekalainen setti erilaisia päitä Dremeliin tai tällaiseen monitoimityökaluun. Koska minulla ei ole kovin vahvaa tuntemusta näihin työkalupäihin liittyen eikä varastoistani valitettavasti löytynyt mitään opasta, että miltä mikin pää näyttää, valitsin käytettävän pään aivan summassa ja fiiliksellä.

Tulostin unikko-kuvan netistä ja kiinnitin paperin kiveen teipillä. Valitsin työkaluksi kapeakärkisen pään ja tällä lähdin piirtämään Unikon ääriviivoja kuvion sisältä päin. Paperi hioutui samalla rikki, kun piirsin terällä paperin läpi kiveen.

Kun olin saanut ohuet ääriviivat piirretyksi, vaihdoin terän pyöreään, isompaan päähän. Alkuperäinen tarkoitukseni oli saada kaiverrettua Unikko-kuvio kokonaan kiveen, mutta tuo kaivertaminen ei ollutkaan ihan niin joutuisaa kuin olin ajatellut. Kaiversin Unikon näkyviin, mutta etenkin sateen kastellessa kiven ei Unikko enää erottunutkaan. Niinpä päätin vahvistaa Unikon ääriviivoja sen sijaan, että olisin kaivertanut koko kuviota syvemmälle. Käyttämäni terä ei selvästikään ollut kivelle suunniteltu, sillä terä kului tehdessä käytännössä olemattomiin – hups.

Hanskat, lasit, hengityssuoja

Vaikka työvälineet eivät olleet ihan oikeat ja vähän kieli poskessa lähdin kokeilemaan, mitä tulee, pitää työturvallisuudesta kuitenkin pitää huoli. Kiven kaivertaminen oli aika pölyävää hommaa. Itse kaivertelin kovassa tuulessa ulkona, mutta vähänkään tyynemmällä säällä olisin käyttänyt hengityssuojainta – niitä maskeja ainakin nyt löytyy joka kodista. Lisäksi vinhasti pyörivää terää käyttäessä on tärkeä pitää käsissä hanskoja, sillä pienikin lipsaus saa aikaan rumaa jälkeä ihossa. Suojalasitkin on hyvä olla käytössä, kun tekee tällaisia hommia.

Kivestä tuli kaunis, vaikka suunnitelma muuttuikin matkan varrella hieman. Kesäreissuillani kuitenkin aion pitää silmät auki, josko vaikka meren rannalta löytyisi meren aivan tasaiseksi hioma kivi. Tasaisen kiven pinnassa kaikki kuviot erottuvat varmasti paremmin. Seuraavaan kertaan mennessä aion ottaa myös selvää oikeaoppisemmista työvälineistä. Vaikka kokeillen ja mututuntumallakin saa valmista aikaan, niin kokemus on osoittanut, että oikeilla työvälineillä käsitöiden tekeminen on usein paljon helpompaa.

Anni

instagram | facebook