Skolioosi on yllättävän yleinen lasten selkäsairaus – näin se voi puhjeta
Skolioosia ei voi ehkäistä elintavoilla, vaikka niin usein luullaan.
Skolioosi tarkoittaa, että selkä on vinoutunut. Sairauden vakavuus vaihtelee lievästä leikkaushoitoa vaativiin tapauksiin.
Miten skolioosi oireilee?
Lievimmillään skolioosi ei oireile. Tällöin ainoa merkki sairaudesta on selän vinous.
Noin neljännes potilaista kokee kipua rintarangan tai lannerangan alueella. Rintaranka tarkoittaa aluetta lapaluiden välissä, lanneranka alaselän aluetta.
Lue myös: 5 faktaa nielurisaleikkauksesta – lääkäri kertoo, milloin kita- tai nielurisojen poisto on tarpeen
Kun skolioosista potevalle kertyy ikää ja sairaus etenee, selkäoireita ilmaantuu lähes jokaiselle.
Hengenahdistusta tai muita hengitykseen liittyviä oireita ilmenee vain, jos selän vinouma on vaikea.
Sairauden toteaminen
Lievä skolioosi todetaan noin seitsemällä prosentilla suomalaislapsista. Hoitoa vaatii noin 0,2 prosenttia ikäluokasta.
Skolioosista puhutaan, jos selkä on vinossa vähintään 10 astetta edestä tai takaa päin katsottuna.
Jos selkä on poikkeuksellisen paljon mutkalla sivusta eli kylki edellä katsottuna, on kyse puolestaan joko kyfoosista tai lordoosista.
Jo vastasyntyneiden terveydentila tutkitaan ennen kuin perhe kotiutuu. Lapsen selkää tarkkaillaan myöhemmin neuvolassa sekä kouluterveydenhuollossa.
Lue myös: Nämä asiat sairaalassa tutkitaan ennen kuin vastasyntynyt pääsee kotiin
Merkkejä selän vinoumasta saadaan tunnustelemalla tai etutaivutustestissä. Diagnoosi varmistetaan röntgenkuvauksessa, jolloin saadaan myös selville, kuinka vaikeasti selkä on vinoutunut.
Kolme eri tyyppiä
Skolioosi jaotellaan kolmeen eri ryhmään sen perusteella, miten sairaus on kehittynyt.
Idiopaattinen skolioosi
Idiopaattinen skolioosi, eli tuntemattomasta syystä johtuva selän vinouma, alkaa tyypillisimmin murrosiässä kasvupyrähdyksen aikoihin. Se kuitenkin voi alkaa jo varhaislapsuudessa.
Jos idiopaattista skolioosia hoitaa hyvin, sillä on erinomainen ennuste.
Hoitoa vaativa idiopaattinen skolioosi on tytöillä moninkertaisesti yleisempää kuin pojilla. Tarkkaa syytä tälle ei tiedetä, toteaa lastenkirurgi ja -ortopedi Jenni Jalkanen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
– Taustalla on luultavasti niin hormonaalisia kuin biomekaanisiakin syitä.
Synnynnäinen skolioosi
Selän vinouma voi syntyä myös sikiöaikana, jos selkänikamien rakentuminen häiriintyy. Tällöin potilaalla on useimmiten myös sisäelimien tai selkäytimen rakennepoikkeavuuksia.
Ennuste voi olla mitä tahansa harmittoman ja erittäin vaikean väliltä.
Muihin sairauksiin liittyvä skolioosi
Joihinkin lapsuuden neurologisiin sairauksiin tai lihassairauksiin voi liittyä skolioosin kehittyminen eräänlaisena kylkiäisenä.
– Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi selkäydinvamma, vaikea-asteinen CP-vamma tai lihasheikoutta aiheuttavat neurologiset sairaudet, kuten Duchennen syndrooma, Jalkanen kertoo.
Miten skolioosia hoidetaan?
Hoito riippuu siitä, kuinka vaikeasti selkä on vinoutunut.
Idiopaattisen skolioosin hoito on tarpeellista, jos kasvavan lapsen selän käyryys on enemmän kuin 25 astetta. Tällöin hoitona käytetään tukiliiviä eli niin sanottua korsettihoitoa. Korsettia pidetään yllä 23 tuntia vuorokaudessa. Hoito ei paranna, mutta se estää sairauden pahenemisen.
Lue myös: Lonkkaluksaatio: Sijoiltaan menevä lonkka on vastasyntyneelle kivuton mutta hoitoa vaativa kiusa
Vaikea skolioosi vaatii aina hoitoa. Hoitamattomana se voi aiheuttaa aikuisiässä hankalia alaraajojen neurologisia oireita.
– Vaikea-asteinen skolioosi, jossa vinoumaa on yli 70 astetta, pienentää myös merkittävästi keuhkojen tilavuutta ja näin ollen vaikuttaa hengityskapasiteettiin, Jenni Jalkanen toteaa.
Vaikea skolioosi edellyttää leikkaushoitoa, joka on Suomessa keskitetty yliopistosairaaloihin Helsingissä, Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Oulussa.
Toisin kuin usein ehkä luullaan, skolioosia ei voi ehkäistä elintavoilla. Huonossa ryhdissä istuminen tai laukun kantaminen aina samalla puolella eivät siis puhkaise sairautta.
Selän vinous voi johtua myös jalkojen pituuserosta tai välilevyn pullistumasta.
Lähteet: Terveyskirjasto, lastentautien erikoislääkäri Jenni Jalkasen haastattelu
Jaa oma kokemuksesi