<3 Huhtikuiset 2011 <3

Heissan!

Veyve kyllä mä ainakin näytän välillä hieman "hoitamattomalta". :D Pääsen kuitenkin treeneihin ja kampaajalle yms. Usein kyllä joudun ottamaan neidin mukaani, kun meillä tuo mies on niin kiireinen. Olen melko huono pyytämään muita lasten vahdiksi (siskoa uskaltaa välillä vaivata). Joogaan olen kuitenkin jälleen päässyt, kun otin sen viikonloppuun. Olen myös harkinnut tuota vauvajoogaa, mutta tuo aurinkotervehdys yltäpäältä pulautuksissa ei oikein viehätä (julkisella paikalla):D
Lykkään siis sitä vielä...
Miehen kanssa pitäisi nyt vihdoin viikonloppuna päästä vähän tuulettumaan. Kyllä on jo aikakin, kun useina päivinä ei ehditä edes kunnolla tervehtiä toisiamme! :O

Olen tässä ihan kummastellut miten vauvat ovat niin erilaisia. Meillä esikoinen oli haastava, ei nukkunut öitään ,eikä oikein koskaan nukuttamatta. Elämä oli silloin yhtä lapsen kantamista, heijaamista, tassuttelua, kaiken maailman temppuja yms. HUH! Tämä toinen taas on nukkunut alusta saakka IHANASTI varsinkin yönsä. Ei paljon turhia huutele, ei kitise. Harvoin tarvii mitään keinuttelua tai edes tuttia rauhoittuakseen. Onko muilla lapset vauvana aivan erilaiset??
Muitakin eroja näiltä löytyy motorinen kehitys esim. on tällä kakkosella jo paljon edellä verrattuna ekaan vaaviin. Jänniä juttuja. Mielelläni lukisin myös muiden kokemuksia. :)

Sitten toiseen aiheeseen. Minä, kun en pahemmin viitsi päivällä muuten vain vauvan kanssa kaupungille lähteä (ellei ole ihan välttämätöntä). Meillä tuo ruoka/päiväuni rutiini on niin pyhä, että en viitsi sitä suotta häiritä! Olen näin tarkoin tukenut noita hyvin nukuttuja yöunia tai ainakin kuvittelen niin. Vaunulenkit päivällä on enemmän mun mieleen muutenkin. Käydään kyllä kylässä joskus aamupäivällä ennen unia, mutta vain pikaisesti. Nuo kampaajat yms. omat menotkin on tytön unien jälkeen iltapäivällä/illalla. Noh, anoppi näki tästä kuitenkin vaivaa, kun hän on jokaisen 4 lapsen kanssa käynyt kahviloissa (tapailemassa ihania kotirouva-ystäviään)ja shoppailemassa yms. viikottain. Wau mikä saavutus! Siis tämähän nyt sitten on AINOA oikea tapa toimia vauvankin kannalta? Vierastaakin sitten vähemmän nähkääs ja saa sitä vastustuskykyä..?! Tekipä mieli kysäistä, että tuleeko hän sitten meille päivittäin esim. laittamaan ruoan, kun me vauvan kanssa imetään Lattea muiden äityleiden kanssa...:kieh: Olin kuitenkin hiljaa. :x Onko muilla näitä hyviä neuvonantajia lähipiirissä?
 
Viimeksi muokattu:
Viiva, juu kyllä oli neuvonantajia, vielä silloin kun olimme miehen kanssa yhdessä, asuimme pienehkössä maalaiskunnassa, nyt palasin onnekseni juurilleni ja vähän paremmin vältyn "kyläraadin" neuvoilta... Inhottavimpia neuvoja sain tuolloin imettämiseen - yllätyksenä ja pyytämättä, luonnollisestikin ;) Meitin neiti saattoi alkuun viihtyä pitkiäkin aikoja rinnalla, ja imetysaika vaihteli suuresti eri kerroilla - mikä on käsittääkseni ihan normaali ilmiö. No, imettämistäni oli arvioitu "puolen kylän akkojen toimesta" ja sanottu miehelle, että normaali imettämisaika on 15min (ja piste), muu on pelkkä huvittelua eikä tee muuta kuin aiheuttaa ilmavaivoja. No, voitte vaan kuvitella, miten "hyvältä" tuollainen kuulosti hormonihöyryisissä korvissani... Eikä asiaa yhtään edesauttanut se, että mies puolusteli sanojan olevan 4 lapsen äiti :D Nyt se vähän jo naurattaa, mutta ei kuulkaa naurattanut silloin. Mutta joo, osaan kyllä päästää nuo "hyvää tarkoittavat" neuvot toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos... ja saattaapa siinä matkalla jotain tarttua kuitenkin korvan taakse - riippuen neuvosta ja neuvonantajasta ;)
 
viiva meillä on kyllä myös jokainen kolmesta lapsesta aivan erilainen persoona, ollut jo kohtuajoilta lähtien =) Se mikä on yhdellä toiminut ei toisella toimikaan ja toisin päin. Esikko oli sähäkkä hymyvauva joka oli koko ajan menossa ja tekemässä, mutta oppi nopeasti nukahtamaan itse jne. Toinen oli alusta asti vaativa, ei mihinkään tyytyväinen kannettava ja hyssyteltävä. Kaikki uusi on opeteltu kivikkoista tietä parkujen kautta. Ja he ovat edelleen sellaisia isommassa mittakaavassa :D Tää kolmas on kaikista rauhallisin, enemmän mietiskelijä luonne. Omaa tahtoa tuntuu olevan, mutta helposti tyynnyteltävä ainakin vielä. Saapa nähdä pysyykö tällaisena sitten isompanankin. Vaikka kaikki ei tykkää lasten vertailusta niin minusta on hauskaa vertailla sisaruksia toisiinsa, ei sellaisella kilpailumielellä vaan ihan niitä samanlaisuuksia ja erilaisuuksia tutkien. Kaikkihan ne on yhtä rakkaita joka tapauksessa.
Minä en myöskään osaa lähteä kaupungille tms. Tykkään rutiineista ja päivät onkin luontevasti rytmittynyt jo koululaistenkin päivien takia. Turha mennä rutiineja rikkomaan jos tiedossa on levottomuutta ja väsyitkuja.
Neuvojista vielä. Esikon kanssa niitä neuvojia riitti joka oksalla, ja aina välillä esim. anoppi heittää jotakin. Ovat kuitenkin oppineet ettei kannata. Olen aika kärkäs sanomaan mielipiteeni kun kyse on omista lapsista ja siitä mikä heille on parasta. Esikko tosiaan kun on erityislapsi niin johan on ollut asiosta tietämättömät muka niin asiantuntijoita miten hänen kanssa pitäisi toimia. Ehkä minusta ja miehestä onkin juuri siksi tullut kipakoita sanomaan, mehän vanhempina kuitenkin tunnetaan lapsemme parhaiten. Nyt osaa tietenkin jo päästää osan neuvoista toisesta korvasta ulos, ihan omia hermoja säästääkseen ;) Esikoisen kanssa loukkaannuin paljon herkemmin.
Pakko kertoo muuten yksi nolo kommentti anoppilassa jossa oli kaukaisempia sukulaisiakin tupa täynnä. "On se kyllä ihme miten tuolla "Pirkolla" (nimeni on muutettu) voi maitoa riittää kun on noin pienet tissit!" Siinä meni mulla jauhot suuhun, kun suku tuijottaa mun rintavarustusta ja sain änkytettyä vain jotain höttöä....Tuli kyllä olo että vois jo lähtee näistä sukukekkereistä...
 
viiva: Kyllä lähipiirin ihmiset aina välillä tuntuvat jakelevan neuvojaan pyytämättäkin, mutta toistaiseksi se ei ole mitenkään kauheasti häirinnyt, ihan vain muutamissa yksittäisissä tilanteissa on saattanut ns. ylimääräiset neuvot ärsyttää;) Mua ärsyttää lähinnä se, että jos saan/saamme mieheni kanssa vauvaamme liittyviä neuvoja, joita emme ole pyytäneet/kysyneet. Omat vanhemmat tietävät ja tuntevat lapsensa kuitenkin aina parhaiten... Ja voih, sähän pääset sitten kivasti myös niihin omiin juttuihin!=)

Mitä mieltä olette siitä, että onko äiti vauvalleen/lapselleen entistä parempi äiti, jos käy välillä tekemässä itselleen mukavia asioita? Vai pitäisikö äidin "vain" olla kotona lapsen kanssa, kun ehtiihän niitä omia juttuja sitten myöhemmin, kun lapsi on jo vähän isompi, tekemään? Tämä on mua mietityttänyt jo pitempään. Toisaalta olisi kiva välillä käydä itsekseen jossain, mutta sitten kun olen lähtenyt, siellä ei olekaan kivaa ja mielessä on jo kova kiire takaisin neidin luo ja sitten tulee jo huono omatuntokin siitä, että edes lähti. Onko teillä muilla tämmöisiä tuntemuksia ja mitä olette tehneet "asian ratkaisemiseksi"?
 
En ole hetkeen kirjoitellut, kun täällä on tullut oikein "ongelmien suma" neidin kanssa ihan yhtäkkiä! Saanen purkaa nyt kaiken, ja toivon, että kommentoisitte ja auttaisitte mua näiden asioiden kanssa:confused:

Ensinnäkin aloitettiin neidille kiinteät eli perunasose viime viikolla. Siitä eteenpäin neiti on ollut paljon paremmalla tuulella kuin tyyliin ikinä aiemmin. Perunasose kuitenkin alkoi kovettaa neidin mahaa liikaa, ja pidin siitä päivän tauon ja sitten aloitin porkkanasoseen, sitä on nyt mennyt 2 päivää. Neiti ei ole enää yhtä hyväntuulinen kuin perunasosepäivinä. Nyt sitten samalla öistä on alkanut tulemaan selvästi katkonaisempia (aiemmin neiti on nukkunut rauhallisesti joko koko yön, tai herännyt kerran syömään 04-06) ja yöunille nukahtaminen on myöskin selvästi vaikeampaa kuin ennen; neiti vain meuhkaa sängyssä, pyörii, heittelee tuttia ja uninallea ja "kiekuu". Öisin neiti on alkanut liikehtimään tosi levottomasti, ihan unissaankin. Nyt myös heräilee useamman kerran yössä ja on levoton, ja yösyö jo 02-03 aikaan eli reilusti aiempaa aikaisemmin. Samoihin aikoihin mennään silti nukkumaan ja herätään aamulla, eli nukkumaan noin klo 20 ja herätään noin klo 08.

Nyt samoihin aikoihin on alkanut myös PUREMINEN! Olen jo monta viikkoa aina välillä ollut tuntevinani jotain kovaa neidin suussa, ja välillä imettäminen on tehnyt vähän kipeää, mutta olen sen kestänyt. Nyt kiinteiden aloituksen jälkeen neiti on selvästi alkanut oikein jäystämään ikenillään/hampaiden aluillaan ja se tekee aivan mielettömän kipeää!=( Monta kertaa olen joutunut irroittamaan neidin tissistä, ettei multa tule itku. Näin ei joka imetyskerralla tapahdu, mutta päivittäin ja monta kertaa. Miten se neiti on nyt alkanut noin "puremaan" ja jos jollakulla on samantyylinen tilanne, niin miten olet saanut vauvan lopettamaan tuon puremisen syönnin aikana? Itse olen nyt tehnyt niin, että työnnän sormeni vauvan ienten väliin ja näin neiti irrottaa otteensa. Samalla sanon, että "ei saa purra" ja olen vähän vihaisen näköinen, mutta neiti vaan alkaa nauramaan... Pelkään, että joudun kohta lopettamaan imetyksen, jos tilanne ei yhtään helpota. Vielä ei ole rinnanpäät verillä, mutta aivan älyttömän kipeät. Niin, ja nyt olen jotenkin myös havahtunut huomaamaan, että rinnat tuntuvat ihan tyhjiltä, vaikka toki tiedän, että ei se maito noin vain yhtäkkiä lopu. Mietin vaan, että onnistuukohan enää maidon pumppaaminen? Kun pitäisi saada maitoa pakkaseen niitä kertoja varten, jos itse johonkin ilman neitiä lähden...

Apua, ihan kauhea stressivyyhti yhtäkkiä tullut!=( Ja liittyyköhän nämä kaikki jotenkin tuohon kiinteiden aloitukseen, en tiedä... Neuvokaa ja auttakaa, te kokeneemmat!
 
Veyve: Olen ihan uusi täällä mutta satuin lukemaan sun laittaman viestin ja tunsin piston rinnassa eli pystyn siis yhtymään tilanteeseesi. Eli siis olen myös täysimettänyt noin 5,5kk ja nyt kiinteiden ja hampaiden tulon ohella tyttö ruvennut puremaan myös täällä nännistä. Ei myös tee joka imetys kerralla mutta ainakin kerran päivässä, ei tuo mukavaa ole mutta itselläkään ei ole harmainta hajua mistä se johtaa ja voiko sille asialle tehdä jotain.. Inhottavan tuntuista kyllä on!
 
Veyve, onko tuo porkkana aiheuttanut muita oireita kuin tuota levottomuutta öisin? Kuten esim. suolisto-oireita = lisääntynyttä ilmavaivaa tai puklailua, ulosteessa jtn tavallisuudesta poikkeavaa tms? Tai iho-oireita? Jos ei, niin olisiko sitten kyse kuitenkin jostain muusta, esim. niistä hampaista, joista itsekin jo kirjoitit? Tai sitten ihan vain siitä, että oppii nyt kaikenlaista uutta ja ne tulee uniin?

Nimittäin meitin neitin hieno yöunirytmi meni hiukkasen katkonaisemmaksi tässä jokin aika sitten. Mietin pääni puhki, mikä mättää... ja olin jo epäilemässä, että ei saa riittävästi soseita, kun se on aiemmin ainakin vaikuttanut selvästi yöunien pituuteen (ja ehkä siihen rauhallisuuteenkin). Mutta taisinpa haukkua väärää puuta, syyllinen taisikin olla ne hampaanalut, jotka bongasin neidin suusta viime keskiviikkona.

Toisaalta olen myös huomannut, että neiti tarkkailee ympäristöään paljon aktiivisemmin. Jopa niin aktiivisesti, että syöttöä ei oikein kannata tehdä television äärellä, kun se alkaa sitten liiaksi kiinnostaa... Ja likka punnertaa niin peräpäätään kuin yläkroppaansakin konttausasentoon - tosin vielä eri aikaan - suunnilleen aina kun vain pääsee lattialle ja masulleen. Ja tutkii kauhean tarkkaan tuttiaan sekä lelujaan. Pyörittelee käsissään, työntää suuhun, vaihtaa toiseen käteen... Niin ja viskoo niitä ilkikurinen pilke silmäkulmassa ympäriinsä ;) Tai siltä minusta ainakin tuntuu. Niin että kai hän sitten elää noita kokemiaan juttuja yöaikaan unissaankin (kuten lapset tapaavat käsittääkseni tehdä?), kun se uni on ollut katkonaista. Ja joinakin öinä ei ole pelkkä tutti riittänyt rauhoittamaan, vaan on tarvittu pulloa, vaikka noista yösyötöistäkin oltiin jo päästy eroon.

Juu... ja sitten vielä meitin neuvolakuulumiset: 6625g ja 65,4cm!! :) Soseet on siis ilmiselvästi tehneet tehtävänsä, kun sekä painoa että pituutta olikin nyt tullut kuukaudessa vähän enempi kuin aiemmilla mittauskerroilla.

Ovatko teidän vauvat jo reagoineet uikkuun? Tai onko vauvoilta kuuloa testattu neuvolassa kuinka ahkeraan noin muuten? Meitin neitiltä testattiin kuulo sillä uikulla jo lääkärineuvolassa (4kk), ja silloin kuullessaan äänen likka lopetti lelun heiluttamisen ja siirsi katseen äänen suuntaan. Tällä neuvolakerralla oli sama juttu.

Rokotteet saatiin, tällä kertaa rota ensin ja vasta sitten piikit. Ja nyt likka ei irvistellyt saati itkeskellyt sitä rotaa yhtään. Joten taisipa uumoiluni sitten viime kerralta osua oikeaan, että terkan olisi silloinkin pitänyt antaa piikit vasta rotan jälkeen. Aiemmilla kerroilla ei ole tullut mitään oireita rokotteista, mutta tänään tytölle nousi kuume 38,4C ja ulostemassa on ehkä mennyt hiukkasen pehmeämpään suuntaan (?), mutta ei siis missään nimessä kuralla ole vatsa.

Minä olen sitä mieltä, että äitikin ansaitsee hengähdystauon siitä vauva-arjesta, niin antoisaa kuin se onkin. Itse ainakin jaksan huomattavasti paremmin, jos saan vain parikin tuntia omaa aikaa.
 
Viimeksi muokattu:
Moi, enpä ole kerennyt kirjoittelemaan, mutta taustalla olen käynyt lukemassa juttujanne :)

Meidän neiti 5kk on edelleen täysimetyksellä, kiinteitä maistellaan silloin tällöin. Perunalla aloitettiin, porkkanaa maistettu pari kertaa, päärynä on vähän parempaa ja luumu aivan kamalaa ;D

Sosetta annan ehkä 1 päivään ruokalusikallinen-pari ja en ole huomannut että se pitäisi nälkää loitolla sen kauemmin kuin rintamaitokaan, tosin rinta jää sitten seuraavalla syönnillä täydemmäksi (eli ei syö sitten maitoa niin paljon) Painokäyrän puolesta ei tarvitseisi antaa vielä kiinteitä, mutta harjoittelemme vain eri makuja.

Kakan koostumukseen kiinteät on vaikuttaneet vain vähän. Ennen kakka oli hyvin nestemäistä ja sitä tuli montakin kertaa päivässä (4). Nyt kakka on "sosemaista" ja tulee max 2 kertaa päivässä.

Hampaat/pureminen: täältä löytyy 2 naskalia! Tyttö on aina välillä puristanut rinnan ikenien väliin ja jokin aika sitten tunsin jotain terävää ja hammashan siellä törrötti. Pureminen meillä on tapahtunut vain silloin kun neidillä ei ole nälkä ja kuitenkin olen tarjonnut rintaa. Silloin vain äheltää rinnalla ja saattaa puraista (päästää heti irti, ei ole tarvinnut irrottaa). Olen tulkinnut sen sitten niin että "ei ole nälkä,en taho, vie tuo pois" :) Tai sitten puree syönnin päätteeksi (tämä oli silloin kun hampaat alkoivat tulla ikenen läpi, eli ikeniä kutitti ja oli mukava pureksia jotain)

Enemmän "ongelma" on meillä syötön yhteydessä raapiminen. tyttö haparoi ja "pumppaa" samalla lailla kuin kissanpentu maitoa emostaan ja raapii rinnan ihoa ja se käy kipeästi. Muutaman kerran olen laittanut tytölle tumput käteen ennen syöntiä :) Tai sitten koetan asettaa paitaa siihen kohti mistä tyttö rapsuttaa.

Minulla omaa aikaa on illalla jos isä kerkeää hommiltaan kotiin, ennenkuin neito menee nukkumaan. Silloin saatan istua toisessa huoneessa koneella tai käydä kaupassa pikaisesti. Ja isommat sisarukset hoitelevat mielellään hetken aikaa. Tämän 3. kohdalla olen ottanut paaaljon rennommin, syötän vauvaa kun sillä on nälkä jne... sillä lailla vauvantahtisesti. En ota stressiä vaikka tiskipöydällä olisikin röykkiö tiskiä yms.

Menot koetan ajoittaa niin että tyttö joko menee päiväunilleen tai on juuri herännyt uniltaan. Ettei tarvitse syöttää asiointipaikassa vaan se tapahtuu ennen tai jälkeen sitten kotosalla.

Onneksi tyttö on ollut todella hyvän tuulinen. Jos huutaa/kitisee niin on ollut tosi kyseessä. Vanhempien lasten kohdalla olinkin tosi väsy, stressasin, suoritin, koetin pitää pakan kasassa. Syntyivät pienellä ikäerolla ja nuoremmalla oli koliikki. Olen varmaan ollut näky :) Ajokoirankorvan kokoiset pussit silmien alla ja lasittunut ilme. Onneksi aika kultaa muistot :D Nyt isommat lapset ovatonneksi iloisia, terveitä, omatoimisia, normaaleja lapsia (toivotaan ettei pahemmin traumoja mörkönä kulkevasta äidistä :)

Illalla mennään nukkumaan klo 21 ja 22 välillä. Iltapesut (myös hampaat), yökkäri päälle, hämärään makkariin isolle sängylle syömään rintaa, saattaa nukahtaa tähän tai sitten lopettaa syömisen hereillä. Nostan omaan sänkyyn, peittelen ja jos ei ole kamalan väsynyt laitan mobilen soimaan ja pyörimään. Ovi jätetään raolleen että valo kajastaa. Yleensä nukahtaa itsekseen.

Joskus on käynyt niin että on nukkunut jostain syystä iltaunet niin myöhään ettei halua sitten yöunille nukahtaa. Olen silloin ottanut tytön suosiolla pois sängystä vielä tunniksi valvomaan ja kokeillut sitten uudelleen.

Yöllä syödään 2-3 kertaa, nostan isoon sänkyyn rinnalle, tuen itseni ja vauvan erinäköisillä tyynyillä ja nukun itse samalla kun syötän. Herään siihen kun on lopettanut syönnin. Nostan vauvan takaisin omaan sänkyyn. Saatan myös jättää aamuyöstä pikkuisen nukkumaan isoon sänkyyn tyynyjen väliin ja mennä itse sohvalle (jossa nukun paljon sikeämmin kun ei kuuntele pienen tuhinoita, isä hyssyttää tarvittaessa) Aamulla neiti herää 8 aikaan.

Leluja katsellaan, maistellaan ja viskellään. Lattialla ei viihdy kovinkaan paljon. Mahalleen kääntyy sekunnissa ja jaksaa katsella jonkin aikaa. Sitten naama lattiaa kohti huudetaan että pitäis tulla kääntämään takaisin selälleen, että tännehän tukehtuu :) Peppu nousee silloin tällöin, ei ryömi/konttaa.

Sylissä/rintarepussa tykkää olla ja katsella puita ( ilmeisesti värikkäät ja tuulessa heiluvat puut ovat mielenkiintoisen näköisiä) :) Rintareppu on mielestäni hieman hankala kun tytön pää on minun "haitolla". Esim portaiden kulkeminen pelottaa kun ei näe kunnolla mihin astuu. Pitää kulkea vähän kylki edellä että näkee.

Jahas.... velvollisuus kutsuu :)

Jaksamista kaikille näin syksyllä
 
Viimeksi muokattu:
Veyve Juuri tässä iässä tulee pienelle lapselle niin paljon uutta, kiinteet, hampaat, rupee katsomaan maailmaa eritavalla, oppii liikkumaan (ei kaikki, mutta osa) Varmasti jos itsellekkin tapahtuisi noin paljon uusia asioita se vaikuttaisi yöuniin. Ja sattumalta (yleensä) nämä kaikki osuu juuri samaan aikaan. Tämä on raskasta aikaa monelle juuri siksi että yöunet on todella katkonaisia, ainakin meillä. HUH välillä on herätti 1h väleinkin kitisemään, luultavasti hampaita ! En tiedä mikä tähän auttaisi, mutta neuvolasta sanoivat että sitten 6kk iässä voi jättää yömaidot pois, monella se on rauhottanut öitä. Meidän poika on ruvennut pyörimään unissaan hirveesti ja minä sit herään siihen, joten täällä on jouduttu miettimään jos pojan siirtäis meidän makkarista pois :/
 
Unohtu ihan kokonaan meilläkin oli maanantaina tuo 5kk neuvola, rokotukset saatiin eikä niistä tullut mitään oireita :) Painoo 8350g ja pituutta 69.5cm, iso poika siis :) Ja Ninuski meillä kuuloa on testattu vaan sellasella pyörän torvella ja leluilla, tossa maanantain neuvolassa testas helistimellä ja poika aina kääntyi äänen suuntaan !
 
Pomm, teillä kiinteiden määrät ovat vielä niin maltillisia ja tosiaan lähinnä maisitiaisia, joten eipä niillä varmaan kovin suurta vaikutusta pitäisi vielä ollakaan mihinkään :)

masuilija. hyvä että sain tekstistäsi "uskolle vahvistusta"... :) nimittäin minäkin vähän kelailin tässä, että nyt on aika paljon alkanut tapahtua lyhyen ajan sisällä, joten josko ne sitten tosiaan tulee uniin.

Tuosta uikusta lähtee aika vieno ääni. Olen kyllä kuullut, että sitä kuuloa on testailtu jos jonkinlaisin konstein, mm. taputtamalla käsiä kovaa yhteen... Mutta 4kk neuvolassa lääkäri sanoikin, ettei vielä tässä vaiheessa kuuloa voidakaan kovin luotettavasti tutkia, vasta lähempänä 8kk... liki vuoden ikää. Että tässä vaiheessa nähtäisiin vain, että kuulee jotain, muttei sitä kuulon tasoa voitaisi selvittää... :confused:
 
Veyve tutulta kuulosti tuo "pureminen". Täällä aivan samaa, mutta ei vielä tissiä ole telonut. Tuo tyhjän väylääminen meillä paheni ja eilen tunsin VIHDOIN tytön alaleuassa pienen terävän piskon.
Täällä alkoi 4kk tienoilla tulla tuota levottomuutta. Syitä ajattelin olevan (kuten yllä moni jo mainitsikin) lisääntynyt liikkuminen, hampaidentulo, kiinteät ja uusien asioiden oppiminen. Joku näistä tai kaikki, tiedä sitä sitten. : / Kai se vauvan suolistokin voi saada aluksi pienen shokin noista kiinteistä?? Ehkä?

Meillä pidetään edelleen taukoa kiinteistä ja neuvolan mielestä ei niillä ole kiirettä. Hyvä kun tyttö mahtui "vauvapuntariin". :D Kasvanut on siis aivan hyvin, joten ehkä vasta viikon parin kuluttua yritetään taas soseita.

Rokotteista ei ihme kyllä tullut tällä kertaa mitään oireita. Ellei tuosta rotasta sitten vielä myöhemmin jotain tule.
 
Ompas hulinaa ollu täälläkin!
Meillä tuli hampaat x2 samaan aikaan kun pikkunen hanskas tuon kääntymisen kunnolla eli tapahtumaa riittää. Nyt palaa hermot pikkuselta välittömästi kun ei pääse liikkeelle vielä. Pyörii ympäri kun hyrrä ja lennättää lelujaan ympäri huonetta. Sitterissä ei istuis enää ollenkaan kun lattialla on isompi toiminta alue. Kovasti harjotellaan hampaitten harjausta.

Kiinteitä ei olla alotettu vieläkään vaan täys imetyksellä mennään.

Tuliko muilla uniin tuo kääntyileminen?
Meillä puoli tuntia nukahtamisen jälkeen haluais väkisin kääntyä mahalleen ja jos yritän estää niin herää huutamaan. Tosin ei osaa nukkua vatsallaan joten huutaa jokatapauksessa =) . Oon yrittäny estää kääntymistä mutta ei auta, oon yrittäny myös kääntää päätä kun hän kääntyy ettei naama olis suoraan maassa kiinni mutta ei auta. Onko apuja?
 
Jepulis elikkäs tänään meillä tuolla ekavauva-kerhossa sellanen uniasioihin perehtynyt henkilö puhumassa ja kyllä ne uudet asiat tulee uniin :) Ja meille sanoi että voitais ruveta jo miettii unikoulua ja sehän sit alkaa tänään, kun tänään on hyvä päivä alottaa kun viikonloppu tulossa :)
 
Tulinpa näin aamusta kirjottaa.

Meillä siis yksi yö unikoulu takana. Siis voiko toi olla näin kivutonta, no joo ohan tätä tosiaan vasta yks yö ollut, mutta kun eilenkin se tyyppi sano että eka ilta ja yö ovat pahimmat. Mitäs pahaa tässä oli, no joo nukkumaan meno oli hitusen hankalamapaa kun ei pulloon saa nukuttaa, mutta ei siihenkään mennyt kun 15min ja kun ei vieressä tarvii koko aikaa olla. Yöllä poika heräs kaks kertaa. Ekassa heräämisessä se ensin pyöri vähän aikaa sit alko yskimään ja sit itkemään, menin laittamaan tutin suuhun ja silitin että rauhottui. Pari silitystä tarvisi, että rauhottui ja sit menin omaan sänkyyn ja poikakin kävi nukkumaan. Toinen herätys nyt tulikin jo heti se itku. Menin laittamaan tutin suuhun ja taas vain pari silitystä ja poika rauhottui. Menin sänkyyn poika hetken pyöri ja nukahti. Kello 5:45 meillä sit herättiinkin aamupuurolle ja 5min sitten poika lähti ekoille aamu-unille. MUTTA VOIKO TÄÄ OLLA NÄIN HELPPOA ? Joo odotan sitä yötä että taistellaan tästä ettei saa maitoo, mutta jos eka yö jo näin helppo niin ei kai se kovin pahaks voi mennä, eihän :D ? Ja uskon että poika oli tähän valmiskin, kun näin kivuttomasti meni ! Sain muutenkin tosi paljon uutta ja hyvää tietoa eilen :)
 
masuilija. Miten siis käytännössä teidän iltarutiinit/nukuttaminen menee nyt unikoulun aikaan?

Olen itse paljon miettinyt, missä vaiheessa ja miten tyttöä pitäisi tuosta unimaidosta alkaa vierottaa / opettaa pois. En nimittäin oikein haluaisi sitäkään tilannetta, että neiti vielä 2-3-vuotiaanakin tarvitsee sen putelin petiin, minusta sen ikäinen tuntuu vähän liian vanhalta/isolta juomaan maitoa pullosta... Vai mitä mieltä te olette? Mutta olen siis tullut vähän sellaiseen tulokseen, että kun päästään syömään kunnon iltapuuroa - nyt vasta ensimmäiset kokeilut menossa - niin ainakin unimaidon määrää voisi vähentää. Josko tuollainen asteittainen vähentäminen johtaisi helpommin pullosta luopumiseen täysin? Toiveissa olisi, että se iltapuuro sitten täyttäisi (ja väsyttäisi) maitoa paremmin sitä masua ja pitäisi sen nälänkin paremmin poissa.
 
Ninuski Meille sanottiin että kerta heitolla se maito kokonaan pois. Mutta toki se on yksilöllistä. Meillä siis iltapuurot syödään, laitetaan yökkäri päälle ja vielä sohvalla tarjoon velliä jos menee, pulloon ei saa nukuttaa. Sit kun poika suht unikunnossa, vien pojan tutin kanssa omaan sänkyyn, sinne sitten saa itsestään nukahtaa. Jos rupee kovasti itkemään käyn laittamassa tutin suuhun ja silittelen niin, että rauhoittuu, mutta ei nukahda. Tärkeää on yölläkin kun käy silittelemässä, ettei lapsi nukahda silitykseen ! Se uneen perhetynyt henkilö sanoi, että itku on taattu jos vaikka siirrät nukkuvan lapsen sylistä sänkyyn, paikka on vaihtunut unen aikana. Tai jos silittelet lasta että hän nukahtaa ja se onkin loppunut kun herää. Niin ja jos lapsi ei rauhoitu silittelyyn, otan syliin pysty asentoon ja rauhoittelen kun rauhoittunut laitan takasin sänkyyn, tuota ei vielä viime yönä tarvinnut kokeilla :) Meillä siis unikoulun tarkoituksena on oppia nukahtamaan yksin ja ilman pulloa sänkyyn ja yösyömisen loppuminen ja se että nukuttais koko yö siellä omassa sängyssä, kun mulla paha tapa ottaa aamuyöstä poika viekkuun, eli tässä on vähän unikoulua itellenikin :)
 
Niin ja musta tuollanen 2-3v on ihan liian vanha unipulloon ! Ja itse olen sitä mieltä, että mitä aikasemmin tästä vierottaa sitä helpompi, mutta tässäkin pitää seurata koska omalapsi valmis ja jären kanssa ! Uskon vakaasti että poika on valmis luopumaan yömaidosta kun noin kivuttomasti tuo yö meni ja niinkuin se tyyppi sanoi silloin kun lapsella on 4-5 säännöllistä ateriaa päivässä, ei lapsella ole enää mitään tarvetta yömaidolle !
 
veyve komppaan masuilijaa tuossa että kun on niin paljon uutta niin ne vaikuttaa uneenki. Meille terveydenhoitaja 5kk neuvolassa mainitsi että varsinkin liikkuminen ja yleensäkin uudet motoriset taidot heijastuu uneen levottomuutena tosi helposti.

Meillä noustaan lasten matalalle penkille "tukeavasten" ylös ja kaajutaan heti kun ei tajuta pitää yhtään kiinni sen jälkeen kun se ylösnousu on saavutettu. Konttausasennossa neiti märsää ku haluaa siitä eteenpäin eikä osaa. Ryömiminen on ihan hassua nykyään, semmosta matalaa konttaamista.
Semmosta täällä näin nopsaa..

Nauretaanko teillä muilla yhtä paljon ku meillä? :DD
 
Meillä kirpoaa kiva kiherrys etenkin minun esittämilläni eläinäänillä, en oikein tiedä, miten suhtautua asiaan... pitäisikö olla ylpeä taidosta vai olenko niin huono, että ihan naurattaa ;) Ja ihan ehdoton suosikki on virkayskä - no virkamieheltä se luonnistuu näköjään näin vanhempainvapaallakin! ;) Likka näyttää selvästi myös ilahtuvan, kun näkee meidän kissat ja varsinkin jos pääsee koskemaan niitä.

Ainiin, masuilija. , täytyypä painaa nuo opit mieleen... Niille saattaapi olla käyttöä sitten, kun unipullosta luopuminen tulee meille ajankohtaiseksi :)
 
Viimeksi muokattu:
Ninuski ja valjakka Meillä kanssa nauretaan ihan hirveesti, yks ilta nauraa rätkätti koiralle ihan kauheesti kun isi heitti sille luuta ja koira toi sen takasin :D Se oli ihan hirmu hauskaa :) Meillä alotettiin nyt sit lihatkin, kalalla alotettiin, ei tainnut tuo lohi olla suurta herkkua ja puuro on alkanut tökkiä varmaan saa vaihtaa tuosta ensipuurosta ihan nalleen, siinä enempi makua niin jos maistuis :)
 
masuilija. Minä melko pitkään aprikoin, pitäisikö ostaa likalle noita vauvojen puuroja vai ovatko ne silkkaa rahastusta. "Vauvan mieto kaurapuuroaines"... Hmm... Millä ne hiutaleet/purut/jauhot on laimennettu?? ;) :confused: Ratkaisin sitten asian niin, että ostin tavan (luomu)kaurahiutaleita, jotka jauhoin tehosekoittimessa hienorakenteisemmaksi, ja teen niistä nyt sitten puuroa. Parina aamuna on sitä puuroa nyt maisteltu, eikä mitään erikoista oiretta tms ole ollut havaittavissa. Tämä samainen asia, hiutaleiden jauhaminen jauheeksi/jauhoksi, oli muistaakseni mainittu myös jossain keittokirjassa, olisko ollut Aurinkomaa... Tosin luin siitä vasta kun olin jo ekat satsit jauhanut koneella :) Hetkinen mennään nyt näillä puurokokeiluilla, ja katsotaan sitten, missä vaiheessa on siirtyä a-luokan lihansyöjäksi :D Vähän suunnittelin ensimmäiseksi lihamaisitiaiseksi lammasta, Vauvan ja taaperon keittokirjassa mainittiin sen olevan hyvä raudan lähde ja miedon makuinen, murea liha, joka siksi sopii hyvin ensimmäisiin kokeiluihin.
 
Itsekin mietin tuota puuroasiaa ja kysyin sitte neuvoa, nii neuvolatäti meinas että nykyään mm puheterapeutit suosittelee että vauvalle annetaan "alusta asti" ihan tavallista puuroa. Kannattaa olla semmosta korkeintaan 3min mikrossa -puuroa, on pehmeämpää. Mutta ei kuulemma tarttis mitenkään pieniä hiutaleita tms. Meillä syödään kaurapuuro aamuin illoin ihan mikrossa veteen tehtynä. Korvikkeella jäähdytän ja teen helpommin nieltäväksi.
Teen ison satsin, josta riittää kaikille kolmelle :D
 
valjakka, siis MITÄ? Puheterapeutit? :confused: Valottaisitko asiaa vähän enemmän, nyt alkoi kiinnostaa...??

Meilläkin tosiaan se puuro tehdään veteen, löysennän likan annoksen sitten sopivammaksi tilkkasella korviketta. Minullakin oli ajatuksissa, että nämä alkusatsit tuolla pienemmällä hiutalerakenteella, ja siitä pikkuhiljaa sitten karkeuttamaan normaaliksi.

Meinaatteko kokeilla vauvoillenne myös noita "eksoottisempia" viljoja, kuten hirssiä, tattaria jne?
 
Joo tänänä meilläkin annetaan ihan nallee, ostin tota kun meillä se alotettiin sillon ennen 5kk ja maistuu ihan pahvilaatikolta ja nyt se ei sitten enää pojalle maistukkaan ! Meille neuvolasta kans sanottiin heti alusta asti että ihan tavan puuroa vaan. Ja Ninuski Kun nyt otit viljan ensin, niin tulisi odottaa 1kk ennen kuin aloittaa lihan ! Meillä ei ihan kuukautta odotettu 3viikkoa sit aloitettiin vilja ja nyt sit otettiin tuo liha :) Kala ei ainakaan näyttänyt suurta herkkua olevan. Niin ja meillä ei varmaan mitään erikoisempia viljoja kokeilla kun ei itekkään niitä syödä !

Ja tuosta unikoulusta, eilinen ilta oli aikamoista, mutta ei niin kamalaa mitä odotin. Yöllä herättiin vain kerran ja silloin piti muutaman kerran käydä antaa tutti ja silittelee, mutta oikeesti voiko tää olla näin helppoa? Oon ihan ällikällä lyöty :)
 

Yhteistyössä