Mitä yhteistä on kotitöillä ja synnytyksellä? Selvitimme vastauksen 4 pelottavaan synnytysmyyttiin
Sattuuko käynnistetty synnytys enemmän kuin luomusti alkanut? Ovatko repeämät väistämättömiä? Naistentautien erikoislääkäri vastaa.
Synnytysmyytit ovat tiukassa. Synnytykseen liittyy paljon olettamia ja huolia. Onhan kyseessä tapahtuma, jota emme pysty täysin ennakoimaan kaikkia yksityiskohtia myöten, vaikka lääketiede tekeekin parhaansa.
Kaksplussan Onks tää normaalia? -podcastin kuudennessa jaksossa naistentautien erikoislääkäri, gynekologi Tuulia Tikka murtaa synnytysmyytit ja kertoo, miten asiat oikeasti ovat.
1. Käynnistetty synnytys sattuu enemmän kuin itsestään käynnistynyt
Käynnistystä saatetaan pelätä siksi, että sen ajatellaan tekevän kipeämpää kuin luonnollisesti käynnistyneen synnytyksen.
Tuulia Tikka kumoaa harhaluulon, vaikka myöntääkin, että asiaa on hankala verrata.
– Supistukset ne ovat, jotka sattuvat, olipa tie niihin kumpi tahansa, Tikka pohtii.
Hän epäilee, että väite on saanut alkunsa siitä, että monet synnyttäjät saattavat olla jo melko väsyneitä, ja kärsivällisyys alkaa olla vähissä, kun synnytys vihdoin käynnistyy. Odottaminen stressaa ja vie voimia.
– Synnyttäjällä saattaa olla olo, että on ollut synnyttämässä sairaalassa jo 1,5 vuorokautta, vaikka synnytys olisi vasta hetki sitten saatu käyntiin.
Tikan mielestä tärkein sairaalakassiin pakattava asia on kärsivällisyys. Toisaalta käynnistettykin synnytys saattaa edetä nopeasti. Silloin synnyttäjää voi jäädä vaivaamaan se, että esimerkiksi epiduraalia ei ehditty antaa.
– Toisaalta itsestään käynnistyneessä synnytyksessä saattaa olla sama tilanne.
2. Ponnistusvaiheessa repeämät ovat väistämättömiä
Kaksplus kysyi Instagramissa seuraajiltaan syitä synnytyspelkoon. Monet mainitsivat repeämät.
– Repeämä terminä on kauhean pelottavan kuuloinen, pohtii podcastin juontaja Maria Mäkituomas.
Gynekologi Tikka on samaa mieltä. Kattotermin alle mahtuu kuitenkin monenmoista.
– Jonkun näköisiä haavoja taistelun tuoksinnassa saattaa tulla, mutta ne paranevat todella hyvin.
Vain yhdelle prosentilla synnyttäjistä tulee vakavia repeämiä, mikä tarkoittaa, että 99 prosenttia synnytyksistä sujuu ilman sellaisia.
Tikka kertoo, että repeämien ja haavojen hoidossa tärkeää on tarkistaa niiden tilanne huolellisesti ja saattaa kudospinnat takaisin yhteen. Tällöin ne paranevat siististi eivätkä vätäydy erilleen.
Ompelu hoidetaan sulavilla tikeillä, joten tikin poistoon ei erikseen tarvitse tulla. Tikkejä voi toki käydä näyttämässä, jos epäilee, että ne ovat ratkenneet ennen aikojaan.
Lue myös: Keskenmenot – miksi henkiseen puoleen ei saa apua? Asiantuntija: ”Meillä Suomessa ei ole systeemiä”
3. Kakka synnytyksessä on vaiettu aihe
– Synnytyssalissa se ei ainakaan ole vaiettu aihe, Tikka vakuuttaa.
Syntyessään vauvan pää litistää myös peräsuolen hetkellisesti littanaksi. Jos suolessa on tavaraa, se tulee luonnollisesti ulos.
Ennen synnyttäjille tarjottiin peräruisketta säännönmukaisesti, mutta enää niin ei ole tapana tehdä.
Jos kakka-asia mieltä kuitenkin kalvaa, Tikka toteaa, että peräruiskeen saa pyytämällä synnytyssairaalaan tullessa.
– Synnyttäjällä kuitenkin menee usein energia muuhun kuin kakka-asian miettimiseen.
4. Jälkeisetkin pitää ponnistaa ulos
Toisinaan kuulee hurjia tarinoita siitä, miten istukan synnyttäminen on hankalampaa kuin itse vauvan. Yleensä istukan syntyminen menee kuitenkin synnyttäjältä ohi, koska huomio on jo vauvassa, Tikka toteaa.
Kun vauva on syntynyt, eikä napanuora enää syki, syntyy istukka. Usein kätilö pyytää äitiä vielä ponnistamaan ja ohjaa samalla istukan ulos vetämällä napanuorasta.
– Reitti on kuitenkin jo auki. Istukassa ei ole luita, vaan se on lörpsö kudos.
Istukkaa synnyttäessä voi kuitenkin hyvin hörpätä ilokaasusta, jos esimerkiksi kohtua joudutaan painamaan, että istukka saadaan ulos.
Synnytysmyytit kiertävät yhä keskuudessamme, sillä hallitsematon pelottaa
Varsinkin nykyihmiselle hallinnan tunteen menettäminen on pelottavaa. Oman synnytyksen kulkua ei pysty täysin ennakoimaan. Osalla saattaa myös olla suorituspaineita ja mielikuva siitä, millainen on ”oikea” synnytys.
Tikka muistuttaa, että mieli kannattaa pitää avoimena synnyttämään lähtiessä: Kaikkea voi sattua. Se, että synnytyssairaalasta kotiin lähtevät mahdollisimman hyvinvoiva äiti ja vauva, on jo huikea asia.
Niinpä synnytys, jos mikä on hetki, josta ei kannatta kasata itselleen suorituspaineita.
Lääketiede tukee sitä, että synnytys olisi mahdollisimman turvallista. Suomessa tilanne onkin hyvä. Lapsi- ja äitikuolleisuus on erittäin harvinaista, maailman mittakaavassa parhaalla tolalla.
Ilman vakavia komplikaatioita selviää Suomessa 99 prosenttia synnyttäjistä.
Synnytys taitaakin olla kuin kotityöt, pohtii juontaja Mäkituomas.
– Jos ne on hoidettu hyvin, kukaan ei edes huomaa. Jos ne on tehty huonosti, niin kaikki huomaavat.
Kauhutarinat lähtevät yleensä helpommin leviämään kuin iloiset kertomukset.
Tarvitseeko sektiosta taistella? Kuinka kauan suunniteltu sektio kestää? Miten ensisynnyttäjän ja uudelleensynnyttäjän pelot eroavat ja miten niitä käsitellään? Miten Tuulian oma synnytys sujui?
Kuuntele vastaukset Kaksplussan podcastista.
Kommentit (1)
1. Kun synnytys käynnistetään, silloin annetaan usein keinotekoista oksitosiinia, se tekee paljon pahemmat kivut kuin luonnolliset supistukset. Monesti oksitosiinia annetaan myös normaalissa synnytyksessä mutta luomuna kivut ei ole läheskään niin pahat.