Synnytys 16.05.2019 Päivitetty 13.08.2019

Synnytyspelko ahdistaa? Toimi ajoissa – saat paremman raskauden ja enemmän apua!

Moni synnytystä pelkäävä ei puhu asiasta neuvolassa, koska pelon tunteista voidaan kokea riittämättömyyttä, syyllisyyttä tai jopa häpeää. Ota asia rohkeasti puheeksi – mitä aikaisemmin saat apua, sitä myönteisempi kokemus raskautesi ja synnytyksesi tulee olemaan.

Teksti
Sari Mölsä ja Johanna Stening
Kuvat
iStock

Raskaus kestää keskimäärin 40 viikkoa ja sen aikana lasta odottavan naisen pitäisi sopeutua ja valmistautua sekä synnytykseen että tulevaan äitiyteen. Lähes jokainen raskaana oleva nainen jännittää synnytystä. Jännitys on normaali tunne ja se voi olla jopa voimavara. Sopiva jännitys auttaa valmistautumaan synnytykseen ja kannustaa hakemaan tietoa synnytyksestä. Mutta entä jos pelkkä synnytyksen ajatteleminen ahdistaa ja vaikuttaa jopa normaaliin arkeen?

Suurin osa raskaana olevista naisista jännittää synnytystä ja se on täysin luonnollista uuden asian edessä. Synnytyspelosta kuitenkin puhutaan silloin, kun jo pelkkä synnytyksen ajatteleminen aiheuttaa ahdistusta ja jännittyneisyyttä sekä kuormittaa kohtuuttomasti arjessa. Tutkimusten mukaan 6–10 prosenttia odottavista äideistä kärsii vaikeasta synnytyspelosta.

Pelko kuuluu ihmisen perustunteisiin ja sen avulla varaudutaan vaara- ja uhkatilanteisiin. Pelko syntyy aivojen ohimolohkossa sijaitsevassa pelkokeskuksessa ja siellä käynnistyvät kehon fyysiset reaktiot silloin kun jokin asia pelottaa. Näitä reaktioita ovat muun muassa pupillien laajeneminen, ihon kalpeneminen ja lihasten jännittyminen. Myös synnytyspelko ilmenee pahimmillaan fyysisinä oireina kuten lihas- ja vatsakipuina, päänsärkynä, selkäkipuna ja jopa unettomuutena.

Synnytyspelon monet syyt: synnytystrauma, menneet sairaalakokemukset, tukiverkoston puute…

Synnytyspelko saattaa syntyä etenkin ensisynnyttäjällä siitä, että tilanne on uusi ja outo ja synnytyksen kulkua on mahdotonta ennustaa tarkasti etukäteen. Ensisynnyttäjien pelot liittyvät usein myös kipuun ja siihen, ettei tiedetä miltä synnytyskipu tai supistukset tuntuvat. Ensisynnyttäjillä pelkoa ja ahdistusta aiheuttaa usein myös tuleva vanhemmuus ja edessä oleva uusi elämänvaihe. Uudelleensynnyttäjillä pelot liittyvät useimmiten aikaisempaan huonoon synnytyskokemukseen ja trauman aiheuttaman tapahtuman mahdolliseen toistumiseen. Aikaisemmassa synnytyksessä on voinut jokin mennä pieleen, esimerkiksi kivun tunne on ollut sietämätön, on päädytty imukuppisynnytykseen tai lapsi on vammautunut tai kuollut synnytyksessä. Pelkoa saattaa aiheuttaa myös se, jos on aiemmassa synnytyksessä kokenut, ettei synnyttäjää olla kuunneltu tai muutoin on kokenut tulleensa kaltoinkohdelluksi hoitohenkilöstön osalta.

Synnytyspelon juuret voivat johtaa aina lapsuuteen saakka, ikäviin seksuaalisiin kokemuksiin, traumaattisiin synnytystarinoihin tai esimerkiksi negatiivisiin sairaalakokemuksiin. Usein odottava äiti, joka kärsii synnytyspelosta, ei osaa itsekään selittää pelon syytä tai syntyperää. Jos raskauteen liittyy paljon ristiriitaisia ja kielteisiä tunteita, voi sekin aiheuttaa pelkoa synnytystä kohtaan. Pelon taustatekijänä voi olla jokin pidempi traumaattinen jakso elämässä tai yksittäinen traumaattinen kokemus.

Yksi synnytyspelkoon vaikuttavista tekijöistä on kipu, joka lähes aina kuuluu synnytykseen. Synnytyspelko saattaa pahentua, jos kipu on jatkuvasti mielessä ennen synnytystä eikä kivun ajatuksesta pääse irti. Jos pelkoa yrittää torjua tietoisesti tai sen yrittää unohtaa, se saattaa lisätä negatiivisia tunteita ja ahdistusta. On hyvä antaa itselle lupa tuntea myös negatiivisia tunteita ja on hyvä muistuttaa itseään siitä, että on aivan normaalia jännittää synnytystä.

Sosiaalisesta pelosta puhutaan silloin, kun odottavan äidin elämäntilanne on sellainen, ettei hän tunne selviytyvän odotuksesta ja synnytyksestä yksin. Esimerkiksi tukiverkoston puute ja talousvaikeudet saattavat aiheuttaa synnytyspelkoa, joka pohjautuu sosiaalisiin taustoihin. Muita synnytyspelkoa aiheuttavia sosiaalisia taustatekijöitä ovat ei-toivottu raskaus, perhe- ja lähisuhdeväkivalta, seksuaalisesti loukkaava kaltoinkohtelu, opittu avuton asenne, heikko itsetunto sekä tavanomaista heikompi selviytymiskyky.

Lapsettomuushoidot saattavat vaikuttaa synnytyspelkoon

Menettämisen pelkoa odottaja tuntee helposti silloin, jos takana on pitkiä ja vaikeita lapsettomuushoitoja sekä niihin liittyviä menetyksiä. Usein näihin tapauksiin yhdistyy se, että odottajan naisellinen itsetunto heikkenee. Naiset kokevat myös uskon puutetta siitä, että oma keho toimii oikein synnytyksen aikana ja ettei pysty hallitsemaan kehoaan, koska jo raskaaksi tuleminen oli vaikeaa.

Osalla synnyttäjistä pelko kohdistuu siihen, että voi vaurioitua psyykkisesti. Synnytys herättää voimakkaita tunteita ja aina niitä kaikkia ei pysty itse hallitsemaan. Synnyttäjä voi kokea jopa kuoleman pelkoa itsensä ja/tai lapsen puolesta. Joillekin synnyttäjille on vaikeaa ”heittäytyä” ja ”antautua” synnytystapahtumalle. Se voi kuormittaa psyykettä, etenkin jos yleensä pystyy itse kontrolloimaan tunteitaan ja käytöstään. Suuressa tunnemyllerryksessä, tunteiden vaihdellessa ääripäästä toiseen, synnyttäjä pelkää psyykeensä vaurioitumista.

Fyysistä vaurioitumista pelätään yhtä lailla. Repeämiä pelätään ja myös sitä, miten repeämät vaikuttavat seksielämään, ulosteen ja virtsan pidätyskykyyn sekä alapään ulkonäköön. Etenkin, jos naisella on ollut jo aikaisemmin esimerkiksi yhdyntäkipua tai haluttomuutta, se saattaa lisätä synnytyspelon määrää. Toinen vaurioitumiseen liittyvä pelko on, että synnyttäjä pelkää vaurioittavansa lastaan omalla toiminnallaan. Hän pelkää, ettei osaa toimia oikealla tavalla, että lapsi vammautuu synnytyksessä tai että lapsen koko on niin suuri, että se aiheuttaa repeämiä. Lapsen suuren koon vuoksi äiti pelkää myös, että synnytys muutoin pitkittyy ja vaikeutuu.

Synnytyspelko tulee yleensä puheeksi turhan myöhään

Moni synnytystä pelkäävä ei ota asiaa oma-aloitteisesti puheeksi, pelon tunteista voidaan kokea riittämättömyyttä, syyllisyyttä tai jopa häpeää. Ajatellaan, että naisen pitäisi pystyä synnyttämään ilman pelkoa, koska synnytys on luonnollinen tapahtuma. Yleensä pelko tulee esille vasta synnytyksen lähestyessä, esimerkiksi synnytystapa-arvioinnissa. Tällöin synnytystä pelkäävä pääsee hoitoon melko myöhäisessä vaiheessa. Mitä aikaisemmin asia tulee ilmi ja sitä lähdetään työstämään, sen suuremman tuen ja avun synnytystä pelkäävä saa.

Neuvolakäynneillä kiinnitetään huomiota synnytyspelkoon. Terveydenhoitaja kysyy mitä ajatuksia tuleva synnytys herättää ja asiasta keskustellaan. Jos tunnistaa itsessään synnytyspelkoa, on hyvä ottaa asia itse puheeksi välittömästi terveydenhoitajan kanssa. Näin voidaan varmistaa, että raskaana oleva nainen saa tarvittavan avun ja tuen pelon käsittelyyn. Neuvolassa keskustellaan ja annetaan tietoa synnytyksen aikaisista tapahtumista, synnytyskivusta ja synnytyspelosta. Tutkimusten mukaan ennalta saatu tieto vähentää synnytyspelkoa.

Synnytyspelko ahdistaa - mitä tehdä?

Synnytyspelon kanssa ei tarvitse jäädä yksin.

Synnytyssuunnitelman laatiminen lievittää usein pelkoa

Neuvola on ensisijainen paikka, josta saadaan tietoa ja ohjeita, joilla voi itse vähentää synnytyspelkoa. Jotta voi kohdata oman pelkonsa ja käsitellä sitä, tulee selvittää itselleen, mitkä asia aiheuttavat pelkoa. Yhdessä neuvolan terveydenhoitajan kanssa voidaan keskustella asiasta ja pohtia keinoja, joilla pelko vähenee.

Yksi hyvä keino synnytyspelon vähentämisessä on synnytystapasuunnitelman laatiminen. Sen avulla tuleva äiti ja isä rauhoittuvat, koska tietävät, mitä synnytyksessä tapahtuu. Tämä auttaa lieventämään jännitystä, hermostuneisuutta ja pelkoa. Aina ei voida edetä tarkalleen tehdyn suunnitelman mukaan koska tilanteet muuttuvat synnytyksen aikana.

Rentoutuminen ja rentoutusharjoitukset ovat myös hyviä apukeinoja synnytyspelon hallinnassa jo raskauden aikana. Niiden avulla voidaan päästää hetkeksi irti ylimääräisestä kuormittavasta jännityksestä kehossa. Syvähengitys puhdistaa kehoa ja mieltä ja auttaa keskittymään ja rentoutumaan. Hengitys- ja rentoutumisharjoituksista on hyötyä itse synnytyksessä, mutta myös synnytyksen jälkeisessä vauva-arjessa. Rentoutumista ja hengitystä voi harjoitella monin eri tavoin. Toiselle sopii luonnossa ja hiljaisuudessa liikkuminen, toinen taas pitää enemmän ohjatuista rentoutushetkistä, kuten joogasta. Rentoutua voi myös mielikuvien avulla tai esimerkiksi internetistä tai kirjastoista löytyvien rentoutusohjelmien avulla. Hengitysharjoituksia on helppo tehdä esimerkiksi vuoteessa ennen nukkumaan menoa.

Älä hae tietoa synnytyspelosta netin keskustelupalstoilta

Oikea tieto on osa synnytyspelon hallintaa. Tiedon etsimisessä tulee olla kriittinen, koska saatavilla on paljon virheellistä tietoa. Internetin keskustelupalstat eivät ole oikea paikka hakea tietoa synnytyspelosta ja sen vähentämisestä. Neuvolan terveydenhoitajalla on ajantasainen tieto luotettavista tietolähteistä.

Jos raskaana oleva nainen kokee, että äitiysneuvolassa käydyt keskustelut, pelon käsitteleminen ja terveydenhoitajan antama tuki ei ole riittävä, hänet ohjataan synnytyspelkopoliklinikalle. Tähän tarvitaan lähete neuvolasta. Synnytyspelon kanssa ei siis tarvitse olla yksin – apua on saatavissa.

Muista pitää huolta perustarpeistasi, väsyneenä pelko saa yliotteen

Raskausaikana on erityisen tärkeää pitää hyvää huolta itsestään ja omista voimavaroistaan. Synnytyspelkoon on helpompi suhtautua ja työstää pelon tunteita, kun perustarpeet ovat kunnossa. Riittävä uni, terveellinen ja säännöllinen ruokailu, liikunta ja ulkoilu ovat hyvinvoinnin kulmakiviä myös odotusaikana. Väsyneenä pienetkin haasteet tuntuvat ylipääsemättömän vaikeilta, kun taas hyvin levänneenä mielikin on virkeä. Tällöin negatiivisiakin tunteita on helpompi käsitellä. Luota itseesi ja omiin kykyihisi! Onnistut kyllä! Uskalla puhua pelostasi – saat kyllä apua!

Kirjoitus on Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoiden opinnäytetyö, jonka on ohjannut lehtori Liisa Kosonen-Karesto.

Lue lisää: Lukijat kertovat: näin selätin synnytyspelon

Näistä asioista on apua, kun synnytys pelottaa

Raskaus tuo mukanaan pelkoja – näin pidät odotushuolet kohtuullisina

Bloggari Niinan positiivinen kokemus synnytyspelkopoliklinikalta

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X