Naistenviikolla juhlitaan yli kolmeakymmentä suosittua nimeä – Tiedätkö, mitä ne tarkoittavat?
Useimmat naistenviikon nimistä ovat raamatullista alkuperää. Toisaalta ajanjaksoon liittyy vanhan kansan uskomuksia.
Naistenviikko tarkoittaa seitsemän päivän ajanjaksoa 18.–24. heinäkuuta, jolloin suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on vain naisten nimiä.
Naistenviikkoon liittyy kiinnostavia faktoja ja uskomuksia. Lue, mitä näiden suosittujen nimien taakse kätkeytyy!
Naistenviikko alusta loppuun
18.7.
Naistenviikko pyörähtää käyntiin Riikan nimipäivänä 18. heinäkuuta.
Riikka on naistenviikon nimipäiväsankareiden uusin tulokas, joka sai paikkansa almanakassa vuonna 1950.
Nimi pohjaa Fredrikaan, joka on puolestaan Fredrik-nimen sisarnimi. Fredrik on muinaissaksalaista alkuperää. Fred viittaa rauhaan, rik hallitsemiseen. Vapaa käännös voisikin olla ”rauhan valtias”.
19.7.
Seuraavana päivänä nimipäiväsankareita on jo viisi: Sari, Saara, Sara, Salla ja Salli.
Nimi Saara on heprealaista alkuperää ja tarkoittaa ruhtinatarta. Sen variantteja ovat Sara, Sari ja Salli.
Salla on puolestaan Sallin suomalainen rinnakkaismuoto. On mahdollista, että nimi on saanut alkunsa myös lappilaisesta paikannimestä Salla.
Samoin Saija, jonka nimipäivää juhlitaan 4. lokakuuta, pohjautuu Saaraan. Myös nimi Seidi on samaa alkuperää, mutta Seidillä ei ole almanakassa nimipäivää.
20.7.
Naistenviikon kolmantena päivänä juhlitaan Markettaa, Maaritia, Reettaa, Reetaa, Maaretia ja Margareetaa.
Margareta oli keskiajalla yksi suosituimmista pyhimyksistä. Margareeta ja Margareetta ovat nimen suomalaisia esiintymismuotoja. Muutkin 20. heinäkuuta juhlittavat nimet ovat Margaretan variantteja.
Alkuperäisnimi ja sen variantit viittaavat kreikankieliseen helmeä tarkoittavaan sanaan.
21.7.
Neljäntenä päivänä naistenviikko on ruuhkaisimmillaan. Silloin nimipäiväsankareita on peräti kahdeksan: Johanna, Hanna, Jenni, Jenna, Jonna, Hannele, Hanne ja Joanna.
Heprealaislähtöinen Johanna on Johanneksen sisarnimi. Johanneksen käännös kuuluu ”Jahve on osoittanut armonsa”.
Kaikki 21. heinäkuuta juhlittavat nimet ovat Johannan variantteja. Monet niistä ovat alun perin olleet Johannan hellittely- ja lempinimiä, joita on pikkuhiljaa lisätty almanakkaan.
Johannes ja Johanna tunnetaan monissa eri kielissä erilaisina variantteina. Esimerkiksi Hans, Jean, Giovanni, Juanita sekä Ivan pohjautuvat Johannekseen.
Suomalaisissa miesten nimissä muun muassa Juhani, Juha, Janne ja Joni ovat samaa alkuperää.
22.7.
Naistenviikolla nimipäiväänsä viettävät myös Leena, Matleena, Leeni sekä Lenita.
Kaikki 22. heinäkuuta juhlittavat nimet pohjautuvat heprealaiseen Magdaleena-nimeen. Magdaleenan suora käännös on ”Magdalasta kotoisin oleva”.
23.7.
Naistenviikon toiseksi viimeisenä päivänä nimipäiväkalenterissa edustavat Olga ja Oili.
Olga todennäköisesti pohjautuu vanhaan pohjoismaiseen nimeen Helga, jonka kantasana helig tarkoittaa pyhää. Oili on Olgan suomalainen muunnos.
24.7.
Naistenviikko huipentuu Kristiinan, Tiinan, Kirstin, Kirsin, Kristan ja Kiian nimipäivään.
Kristiina monine variantteineen pohjautuu kreikkalaiseen nimeen Christiana, jonka merkitys on ”kristitty” tai ”naispuolinen Kristuksen kannattaja”.
Naistenviikko pullistelee suosituista nimistä
Naistenviikko sai alkunsa sattumalta. Helsingin yliopiston almanakkatoimiston toimitusjohtaja Minna Saarelma-Paukkala kertoi Kotilieden haastattelussa vuonna 2018, että keskiaikana Suomessa oli käytössä katolisen kirkon pyhimyskalenteri, jossa kaksi naispyhimyksen päivää sattuivat samalle viikolle.
Kyseiset naispyhimykset ovat Magdalan Maria sekä marttyyrineitsyt Christiana.
– Kokonainen naistenviikko muodostui vähitellen, kun kalenteriin lisättiin myöhemmin nimiä tyhjille päiville. Sitten yhtäkkiä huomattiin, että kappas, tässä onkin tämmöinen viikko, jolla sattuu olemaan vain naisten nimiä, Saarelma-Paukkala kertoi Kotiliedelle.
Raamatulliset nimet ovat naistenviikolla vahvasti edustettuina. Monet nimistä kuuluvat Suomen suosituimpiin: Leena, Sari ja Tiina lukeutuvat tälläkin hetkellä yleisimpien ensimmäisten etunimien joukkoon.
Naistenviikolla nimipäiväänsä viettää kaikkiaan yli 600 000 naista.
Lue myös: Nämä ovat Suomen suosituimmat nimet kautta aikojen – asiantuntija kertoo, miksi
Naistenviikko linkittyy vanhastaan säähän
Kansanperinteessä elää uskomus, että naistenviikolla sataa usein, koska naiset ovat kovia itkemään. Erään uskomuksen mukaan sade Marketan päivänä (20.7.) tarkoittaa, että sade jatkuu peräti seitsemän viikkoa.
Koska naistenviikko sijoittuu perinteisesti heinätöiden aikaan, ennen vanhaan säätä seurattiin tarkasti.
Ilmatieteen laitoksen mukaan naistenviikolla sataakin tyypillisesti kolmena tai neljänä päivänä. Täysin poutaisia naistenviikkoja on keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.
Syynä eivät silti ole naisten itkemistottumukset. Ilmatieteen laitoksen mukaan keski- ja loppukesällä vain eletään vuoden runsassateisimpia aikoja, mikä näkyy pitkän ajan tilastoissa.
Lähteet: Digi- ja väestötietovirasto, Ilmatieteen laitos, Kielikello, Kirjastot.fi, Kotiliesi, Kotus sekä Marianne Kiskolan tietokirja Tunnetko nimesi? Kiehtova matka nimien maailmaan (2022, Kirjapaja).
Lisää samankaltaisia
Lue myös Annan juttu: Naistenviikko on täällä taas! 5 kiinnostavaa faktaa ainutlaatuisesta juhlaviikosta
Jaa oma kokemuksesi