Otin toukokuun haasteeksi Me made mayn innoittamana pukeutua mahdollisimman paljon itse tekemiini vaatteisiin. Kunnianhimoinen tavoite kuvata jokainen asukokonaisuus unohtui kaikessa elämän ruuhkassa, mutta paljon on omatekemää ollut päällä. Samalla kun välttelee niitä ostovaatteita, huomaa, mitä (omatekemää) puuttuu omasta garderoobista. Mustia neuletakkeja on tehtailtava ainakin pari, koska niitä käytän paljon ja edelliset, ne ostetut, ovat tulossa tiensä päähän. Maximekkokin puuttui valikoimista. Kuin tilauksesta Jujunalle tuli tarjolle ilmainen maximekon kaava. Kaavassa oli taskutkin, ne kun usein mekoista unohtuu. Äidin kangaskaappia vähän tongin ja löytyikin mukavan vilpoisa ja laskeutuva mekkokangaskin.
Kaavan tulostin netistä. Tämä on toinen tulostamani kaava. Edellinen kun oli lapsen vaate, ei teippailu-urakka ollut suuri, mutta täytyy sanoa, että 35 arkin kanssa hymy alkoi jossain kohtaa hyytyä, etenkin kun assistenttina oli paperin ryttäämisestä tykkäävä taapero. Lilja-kaava oli iisi, nopea ja mukava tehdä. Lopputulos vähän sai pohtimaan, että onko tämä liian yöpaita. Vyötäisille lisätty vyö kuitenkin teki ilmeeseen kummia. Myöhemmin, jos jaksan, saatan vähän suurentaa pääntietä eri muotoiseksi. Muuten hieman kiiltävä kangas tuo juhlallisuudenkin tuntua, ja voisin kuvitella laittavani tämän mekon korkkareiden ja korujen kanssa juhliinkin.
Kommentit (2)
Kaunis mekko, hyvin juhliinkin sopiva. 🙂 Minä olen kyllä tosi laista tulostamaan ja teippaamaan kaavoja. Sinnikäs sinä! Niin kodikkaalle ja ihanalle näyttää uusi kotinne. Varmasti onnellinen kesä siellä tulossa. <3
Kiitos! Se teippaaminen on kyllä ihan vihoviimeistä…