Kaikki vaietusta viimeisestä, ”neljännestä” raskauskolmanneksesta

Raskaus ei oikeastaan päätykään synnytykseen. Viimeinen, neljäs raskauskolmannes on täynnä odottamattomia yllätyksiä, jotka jäävät helposti vauvantulon varjoon.

Teksti Riikka Heinonen
Kuvat iStock
Neljäs raskauskolmannes tarkoittaa ensimmäisiä kuukausia vauvan synnyttyä.
Neljäs raskauskolmannes tarkoittaa ensimmäisiä kuukausia vauvan synnyttyä.

Raskauskolmannesten ajan tähtäimessä on vain yksi päämäärä: synnytys ja vauvan saapuminen maailmaan. Kun vauva pitkän odotuksen jälkeen syntyy, tuoreen äidin, perheen ja läheisten huomio siirtyy vauvaan.

Vaikka raskausaika jää vähitellen menneisyyteen, jatkuvat raskauden ja synnytyksen aiheuttamat muutokset tuoreessa äidissä vielä pitkään. Raskaus ei siis oikeastaan pääty synnytykseen, vaan siitä alkaa ajanjakso, jota kutsutaan neljänneksi raskauskolmannekseksi.

– Tuo ajanjakso ansaitsee tulla tunnustetuksi, sillä tuore äiti kokee sen aikana henkisiä ja fyysisiä muutoksia, jotka helposti jäävät vastasyntyneestä huolehtimisen varjoon, kertoo joogaopettaja ja doula Hanna-Mari Nieminen.

Hän on yksi äskettäin ilmestyneen Äitivuosi-kirjan kirjoittajista. Kirja kertoo raskauden ”todellisesta” viimeisestä kolmanneksesta, joka tunnetaan englanniksi nimellä fourth trimester.

Suomessa samasta ajanjaksosta on perinteisesti käytetty nimeä lapsivuodeaika.

”Lapsivuodeajasta tulee mieleen 1900-luvun porvarisnainen.”

– Monen nykyihmisen korviin lapsivuodeaika on kummallinen ja kovin vanhahtava ilmaisu. Minulle siitä tulee mieleen valkoisessa pystykauluksisessa yöpaidassa vällyn alla lepäävä 1900-luvun alun porvarisnainen, eikä vauva ole mielikuvassa lainkaan mukana, Nieminen pohtii.

Suomessa lapsivuodeaikana on pidetty kahdeksan viikon mittaista ajanjaksoa synnytyksen jälkeen.

– Se on ajallisesti hyvä määritelmä myös raskauden neljännelle kolmannekselle.

Tuoreen äidin tunnemyrsky – pelosta ylitsevuotavaan rakkauteen

Raskauden neljäs kolmannes on tuoreelle äidille henkisen myllerryksen aikaa.

– Synnytyksen jälkeinen olotila tunnemylläköineen ja fyysisine mullistuksineen on monelle synnyttäneelle äidille yllätys. Synnytyskokemus itsessään on iso asia, koska se usein muuttaa maailmaa jollain tapaa ja voi myös muuttaa suhdetta omaan kehoon sekä itseensä ihmisenä. Synnytyksen herättämiä tunteita voi sulatella pitkäänkin.

Moni ajattelee saavansa kehon ikään kuin itselleen, kun vauva ei enää yhdeksän kuukausen kuluttua ole vatsassa. Mutta sitten havahtuukin siihen, että keho on yhä vahvasti vauvan käytössä.

– Sen oivaltaminen voi herättää äidissä huolta siitä, milloin hän saa kehonsa takaisin. Toisaalta ihokontakti vauvan kanssa ja imetys voivat olla synnyttäneelle hoivaavia, palauttavia ja synnytyksestä toipumista edistäviä asioita.

Ajanjaksoon voi liittyä voimakasta huolta, suurta turhautumista ja pelkoa epäonnistumisesta, mutta samalla ylitsepursuavaa rakkautta.

”Sekin voi herättää huolta, jos ei koe ylitsepursuavia tunteita.”

– Tuoreen äidin tunteet ovat moneen suuntaan ylitsepursuavia riittämättömyydestä epävarmuuteen ja pelkoon sekä uskomattomaan rakkauden kokemukseen. Sekin voi herättää huolta, jos ei koe ylitsepursuavia tunteita. Äiti voi silloin miettiä, mikä hänessä on vikana, kun hän ei tunne tunteita, joita ikään kuin ”kuuluisi” tuntea.

Neljännen raskauskolmanneksen hoivajumit

Tämä viimeinen kolmannes on henkisten ja fyysisten haasteiden ristiaallokkoa. Ajanjakso tuo mukanaan fyysisiä yllätyksiä, jotka jäävät monesti vauvantulon varjoon. Se, millaisia käänteitä synnytyksessä on ollut, vaikuttaa neljännen kolmanneksen fyysiseen toipumiseen.

– Näin voi käydä esimerkiksi, jos synnytys on muuttunut yllättäen sektiosynnytykseksi, on tullut vakavia repeämiä tai tavallista isompi verenvuoto. Ja vaikka synnytykseen ei olisi liittynyt suurta dramatiikkaa, on se fyysisesti vaativa ponnistus ja siitä toipumiseen voi mennä viikkoja.

Tuoreella äidillä voi olla vastassaan myös imetyshankaluuksia.

– Voi tulla yllätyksenä, että imetys ei olekaan aina ihan niin yksinkertaista kuin miltä se mielikuvissa on näyttänyt ja perhe saattaa tarvita alkuun esimerkiksi imetysohjausta. Tunteita voi herättää sekin, jos äiti päättää olla imettämättä. Jokainen perhe tekee imetyksen suhteen omat valintansa, jotka kaikkien tulisi hyväksyä, Nieminen painottaa.

Myös hoivajumit kuuluvat raskauden neljänteen kolmannekseen.

– Uudesta ihmisestä huolehtiminen vaikuttaa äitiin kehollisesti, eli se, miten hän nostaa vauvaa, millaisissa asennoissa hoivaa ja imettää, miten vauva nukkuu ja miten itse saa nukuttua ja levättyä. Hoivaamisesta saattaa tulla voimakkaita kehollisia jännityksiä, jotka jumittavat helposti muun muassa yläselän.

Ihan mamina -blogi: Neljäs raskauskolmannes, tuntuu kuin olisin yhä raskaana

Neljäs raskauskolmannes: Kahvilla ei elä

Vauvan syntymän jälkeen jopa suihkussa käyminen voi tuntua mahdottomalta.

Kysy joka päivä itseltäsi, oletko muistanut syödä, hengähtää ja peseytyä.

– Vanhemmuuden varhaisessa vaiheessa olisi tärkeää muistaa, että tuore äiti ei elä pelkällä kahvilla ja voileivällä. Päivittäinen lämmin ateria auttaa jaksamaan vauvan kanssa. Tuoreen äidin pitäisi kysyä joka päivä itseltään, olenko muistanut syödä, hengähtää ja peseytyä, Nieminen linjaa.

– Myös muut voivat auttaa tuoretta vanhempaa huolehtimalla siitä, että kotona on lämmintä ruokaa saatavilla, jotta äiti voi rauhassa keskittyä vauvaansa.

Vaikka raskauden neljäs kolmannes on pesimisen aikaa, äidin olisi siitä huolimatta hyvä saada pieniä päivittäisiä omia hetkiä, olipa kyse talon ympäri kävelemisestä tai roskapussin viemisestä.

– Päivittäinen irtiottohetki ja lyhyt hengähdystauko raittiissa ilmassa auttavat jaksamaan. Pieni liikekin on tarpeen, mutta hikiliikuntaa ei vielä neljännen kolmanneksen aikana suositella. Synnytyksen jälkeen voi oman hyvinvoinnin suhteen lähteä liikkeelle perustarpeista: levosta, ravitsevasta ruuasta, raittiista ilmasta ja pienestä liikkeestä.

Tämän viimeisen kolmanneksen aikana on täysi lupa uppoutua vauvaan ja imetykseen, mutta sen aikana luodaan samalla myös perusta itsestä huolehtimiselle.

– On ymmärrettävää, että vauvan tarpeet menevät omien edelle, mutta omat tarpeet eivät saisi unohtua täysin. Muuten äiti saattaa muutaman kuukauden kuluttua havahtua siihen, ettei ole pitänyt huolta itsestään ja on täysin puhki, Nieminen muistuttaa.

Omaa hyvinvointia kannattaa tukea ottamalla päivittäin 15 minuuttia hengähdysaikaa jonkin itselle tärkeän jutun parissa.

– Jos itsestään ei muista pitää huolta äitiyden ensimetreillä, ajautuu helpommin suorittavaan äitiyteen, jossa unohtaa itsensä.

Jos omat tarpeensa sivuuttaa täysin, se saattaa kääntyä ennen pitkää vaiheessa itseä vastaan. Jo neljännen raskauskolmanneksen aikana olisi opeteltavissa varhaisen vuorovaikutuksen malli, jossa äiti voi levollisin mielin mennä välillä hetkeksi pois vauvan luota.

Miten vastasyntynyttä perhettä voisi parhaiten tukea?

Vauva on vastasyntynyt, mutta niin ovat vanhemmatkin.

Synnytyksen jälkeen huomio keskittyy vauvaan ja hänen hyvinvointiinsa niin neuvolassa ja sairaalassa kuin perheessä ja ystäväpiirissä. Miten läheiset auttaisivat tuoretta vauvaperhettä parhaiten?

– Isovanhemmat ja muut sukulaiset haluaisivat nähdä vastasyntyneen mahdollisimman pian ja intoillessaan sivuuttavat helposti juuri synnyttäneen hyvinvoinnin. Tuoreille vanhemmille pitäisi antaa sopivassa suhteessa rauhaa tutustua vauvaan, mutta myös tukea heitä uudessa elämänvaiheessa. Tuore perhe on nimittäin yhtä vastasyntynyt kuin vauva, Nieminen toteaa.

Lahjarunsauden sijaan tukensa voi ilmaista myös tuomalla perheelle ruokaa, tarjoutumalla viemään perheen koira ulos tai siivoamalla keittiön.

– Tuoreelta äidiltä voi kysyä, haluaako hän, että pitelet vauvaa, jotta hän pääsee suihkuun tai kaipaisiko hän aikuisseuraa vaunulenkille. Lapsivuodeaikana on tärkeää huolehtia synnyttäneestä ja tarjota hänelle mahdollisimman rauhallinen startti vauvavuodelle.

Vauvan ja vanhemman suhde on neljännen raskauskolmanneksen aikana molemminpuolista sopeutumista. Vanhempi opettelee tulkitsemaan vauvaa ja vauva opettelee elämää ulkomaailmassa.

– Vauva ei kaipaa juuri muuta kuin läheisyyttä, lämpöä, ruokaa ja hoivaa. Hänen tarpeensa ovat pieniä, vaikka ne vanhemmasta voivat tuntua valtavilta. Tuore äiti on neljännen raskauskolmanneksen aikana herkistynyt vauvan viesteille, Nieminen muistuttaa.

– Hänen olisi kuitenkin hyvä oppia olemaan itselleen armollinen ja sallia oma epävarmuutensa ja hapuilunsa.

Anna.fi: Vaatekaapin välipäivitys synnytyksen jälkeen – Kolmistaan-blogi

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä