Milloin lapsi oppii kävelemään? Asiantuntija vastaa
Vauva aloittaa liikkumisen katsekontaktista. Pikkuhiljaa hän myös ryömii, seisoo tuen varassa ja lopulta kävelee. Oppimiseen vauva kuitenkin tarvitsee kaikkia aistejaan ja vanhempien huolenpitoa.
Kävelyyn tarvitaan kaikkia aisteja
Kun vauva opettelee liikkumisen eri taitoja, kyse ei ole vain motoriikasta. Kaikille aisteille tarvitaan virikkeitä, jotta vauvan kiinnostus ulkomaailmaan herää ja taidot karttuvat.
Lue lisää: Näin vauva kasvaa ja kehittyy
– Tunto-, kuulo-, näkö-, haju- ja makuaisti ovat tärkeitä. Vauvan kehityksessä kaikki liittyy kaikkeen, fysioterapeutti Päivi Lehmuskoski fysio- ja toimintaterapiapalveluja tarjoavasta Auronista kertoo.
Kahden ensimmäisen elinvuoden aikana tapahtuva hermoverkoston kehittyminen luo pohjaa kaikelle myöhemmälle oppimiselle.
– Aluksi vauvan keho on hänelle vain hahmoton möykky. Kun vauva saa kosketuksen kautta kokemuksia, kehontuntemus ja henkinen tuntuma maailmaan kasvaa. Silloin virikkeet ja sosiaaliset kontaktit ympärillä alkavat vaikuttaa vauvaan yhä vahvemmin.
Keskustele: Milloin lapsenne oppi kävelemään ja puhumaan?
Kävely alkaa katsekontaktista
Katsekontakti on tärkeä sekä vauvan motorisen että henkisen kehityksen kannalta.
– Katsekontakti on palkitseva vanhemmalle. Samalla se kertoo, että vauvan silmän lihakset ovat kehittyneet normaalisti. Hän pystyy kohdistamaan katseensa ja osaa pitää päätään paikallaan. Vaikka pään paikallaan pitäminen ei vielä tuota liikettä, se on ensimmäinen tulevaisuudessa häämöttävän pystyasennon kannalta tärkeä vaihe.
Liikkumisen kehittymisen kannalta on tärkeää, että vauvaa hoidetaan alusta alkaen monipuolisesti. Hän tarvitsee lämpöä, rakkautta ja erilaisia virikkeitä tavallisissa hoito- ja syöttötilanteissa.
Lue myös: Näin vauvan näkö kehittyy
Vauvan pitää saada liikkua monipuolisesti
Vauvan pitäisi saada liikekokemuksia molemminpuolisesti. Jos esimerkiksi hymynaamajuliste on aina hoitopöydän vasemmalla puolella, saattaa vauvan huomio ja asento kääntyä vain sille puolelle.
Katsekontaktin jälkeen vauva opettelee hallitsemaan vartalonsa keskilinjaa. Kädet löytyvät ensin. Sitten vauva alkaa vetää jalkoja koukkuun, ja löytää lopulta varpaansa.
– Tämä kehitys kulkee päästä varpaisiin. Näille vauvan elämän alun vaiheille ei voi antaa tarkkoja aikarajoja. Normaalissa kehityksessä erot lasten välillä ovat suuria.
Lue myös: Vauvauinti kehittää motoriikkaa ja sosiaalisia taitoja
Kyljelleen ja selälleen kellahtaminen
Kun kaikki edelliset vaiheet ovat vauvalla hallinnassa, vauva alkaa kääntyä sivulle. Usein lapsi kellahtaa leikkiessään kyljelleen.
– Se saattaa näyttää vahingossa tapahtuvalta, mutta ei ole sitä. Kylkiasennosta vauva joko palaa selälleen tai ojentaa päätään ja yrittää siten jo kierähtää vatsalleen.
Kylkiasento vaatii vauvalta ylemmän kyljen supistamista ja alemman venyttämistä. Tämä on uusi taito, sillä selällään ollessaan vauva harjoitteli vain vartalon etupuolen lihasten koukistamista.
Kun lapsi kääntyy kokonaan vatsalleen, hän harjoittaa vatsapuolen lihaksia koukistamalla sekä niskan, selän ja raajojen lihaksia ojentamalla.
– Tätä sanotaan uintivaiheeksi. Vauva kun saattaa ojentaa itseään niin voimakkaasti, että hänellä on välillä vain napa maassa.
Ryömiminen vahvistaa vauvan lihaksia
Mahallaan maatessaan vauva alkaa seuraavaksi nojata kyynärvarsiinsa. Tästä asennosta hän lähtee joko ryömimään tai nostaa itseään ylös suorille käsille.
Ryömiminen on vauvalle hyvä, mutta ei välttämätön vaihe. Ryömiessään vauva vahvistaa selkä- ja vatsapuolen lihaksia ja tekee vartalonhallinnan kannalta tärkeää kiertoliikettä puolelta toiselle.
Kaikki vauvat eivät ryömi tai edes konttaa, vaan lähtevät suoraan nousemaan seisomaan ja siitä kävelemään.
– Nämä toiminnat voivat aktivoitua lapsilla eri järjestyksessä. Jos lapsen kehitys etenee normaalisti, vanhempien ei tarvitse auttaa kehitystä eteenpäin. Sen kyllä tunnistaa joko vanhemmat tai neuvola, jos liikkumisen kehitys jämähtää.
Kaikki liikkumisen perusasiat opitaan hallitsemaan aina edellisten taitojen päälle. Seisomiseen ja kävelyyn pitääkin olla monenlaisia vartalonhallinnan valmiuksia ennen kuin lapsi voi oppia nämä taidot.
– Mikä sitten saa lapsen lopulta lähtemään liikkeelle, seisomaan ja kävelemään? Vastaus voi olla uteliaisuus. Lapsen maailma kun laajenee valtavasti liikkumisen kehittymisen myötä.
Lue myös: Lapsen motorinen kehitys
Pallo tai lelu kävelyn avuksi
Vapaan kävelyn taidon lapsi oppii viimeistään noin kahden vuoden iässä. Kun lapsi on riittävän taitava liikkumaan tukematta, hän irrottaa tuen huomaamattaan.
Jos leluja on esimerkiksi sohvalla ja sohvapöydällä, lapsi saattaa kuin huomaamattaan vaihtaa sohvan lelujen luota sohvapöydän ääreen tukeutumatta mihinkään.
– Kävelemään opettelevaa en taluttaisi molemmista käsistä, koska takakenoinen asento on huono kävelylle. Lapselle voi antaa syliin pallon tai nallen, josta hän saa tarvitsemansa tuen. Taaperokärry on myös hyvä tuki opetteluvaiheessa.
Jos vanhempi huomaa lapsessaan jonkin motorisen kehityksen viivästymiseen viittaavan merkin, siihen ei pidä tarttua liikaa. Yksi merkki ei vielä tarkoita mitään, vaan niitä pitää olla useampia, jotta kehityksessä olisi häiriötä.
Jos motorisesta kehityksestä herää huoli, voi aina kääntyä neuvolan tai fysioterapeutin puoleen. ”Liian aikaisin” liikkeelle lähtevästä hurjapäästä ei tarvitse olla huolissaan.
– Kun lapsi lähtee kävelemään, hän osaa riittävästi. Toki esimerkiksi tasapainossa voi olla harjoittelemista. Lasten luonne-erotkin näkyvät liikkumisessa. Joissakin tilanteissa konttauskypärä voi olla hyvä innokkaalle kiipeilijälle, jos hän vain suostuu sitä pitämään.
Keskustele: Lapsi ei meinaa oppia kävelemään
Lue myös:
4 keinoa – näin kannustat lasta liikkumaan
Kiintymyssuhde on lapselle elinehto
Jaa oma kokemuksesi