Olen aina ollut sitä mieltä, etten ole kovin kasvi-ihminen. En tiedä sitten, onko tämä joku ikäjuttu vai mikä, mutta vuosi vuodelta nautin kukista enemmän ja enemmän. Ilo oli tänä keväänä suuri, aina kun huomasin uudesta puutarhastamme uusia kukkia. Olen myös alkanut vaalia ”jos ne nyt tämän kesän eläisi”-mentaliteetilla mökille ostettuja kukkia huolellisemmin. Katseeni skannaa kukkakauppojen näyteikkunoita aina vain tarkemmin. Ja kyylään silmä kovana lempikukkakauppani Neiti Neilikan kurssivalikoimaa. Meillä täällä Mikkelissä on superihana kukkakauppa, joka järjestää erilaisia kursseja. Talvella osallistuin makrameeamppelikurssille. Nyt klikkasin itseni heti seppelekurssille, kun sen huomasin.
Ostin seppelekurssin samalla myös synttärilahjaksi kummitytölleni ja meillä olikin oikein mukavaa laatuaikaa yhdessä, kurssi sopi mainiosti monenikäisille. Seppeleen pohja tehtiin rautalangasta ja seppele tehtiin harsokukasta ja/tai ruskuksen oksista. Halutessaan seppeleeseen sai ostaa kukkakaupan valikoimasta lisäkukkia.
Kurssi oli supersuosittu ja kukkakaupassa kävi kova kuhina. Olikin kiva huomata, että kesällä järjestetään myös toinen seppelekurssi, jos tälle ei sattunut nyt mahtumaan.
Heti tietenkin aloin pohtia, mistä luonnonkasveista voisi tehdä vastaavanlaisen seppeleen, kun moni luonnonkukka nuupahtaa nopeasti. Puolukka olisi varmaan ainakin kestävä, mutta kukintahan on niissä mennyt jo ohi. Olisiko ideoita?
Ihanaa juhannuksen aikaa!
Anni
Kommentit (2)
Tulipas siitä kaunis! Minäkään en ole viherpeukalo, mutta tykkään, että keittiössä on aina tuoreita kukkia silmänilona. Kesäisin poimin ne luonnosta ja talvella ostan perjantaisin kaupasta. Tullut itselle siitä ihan sellainen perinne. 🙂 Onnellista juhannusta! 🙂
Ehkä minustakin kuoriutuu perjantai-kimppu-ihminen 🙂