Kuuluuko sektioarpea hieroa? Äitiysfysioterapeutti punnitsee hyödyt
Sektioarven hieronta voi äitiysfysioterapeuttien mukaan vähentää haavan aiheuttamia haittoja. Arven kiinnikkeet voivat kipuilla ja kiristää.
Äitiysfysioterapeutit uskovat, että sektioarven hieronta voisi ennaltaehkäistä arvesta johtuvia ongelmia.
Sektio on iso leikkaus, ja se jättää myös kookkaan haavan. Arpi ei aina ole pelkkä harmiton esteettinen muisto leikkauksesta, vaan se voi vielä pitkänkin ajan jälkeen aiheuttaa muun muassa kiristyksen tunnetta, kipua ja liikerajoitteita.
– Ylipäätään arpien hoidosta manuaalisella käsittelyllä löytyy kyllä jonkin verran tutkimuksia. Lisätutkimuksia hieronnan vaikutuksesta juuri sektioarpiin tarvitaan lisää, sanoo Suomen Äitiysfysioterapeutit ry:n puheenjohtaja Heli Harsunen.
Tutkittua tietoa eli tieteellisesti todistettua näyttöä sektioarven hieronnan tehosta on toistaiseksi vähän.
– Meillä synnytyssairaalassa ei ohjeisteta sektioarven hierontaan. Sairaalassa opastetaan haavan hoitoa muutaman viikon perspektiivillä, sanoo naistentautien ja synnytysten osastonylilääkäri Jukka Uotila Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
– Useimmilla haava paranee ongelmitta, eikä arvesta koidu erityistä haittaa.
Sektioarpi voi kipuilla kiinnikkeiden takia
Sektioarven hieronnan tavoitteena on vaikuttaa kiinnikkeiden syntymiseen ja parantaa koko vatsanseinämän toimintaa. Kiinnikkeet ovat arven fibriinikertymiin syntyneitä kollageenimuodostelmia, jotka kiinnittävät sidekudoskerroksia toisiinsa. Kiinnikeitä voi syntyä esimerkiksi vatsanpeitteiden ja sisäelinten väliin.
Harsusen mukaan navan ja häpyluun välissä oleva alue voi olla paksu, jämäkkä ja liikkumaton. Kiinnikkeet voivat aiheuttaa alavatsakipua, ohutsuolitukoksia ja hedelmättömyyttä.
Sektioarven hieronta houkuttelee kudoksia liikkumaan rajoittuneisiinkin suuntiin. Haava voi olla vaaka- tai pystysuuntainen.
– Sidekudos- eli faskiakerrosten tulisi liukua suhteessa toisiinsa, mutta arven kiinnikkeet voivat rajoittaa tätä liikettä. Seurauksena voi olla esimerkiksi kiristystä, liikerajoituksia, lihasaktivaation puutetta, selkäkipuja sekä suoliston ja virtsarakon toiminnan ongelmia, listaa Heli Harsunen.
Kiinnikkeiden syntymisen estämiseen tähtäävä sektioarven hieronta olisi hyvä aloittaa varhain, aikaisintaan kolme viikkoa ja viimeistään kolme kuukautta synnytyksestä. Vanhempiakin arpia pystyy hoitamaan, mutta jo syntyneitä kiinnikkeitä ei voi käsittelyllä poistaa.
– Siihen, kuinka kauan hierontaa tulisi jatkaa, ei ole yksiselitteistä vastausta. Se on hyvin tapauskohtaista. Arven kypsyminen vie 1–2 vuotta. Hyvin parantunut arpi on vaalea eikä se ole koholla. Sen ei myöskään pitäisi kiristää tai kipuilla, Harsunen sanoo.
Käsittely alkaa ympäröivistä kudoksista
Heli Harsunen suosittelee, että sektiolla synnyttäneet kävisivät aluksi äitiysfysioterapeutin vastaanotolla saamassa ohjeet arven käsittelyyn. Tämän jälkeen sektioarpea voi hieroa itsekin.
– Arpeen koskeminen voi olla myös emotionaalinen haaste. Se voi tuntua äidistä ällöttävältäkin. Parhaaseen lopputulokseen pääsee, kun itse rohkaistuu hieromaan arpea säännöllisesti.
Aivan alkuvaiheessa arven käsittely aloitetaan sitä ympäröivistä kudoksista. Itse arpeen ei aluksi edes kosketa. Kun haava on kunnolla ummessa, myös arpea voidaan alkaa sivellä kevyesti.
– Faskioiden pitäisi liikkua kaikkiin suuntiin, mutta sektioarven kohdalla on usein suuntia, joihin iho tai alemmat kerrokset eivät liiku. Aluksi tavoitteena on löytää suunnat, joissa on sidekudoksen liikerajoitetta ja houkutella sitten kudoksia liikkumaan myös näihin suuntiin, Harsunen kuvailee.
Sektioarven hierontaan ohjausta äideille
Harsusen mukaan hänen oma asiakaskuntansa on hyötynyt sektioarven manuaalisesta käsittelystä. Epävarmaa on, mikä on mekanismi vähentyneiden vaivojen taustalla.
– Se voi olla hieronta, kosketus itsessään tai jotain muuta. Tuntomuutokset ja niihin liittyvät asiat ovat yleisiä sektioarpialueella. Voi olla, että koko se osa kehoa on ikään kuin tuntematon, eikä äiti ole uskaltanut koskea siihen. Tämä aihealue ei ole pelkkää fysiologiaa, vaan psyykkinen puoli on mukana myös.
Tällä hetkellä ohjaus synnytyssairaaloissa keskittyy usein pelkästään sektiohaavan hoitoon.
– Olisi hyvä, jos muutama viikko synnytyksen jälkeen olisi fysioterapeuttinen jälkitarkastus, jossa katsottaisiin myös sektioarven tilanne. Samalla äidit voisivat saada ohjeita arven käsittelyyn ja arven paranemista tukevaan harjoitteluun.
Lue myös:
Jaa oma kokemuksesi