”Ei perustu mihinkään” – Gynekologi kumoaa 7 väitettä synnytyksen jälkeisestä elämästä

Venähtänyt alapää, pissan lirahtelua housuun ja kuukautiskierto sekaisin. Synnytyksen jälkeen keho muuttuu monessa mielessä.

Kuinka pysyviä muutokset ovat? Menevätkö asiat huonompaan suuntaan, kuten niin monista edellä mainituista huhupuheista voisi päätellä?

Kaksplussan Onks tää normaalia? -podcastin yhdeksännessä jaksossa naistentautien erikoislääkäri, gynekologi Tuulia Tikka istutetaan lopputenttiin. Hän saa vastattavakseen kahdeksan väitettä synnytyksen jälkaisestä elämästä. Tässä niistä muutama.

Lue myös: Mitä yhteistä on kotitöillä ja synnytyksellä? Selvitimme vastauksen 4 pelottavaan synnytysmyyttiin

”Kuukautiset muuttuvat epäsäännöllisiksi”

Toisilla kuukautiset voivat alkaa parin kuukauden kuluttua synnytyksestä. Toisilla ne palaavat vasta, kun imetys on tullut päätökseensä.

– Joillakin uusi raskaus ehtii alkaa ennen kuin menkat alkavat, Tikka kertoo.

Voi siis olla, että kuukautisia ei tule näkemään vielä toviin.

Yleensä kuukautisten voi olettaa olevan hyvin samankaltaiset kuin ennen raskautta. Jos vuoto on ollut runsasta ja se on tullut säännöllisesti, jatkuu tilanne yleensä samankaltaisena.

Jos kuukautiset alkavat hyvin aikaisin, saattaa niitä olla vaikea erottaa jälkivuodon lomasta.

Mikäli kuukautisia ei imetyksen lopettamisen jälkeen kuulu, neuvoo Tikka suuntaamaan lääkärin juttusille.

– Muutamassa kuukaudessa imetyksen lopettamisesta tulisi kuukautisten viimeistään alkaa. Sama koskee sitä, jos kuukautiset muuttuvat äärimmäisen niukoiksi.

Asiaan saattaa liittyä se, että uusi raskaus ei ota yrityksistä huolimatta tulta alleen. Tällöin Tikan mukaan kannattaa tarkistuttaa se, että kohdussa ei ole vaurioita tai arpeumia, joista tilanne johtuu.

Lue myös: ”Ei ihme, että tuntuu päässä asti” – synnyttäjän toipuminen ottaa aikansa, ja tätä kaikkea sillä välin kehossa tapahtuu

”Paikat löystyvät lopullisesti niin, että seksi ei tunnu enää koskaan samalta”

Podcastin juontaja Maria Mäkituomas heittää ilmaan väitteen, joka vaikuttaa elävän sitkeästi.

– Aivan hölynpölyä. Ei perustu mihinkään, Tikka puuskahtaa.

Hän muistuttaa, että ihmiskeho on joustava. Vaikka raskausaikana keho venyy, ei synnytyskanava tai emätin jää vauvan kokoiseksi, vaan palautuu melko entiselleen.

Kohtukin venyy, mutta sekin supistuu lopulta hyvin lähelle entisiä mittojaan. Tikka huikkaa, että synnyttäneen naisen kohdun läpimitta on keskimäärin 4 senttimetriä.

Kohdun minimaalinen venyminen ei näy ulospäin.

Lue myös: Ei seksiä ennen lääkärin lupaa? Gynekologi kumoaa sitkeitä harhaluuloja: ”Vahinkoraskauksia tulee ihan tiedonpuutteen takia”

”Synnyttäneen ferrritiini ja rauta-arvot ovat aina matalalla”

Yleistystä ei Tikan mukaan voi asiasta tehdä. On niitä, jotka ovat menettäneet synnytyksessä verta reilusti. Toisaalta on paljon niitä, joille näin ei ole käynyt.

– Toiset on tankattu punasoluilla, toiset rautainfuusiolla raskausaikana tai synnytyksen jälkeen. Sitten on niitä, joille ei ole tapahtunut kumpaakaan.

Tilanne on siis hyvin yksilöllinen.

– Kyllähän se kuluttaa rauta-arvoja, että rakennat uuden ihmisen sisälläsi. Monille ohjataan synnytyssairaalassa rautatabetit käyttöön.

Podcastissa Mäkituomas tiedustelee myös, sulattaako imetys raskauskilot, kasvaako kengänkoko raskauden myötä, voiko enää hyppiä trampoliinilla ja mikä vaikuttaa rintojen muutokseen. Kuuntele Onks tää normaalia? -podcast!