Minun tarinani 02.05.2022

Tällaista on lapsiperheen arki Fuengirolassa – Virpin lapset asettivat yhden ehdon Espanjaan muutolle

Yhä useammat lapsiperheet suunnittelevat muuttoa Espanjan aurinkorannikolle. Mihin kannattaa varautua, kun siirtää perheen arjen Etelä-Espanjaan?

Teksti
Mervi Juusola
Kuvat
iStock

Fuengirola. Siitä tuli tuusulalaisen Virpi Nousiaisen, 45, ja hänen kahden lapsensa koti. Matka ei kuitenkaan ollut täysin mutkaton.

Muutto Espanjan Costa del Solille, Fuengirolaan tapahtui viime jouluna. Virpi oli lomaillut useita kertoja Marbellassa, mutta ei Fuengirolassa. Alue oli kuitenkin tuttu.

– Kun aloin muodostaa pitkäaikaisesta haaveesta realistista suunnitelmaa, tajusin että Fuengirola on se paikka, minne voin lähteä kahden lapsen kanssa, hän kertoo.

Aurinkorannikolla asuu noin 30 000 suomalaista.

Lue myös: Byrokratia yllätti kahden kulttuurin perheen: ”Olen Suomen kansalainen, silti emme saaneet neuvolapalveluita, äitiyspakkausta emmekä synnytystä peruspalveluna”

Muuttoa suunniteltiin puolitoista vuotta

Suomalaisten nuorten lapsiperheiden määrä on alueella kasvussa. Monet haluavat viettää ainakin osan vuodesta Espanjassa, ja etätöiden yleistyminen mahdollistaa sen yhä useammille.

– Fuengirolassa on paljon suomalaisia yrityksiä, joista voi hakea töitä. Minulla on Suomessa pesulayritys, jota johtaa nyt yrityksen toinen osakas. Teen täältä käsin etänä yrityksen hallinnollisia töitä ja työskentelen lisäksi täällä suomalaisen yrityksen puhelinasiakaspalvelussa, Virpi kertoo työkuvioistaan.

Hän alkoi suunnitella muuttoa jo puolitoista vuotta sitten.

– Suosittelen Aurinkorannikolle muutosta haaveileville, että suunnitelmat kannattaa tehdä perusteellisesti ja ajoissa. Esimerkiksi Aurinkorannikon suomalaiseen kouluun on pitkä jono.

Virpin toka- ja kuudesluokkalaiset lapset hakivat kouluun viime kesänä. Lumina-tytär sai oppilaspaikan maaliskuun puolivälissä.

Kuudesluokkalainen Nikolas on edelleen jonossa ja käy koulua yksityisessä opetusryhmässä.

– Aika haastavaa on ollut, täytyy sanoa. Ei ole aivan yksinkertaista siirtää perheen arki Suomesta Espanjaan. Jos olisi toinen aikuinen jakamassa vastuuta ja tehtäviä, olisi ehkä helpompaa, Virpi toteaa.

Totuuden hetki

Virpi muistaa hetken, kun hän ehdotti lapsille muuttoa Espanjaan. Äiti ja lapset istuivat syömässä jäätelöä Järvenpään kävelykadulla.

– Sanoin lapsille, että mitäs tykkäisitte, jos lähdettäisiin vähäksi aikaa Espanjaan kokeilemaan elämää siellä. Olen hakenut sieltä töitä.

Tuli syvä hiljaisuus. Se oli lasten ensimmäinen reaktio. Sitten tuli heti paljon käytännön kysymyksiä.

– Entä meidän kissa, tuleeko se mukaan? Missä me käydään koulua ja asutaan? Kuinka pitkäksi aikaa?

Suunnitelmat siirtyivät

Virpi ei kuitenkaan löytänyt Espanjasta heti työpaikkaa eikä elämäntilanne ollut muutenkaan sopiva ulkomaille muuttamiseen. Muuttosuunnitelmat siirtyivät vuodella.

– Oli ihan hyvä, että lapsilla oli vuosi aikaa sulatella asiaa. Olimme täällä viime keväänä pari kuukautta harjoittelemassa Espanjassa asumista.

Virpin uusi työpaikka varmistui lokakuussa ja syksy kului muuttoa valmistellessa. Täytyi sopia muutosta lasten isän kanssa, laittaa omistusasunto vuokralle ja etsiä sopiva koti Fuengirolasta.

Ensimmäiset pari viikkoa Espanjassa kuluivat  perheen NIE-numeroiden ja oleskeluluvan hakemiseen.  NIE-numero ja oleskelulupa tarvitaan, jos EU-kansalainen oleskelee yli kolme kuukautta, tekee töitä tai opiskelee Espanjassa.

Kouluasioiden järjestäminen aiheutti haasteita

Lasten kouluasiat aiheuttivat jonkin verran päänvaivaa.

​Fuengirolassa toimii Suomen suurin ulkosuomalainen koulu, jolla on perusopetuksen ja lukion opetuslupa sekä todistuksenanto-oikeus.

Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa ei ollut paikkoja, joten molemmat lapset aloittivat kotikoululaisina Aurinkorannikon opetus ja valmennuksen opetusryhmässä.

Osa tämän opetusryhmän oppilaista on kirjoilla suomalaisissa kouluissa. Sieltä tulee tehtävät, kokeet sekä tarvittaessa lukukausitodistuksen. Suomalaisilla kouluilla ei ole kuitenkaan velvollisuutta tukea koulunkäyntiä ulkomailla.

–  Lasteni koulu katsoi, että lapset lähtevät ulkomaille niin pitkäksi aikaa, ettei tällainen järjestely onnistu. Koulunkäynti opetusryhmässä, jossa lapset aloittivat, on kuitenkin toiminut loistavasti.

Au pair helpottaa arjen pyöritystä

– Lapsilla oli yksi tiukka ehto Espanjaan muutolle.

He sanoivat: Me lähdetään sun kanssa Espanjaan, jos me saadaan koira, Virpi nauraa.

Nyt perheessä on rescue-koira Jimi. Perheen kissa täytyi jättää Suomeen. Kuukausi sitten perheeseen muutti myös suomalainen au pair, jonka Virpi löysi Facebookin kautta.

– Au pairin muutto meille on jeesannut tosi paljon. Tietenkin se vaatii kaikilta sopeutumista, kun toisilleen vieraat ja eri perhekulttuureista tulevat ihmiset asuvat saman katon alla. Olemme kuitenkin pystyneet puhumaan avoimesti kaikesta ja palaset ovat alkaneet loksahtaa paikoilleen.

Lue myös: Au pair perheen avuksi? Ota huomioon nämä 5 tärkeää seikkaa ennen päätöstä

Virpin äiti oli apuna ensimmäiset viikot.

Kun hän lähti takaisin Suomeen, Virpillä oli haasteita ehtiä hakemaan lapsia koulusta. Espanjan lain mukaan alle 12-vuotiaat eivät saa kulkea yksin koulumatkoja, vaan heidät täytyy viedä ja hakea.

– Koulu loppuu yhden ja kolmen välillä, ja työaikani vaihtelee aamu-seitsemästä ilta-yhteentoista.

Virpi kertoi arjen haasteistaan Fuengirolan suomalaisten Whatsapp-ryhmässä ja jäi juttelemaan toisten suomalaisten äitien kanssa koulun portilla. Kummasti apua aina järjestyi.

Hyödyllisiä tiedon ja tuen lähteitä ovat olleet myös Facebook-ryhmät Aurinkorannikon lapset ja Aurinkorannikon suomalaiset.

– Suomalaiset ovat täällä sosiaalisempia kuin Suomessa olisimme.

Alle 2000 euron nettotuloilla ei pärjää

Virpillä on varsin edullinen asunto, jonka vuokra on 700 euroa.

Lisäksi hän maksaa lähes 800 euroa kuukaudessa kahden lapsen koulumaksuja sekä muut elämisen kulut. Aurinkorannikon koulumaksut ovat kuukaudessa noin 250 – 400 euroa lasta kohden.

– Ellei minulla ei olisi yritystuloja, emme olisi nyt täällä. Jos perheen nettotulot ovat alle 2000 euroa, täällä ei pärjää, Virpi toteaa.

Paikallinen palkkataso ei ole kovin korkea. Virpi arvelee, että keskivertopalkka 39 tunnin työviikosta on noin 1200 euroa bruttona.

– Olen miettinyt, miten paikalliset yksinhuoltajat elävät näillä palkoilla.

Fuengirolassa on useampia yksityisiä suomalaisia lääkärikeskuksia. Virpi turvautuu tummansiniseen eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin, joka turvaa julkiset terveydenhoitopalvelut EU-kansalaiselle. Englanninkielistä hoitoa saa julkisissa palveluissa auttavasti.

– Ruoka on täällä edullista, jos vähän katsoo, mistä ostaa. Viidelläkympillä saa ostoskärryllisen ruokaa, sama ruokamäärä maksaisi Suomessa satasen.

Lue myös: Elina synnytti Yhdysvalloissa – sairaalalasku viisinumeroinen, äitiysloma haave vain: ”Ikävöin hieman suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa”

Suomeen palataan, kun lapset sitä haluavat

– Minulla on koko ajan ollut lähtökohtana, että lasten toiveet ja ajatukset otetaan huomioon. Muutamme kesällä takaisin Suomeen, koska lapset haluavat sitä, Virpi kertoo.

Hän arvioi, että Espanjassa asuminen on ollut lapsille sekä kiva että haastava kokemus.

– Tottakai lapset ikävöivät isää, ystäviä ja kissaa. Toisaalta lasten koulunkäynti sujuu täällä erinomaisesti ja lapset ovat löytäneet harrastuksia, joista he todella nauttivat.

Nikolas pelaa rullakiekkoa suomalaisessa seurassa. Heillä on myös turnauksia ja vähän aikaa sitten hän oli turnausreissulla Sevillassa.

– Vietämme täällä paljon enemmän aikaa perheenä ulkona, rannalla ja retkillä. Suomessa talvikuukaudet kuluisivat enemmän ruutujen äärellä neljän seinän sisällä.

Uusia ystäviä on helppo löytää

Suomalaiset lapset joutuvat useimmiten tottumaan Aurinkorannikolla siihen, että kaverit tulevat ja lähtevät.

– Sääli, että monet perheet tulevat vain pariksi kuukaudeksi. Kun lapsi ystävystyy jonkun kanssa, kaveri lähteekin pian takaisin Suomeen.

Elämä Aurinkorannikolla on sosiaalisesti vilkkaampaa kuin Suomessa. Uusia ystäviä on helppo löytää.

– Meidän alakerrassa asui tanskalainen äiti tyttärensä kanssa. Nyt he ovat jo muuttaneet takaisin Tanskaan. Teimme paljon yhteistyötä ja jaoimme ne haasteet, mitä sopeutumisessa alussa oli, Virpi kertoo.

– Kun olen koiran kanssa rannalla lenkillä, vastaantulijat eivät revi koiraansa pois, vaan pysähtyvät juttelemaan. Ihmiset ovat täällä aidosti kiinnostuneita toisistaan.

Aurinkorannikolle muuttoa suunnittelevia Virpi kehottaa miettimään etukäteen, mitä he odottavat asumiselta: Tavallista arkea vai jotain muuta.

– Ei kannata tuoda kauheasti tavaraa. Täällä pärjää vähällä. Mulla on lenkkarit, fillari ja muutamat vaatteet eri tilanteisiin. Se riittää minulle.

Lue myös: Suomalainen Sabine kasvattaa kolmea lastaan Etelä-Afrikassa – Tällaista perheen arki on maailman eriarvoisimmassa maassa

Moni jää ilman virallista koulupaikkaa

Aurinkorannikolla on ollut vuosien ajan pulaa lasten oppilaspaikoista.

Opettaja, opinto-ohjaaja ja sosiaalipsykologi Karita Leinonen perusti Fuengirolaan seitsemän vuotta sitten yksityisen opetusryhmän lapsille, jotka eivät saa heti paikkaa virallisesta suomenkielisestä koulusta.

Karita oli ollut opiskeluaikoina kuukauden harjoittelussa Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa. Harjoittelun aikana hänelle tuli yhä vahvemmin olo, että hän haluaisin rakentaa perheensä arjen Fuengirolaan.

– Joku kyseli Facebookissa yksityisopettajaa ilman koulupaikkaa jääneille lapsille. Tajusin heti, että se on nyt tässä. Kahdessa viikossa vuokrasin asunnon Fuengirolasta ja aloitin kolmen oppilaan kanssa, Karita kertoo.

Karitan omat tyttäret ja puoliso seurasivat pian perässä. Kun omat lapset liittyivät joukkoon, oppilaita oli viisi.

Kyniä ja pyyhekumeja poimittiin iltaisin sohvatyynyjen välistä.

Koti muuttui kouluksi

Opetusryhmän toiminta laajeni pikkuhiljaa. Lopulta perhe muutti toiseen osoitteeseen ja kodista tehtiin pieni ”koulu”.

Pian oli tarve hankkia oikeat toimitilat. Ne löytyivät päiväkävelyllä Paseo Maritimon rauhallisesta loppupäästä, meren rannalta.

Korona-ajan jälkeen Karitan opetusryhmässä on ollut enimmillään 45 oppilasta.

– Tulin tänne katsomaan, onko tällaiselle todella tarvetta. Toiminnan jatkumista on harkittu lukuvuosi kerrallaan. Se on tapahtunut olosuhteiden sanelemana. Minulle tulee paljon myös erityisen tuen oppilaita, joiden koulunkäyntiä voi olla vaikea muuten täällä järjestää.

Alussa Karita kohtasi myös vastustusta Aurinkorannikon suomalaisten keskuudessa. Kun hän laittoi Aurinkorannikon Facebook-ryhmiin mainoksia, tuli kommentteja: ”Pian joku viranomainen tuonkin kieltää”.

– Se oli tietenkin raskasta. Olin aloittelija ja jännitin toiminnan pyörittämistä ulkomailla. Enää kukaan ei kuitenkaan kyseenalaista toimintaani.

Ei todistuksenanto-oikeutta

Karita kertoo vanhemmille rehellisesti, että koululla ei ole todistuksenanto-oikeutta ja Espanjan lain mukaan EU-kansalaiset voivat käydä tällä tavalla koulua kolme kuukautta.

Meillä Suomessa on oppivelvollisuus, muttei koulunkäyntipakkoa – eli lapset voivat käydä koulua myös kotikoululaisina. Espanjassa sen sijaan on koulunkäyntipakko.

– Olen selvittänyt asiaa Haagista Espanjan koulutuspoliittiselta osastolta. Sain Espanjan kulttuuriin sopivan vastauksen, että kolme kuukautta on ok ja jos koulunkäynti tässä ryhmässä pitkittyy, sitten katsotaan uudelleen.

Suurin osa oppilaista on kirjoilla suomalaisessa koulussa ja sieltä tulee tehtävät, kokeet sekä todistus. Kaikki suomalaiset koulut eivät lähde yhteistyöhön ja silloin tilanne on hankala.

Karitan ryhmään hakeutuu jatkuvasti uusia oppilaita ja hän pyrkii vahvistamaan kouluyhteistyötä.

Mahdollisuus yhdistää harjoittelu ja elämä auringon alla

Monet haluavat tehdä opetus- tai sosiaalialan opintojen harjoitusjaksonsa Aurinkorannikolla. Karitan opetusryhmä on jo vuosia ollut suosittu harjoittelupaikka.

Harjoittelijat mahdollistavat sen, että opetus tapahtuu pienryhmissä ja tukea on paljon yksittäistä oppilasta kohden.

– Oppilaat lähtevät täältä pääsääntöisesti Aurinkorannikon suomalaiseen kouluun, jotkut paikalliseen espanjalaiseen kouluun tai takaisin Suomeen.

Fuengirolassa toimii myös ruotsinkielinen koulu, joka seuraa Ruotsin opetussuunnitelmaa.  Kansainvälisiä englanninkielisiä kouluja on Aurinkorannikon alueella useita.

– Jos perhe jää tänne pysyvästi, julkinen espanjalainen koulu voi olla ihan hyvä vaihtoehto. Siellä tapahtuu yleensä kaikki espanjaksi, kuvaa Karita.

Monesti suomalaislapset kertaavat ensimmäisen vuoden espanjalaiskoulussa kielen vuoksi ja myös siksi, että esimerkiksi matematiikassa Espanjan koulut ovat useita vuosia Suomea edellä.

”Asiat kannattaa olla kunnossa Suomen päässä”

Karita on kohdannut monia Aurinkorannikolle muuttaneita perheitä.

Äkkiä ajateltuna olisi helppo sanoa, että tänne muuttaminen sopii kenelle tahansa, kun lähes kaikki palvelut ovat saatavilla Suomen kielellä.

– Mutta ei se ihan niin ole. Jos perheellä on mitä tahansa haasteita Suomessa, eivät ne kyllä täällä millään taikasauvalla katoa, Karita pohtii.

– Suomeksi sanottuna rahaa pitää olla, kun tänne tulee lasten kanssa. Vuokrat ja koulumaksut ovat yllättävän korkeita. Täällä on myös kivoja harrastusmahdollisuuksia ja lähiseudulla lukuisia kiinnostavia retkikohteita. On kurjaa, jos niistä ei pääse nauttimaan taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

Monet lapset ratsastavat ja kisaavat ratsastuskilpailuissa, pelaavat jalkapalloa, rullakiekkoa ja golfia. Myös suomalainen partio löytyy.

Alle kouluikäisille on tarjolla mm. päiväkerhoja, joista osa toimii myös päivähoitopaikkoina.

Karita painottaa, että asiat pitäisi olla ensin hoidossa Suomen päässä. Ennen muuttoa tulisi olla varma työpaikka sovittuna ja lapsen koulu tai päivähoito järjestetty.

– Ongelmana on se, että täällä ei ole kuntien tavoin julkisia palveluita, jonne voisimme ohjata, jos ongelmia tulee. Fuengirolassa tosin työskentelevät Merimieskirkon sosiaalikuraattorit.

Lisäksi on hyvä varautua siihen, että asunnossa ei kaikki toimi eikä posti kulje. Asunnot ovat yleensä talvella kylmiä.

– Jos huoltomies sanoo tulevansa maanantaina, voi olla että vielä keskiviikkonakaan häntä ei näy. Siihen kannattaa tottua. Ehkä jollekin tulee posti perille, mutta oma kokemukseni on, että mitään ei kannata lähettää postissa, Karita hymyilee.

”Täällä piristyy ihan älyttömästi”

Toisaalta Karita kertoo näkevänsä jatkuvasti myös tarinoita, joissa oppilaan koulumotivaatio lähtee uuteen nousuun, kun on uusi ympäristö ja kiusaamisongelmat ovat jääneet Suomeen.

– Vanhemmat ja harjoittelijat sanovat usein, että täällä piristyy ihan älyttömästi. Joskus täällä voi ratketa jokin lapsen tai perheen perustavanlaatuinen ongelma.

– Mitä nuorempi lapsi, sitä iloisempi ja innokkaampi hän on täällä. Yläkouluikä on herkkää aikaa. Jos jollakin on koti-ikävää, niin yläkoululaisilla. Kaverit Suomessa ovat tärkeitä ja joskus käy niin, että nuori vain odottaa, milloin pääsisi takaisin Suomeen.

Pitkään alueella toimineet, lasten ja nuorten kanssa töitä tekevät ammattilaiset ovat perustaneet Lasten ja nuorten yhteistyöverkoston.

Verkosto vaihtaa kuulumisia ja järjestää tempauksia lapsiperheille. Suunnitteilla on myös netissä julkaistava verkostokartta, joka toisi selkeyttä lapsiperheiden palvelutarjontaan.

Lue myös: Suomalainen Annika lähti au pairiksi Israeliin ja rakastui – nyt hän katsoo uutta kotimaata perheenäidin näkökulmasta

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X