Unettomuus on yleinen raskausajan pulma: Miksi uni karkaa jo ennen lapsen syntymää?
Raskaus ja unettomuus ovat yleinen yhdistelmä, sillä odotusaika vaikuttaa uneen ja mieleen monella tapaa. Lue, miten helpotat erilaisia vaivoja odotusaikana.
Odotusaika vaikuttaa uneen monella tavalla. Yksi yleinen odotusajan pulma on unettomuus, jonka syynä on raskaus itsessään. Alkuraskaudessa edessä oleva iso elämänmuutos voi myllertää mieltä öisinkin ja erilaiset raskausoireet voivat häiritä unta. Loppuraskauden aikana puolestaan etenkin erilaiset vaivat saattavat valvottaa.
Alkuraskaudessa unettomuuteen vaikuttavat yleensä hormonitasapainon muutokset sekä myllertävä mieli. Vauva mullistaa vanhempiensa elämän, ja tuleva elämänmuutos voi karkottaa unta. Jos huolet painavat, ne saattavat pyöriä päässä öisinkin, ja odottajan on vaikea saada nukuttua.
– Tunteet vaikuttavat myös uneen. Odottaja voi olla huolissaan, miten vauva ja raskaus vaikuttavat elämään ja parisuhteeseen. Lisäksi jos on muita kuormittavia tekijöitä, esimerkiksi opiskelu- tai työpaineita tai rahavaikeuksia, ne voivat aiheuttaa unettomuutta, kertoo kätilö Mirja Väisänen Graviditaksen äitiysneuvolasta.
Alkuraskaudessa unettomuuden taustalla voivat olla myös raskausoireet. Pahimmassa tapauksessa esimerkiksi pahoinvointi voi herättää yölläkin.
– Yleensä paha olo voimistuu, kun vatsa on tyhjä. Odottajan kannattaakin syödä pieniä aterioita usein. Päivän pääaterioiden lounaan ja päivällisen lisäksi kannatta nauttia aamupala, välipala ja iltapala, Väisänen neuvoo.
Unettomuus on syytä ottaa vakavasti – Anna itsellesi lupa levätä
Odottajalle on tärkeää, että työ, lepo ja ravinto ovat tasapainossa. Rasausajan unettomuus on asia, joka kannattaa ottaa vakavasti.
– Asiat on syytä laittaa tärkeysjärjestykseen. Kun väsyttää, pitää levätä, vaikka kotityöt jäisivät tekemättä. Väsymyksestä ei saa tulla huono omatunto, Väisänen sanoo.
Unettomuus jatkuu usein, kun raskaus päättyy ja vauva syntyy. Siksi jo alkuraskauden aikana voi opetella ottamaan päiväunet.
– Kun osaa nukahtaa päiväunille, siitä on hyötyä myös vauvan syntymän jälkeen. Silloin pystyy torkkumaan vauvan kanssa ja vähentämään väsymystä.
Keskiraskauden aikana herkkäuninen odottaja voi havahtua yöllä vauvan liikkeisiin, mutta se on kuitenkin harvinaista.
– Jos vauvan liikkeet kokee häiritsevänä öisin, asiasta kannattaa puhua neuvolassa. Siellä voidaan yhdessä miettiä, voisiko asialle tehdä jotakin. Yleensä keskiraskaus on tasapainoista aikaa, jolloin odottaja myös nukkuu hyvin, Mirja Väisänen sanoo.
Raskaus ja unettomuus: Liikunnasta apua
Loppuraskaudesta unettomuus usein pahenee, ja silloin odottajaa voivat valvottaa selkäkivut, närästys ja suonenvedot. Myös selkäkivut ovat yleinen raskausajan vaiva.
– Yleensä kipu on ristiselässä. Hormonaalisten muutosten vuoksi nivelsiteet ja jänteet pehmenevät sekä lantion liikkuvuus kasvaa. Tämä on aivan normaalia, mutta se aiheuttaa myös kipua, Väisänen kertoo.
Hyvä fyysinen kunto raskauden aikana suojaa monilta vaivoilta, Väisänen huomauttaa.
– Suosittelen noin puolen tunnin kävelylenkkiä päivittäin.
Kävelyn ohella muita hyviä liikuntalajeja odottajan selälle ovat tanssi, jooga ja pilates, jotka parantavat ryhtiä, sekä uiminen.
– Kun istut ja nouset tuolilta, jännitä pakarat ja lantiopohjan lihakset. Tämä on helppoa jumppaa, joka vahvistaa selkärangan lihaksia. Kipua ei tarvitse pelätä eikä sen vuoksi pidä lopettaa liikkumista, vaan kannattaa tehdä se, mikä tuntuu hyvältä.
Tukivyön käyttäminen voi helpottaa selkävaivoja. Rasittuneen selän voi myös rentouttaa.
– Asetu makaamaan kyljellesi ja pane tyyny jalkojen väliin, Mirja Väisänen neuvoo.
Närästys vaivaa makuulla
Raskaus ja unettomuus ovat yleinen yhdistelmä, sillä odotusaika vaikuttaa kehoon monella tapaa. Joskus raskausajan unettomuuden syy voikin olla fyysinen, esimerkiksi närästys.
Närästyksessä mahalaukun hapan sisältö nousee ruokatorveen ja aiheuttaa polttelevan tunteen. Jopa 85 prosenttia raskaana olevista kärsii närästyksestä. Närästys johtuu siitä, että kohdun kasvaessa mahalaukun tila pienenee, se nousee ylöspäin ja mahaportin sulkijalihas antaa myöten. Yleensä närästys pahenee, kun odottaja asettuu vaakatasoon. Seurauksena voi pahimmillaan olla unettomuutta.
– Illalla ei kannata syödä raskaasti. Närästyksestä kärsivän kannattaa välttää hyvin mausteista, rasvaista ja paistettua ruokaa. Myös kahvi, paprika, sipuli ja kurkku voivat aiheuttaa närästystä. Kannattaa tarkkailla, mitkä ruoka-aineet ärsyttävät. Säännöllinen elämän- ja ruokailurytmi auttavat. Sängyn pääpuolta voi kohottaa ylöspäin. Maitorahka ja jogurtti voivat rauhoittaa ruokatorvea, Mirja Väisänen neuvoo.
Jos närästys on hankala, sitä voi lievittää lääkkeillä. Neuvola ja apteekki osaavat suositella raskaana olevalle sopivan närästyslääkkeen.
Suonenveto unettomuuden taustalla
Suonenveto on monelle raskaana olevalle tuttu riesa, joka iskee usein öisin. Suonenveto on lihaskramppi, jonka aikana verenkierto heikkenee.
– Suonenvetoa voi estää juomalla riittävästi, odottajan pitäisi saada 1,5–2 litraa nestettä päivässä. Myös jalkojen jumppaaminen auttaa, esimerkiksi varpaisillaan kävely, jalkaterien pyörittäminen sekä pohjelihasten venyttely ovat hyviä liikkeitä. Lämpimät jalkakylvyt sekä säärien ja jalkaterien hieronta vilkastuttavat verenkiertoa. Kylmyys voi pahentaa suonenvetoa, joten lämpimistä villasukista voi olla apua.
Raskaana oleva joutuu ravaamaan vessassa myös öisin.
– Vessassa käyntejä on mahdotonta vähentää, tosin illalla ei kannata kauheasti tankata juomista. Kun kohtu kasvaa ja vauvan pää painaa virtsarakkoa, virtsarakon tila pienenee. Asialle ei voi tehdä mitään, Mirja Väisänen toteaa.
Raskaus ja unettomuus: Kun synnytys jännittää
Jos synnytys pyörii mielessä öisinkin, asiasta kannattaa puhua läheisten kanssa ja neuvolan terveydenhoitajalle. Odottaja voi keskustella myös neuvolan äitiyspoliklinikan psykologin kanssa. Synnytyssairaalaan tutustuminen voi vähentää pelkoa.
Jaa oma kokemuksesi