3:tta odottavien ryhmärämä! :)

Sonay, onnea ultrakuulumisista!!

Porkkana tsemppiä oksuiluun! En voi edes kuvitella ku jo tää pieni ällötys häiritsee toimia..

Viipulainen tsemppiä neuvolaan ja mäkin luen joskus omia juttuja..aina ne herkistää.

Ärsyytää kun nyt viimein tekis mieli jotain mutta ei saa "suuhun" sitä tunnetta että mitä. Joo ei oo suuret murheet.

Ps. Juominen on muute älyttömän tärkeää. Jos jää nesteet vajaaksi niin se kuvotus iskee kahta pahempana. Sama ilmiö oli ku imetti paljon. Yöllä iski se kuvotus ja sit muisti et ei ollu juonu tarpeeksi.

 

Neuvolassa kaikki ok!

Vereni vaan on hieman ohutta, joten A-vitamini kuurilla mennään, syön siis porkkanoita nyt kuukauden 1-2 päivässä kun en syö punaista lihaa enkä siten sisäelimiäkään. Toivotaan että auttaa, ensi kuussa otetaan kontrolli näyte verestä.

Sykkeet oli 158-160. Niitä saatiin vähän metsästää kun Hipulla oli muita suunitelmia kuin olla salakuuntelun kohteena. Lopulta löydettiin, kun hoitaja liikutteli anturia vatsalla ja hihkaisin HEP kun itse tunsin Hipun olevan kohdilla ja sieltä kuului selkeä ja tasainen syke.:heart: No sitä iloa ei kauaa kestänyt kun Hippu posautti potkun ja siirtyi sivuun taas.
Paino on edelleen alle ekan käynnin painon, mutta noussut jo siitä mitä se tuossa pari viikkoa sitten vielä oli. Hitaasti siis saan menetettyjä kiloja kerrytettyä taas, mutta kunhan nyt saa painoa nousemaan niin hyvä hyvä. Toive olisi että tässä raskaudessa saisin vähintään 9kg, viime raskauden +7kg oli aivan liian vähän, koska mitään ylimääräistä ei ollut niinkuin ei nytkään, joten imetys oli oman voinnin kannalta haastavaa.

Tosi hyvä päivä siis takana, kohta pitäisi ruokaa vielä tehdä, lapsilla ollut kavereita kylässä ja itse olen ollut laiska

Viipulainen ja Hippu 14+5

 

moii, mäkin tuun tänne elikkä

seba78/36/ kos. laskettu aika 11.12 edellisetkin on joulukuun lapsia :heart:

 

Onnea Sonya

Kiva kuulla viipulaisen neukkukuulumisia. Siellä on joku maan liikuntatoivo kasvamassa?

Tänään saanu yhen sämpylän pysymään sisällä ja mehukeittoa, muut saanu vauhdilla kyytiä. Äsken aattelin että purkillinen rahkaa oisi kiva iltapala ettei ihan tyhjällä vatsalla nukkumaan niin johan se kurlaa kurkussa... aivan toivotonta No, toisilla ongelmia ettei paino nouse, mulla päin vastoin, että hidastaahan tää ainakin alkuun Torstaina neuvolaan ja vaikka kuin urhea aattelin ensin olla, niin pakko kai se on saikkua anoa, ei pysty kuvitella että oisi töissä.

 

Tervetuloa seba78 ja onnea! Teillähän juhlitaan joulukuussa sitten urakalla:xmas::heart:

Porkkana:
Juu en tiedä mikä ikiliikkuja tästäkin on tulossa.
Tytöstä muistan ihan samanlaiset mahasekoilut ja se ei kyllä laantunut edes raskauden lopussa, tulos oli, että saatiin erittäin vahvakinttuinen neiti syliin joka myös nousi jaloilleen 6kk iässä ja alkoi kävellä ilman tukea 8kk iässä:O
Katsotaan onko tällä samat elkee, toivon että ei, se oli itselle tosi hurjaa katsottavaa kun polven mittainen rääpäle painelee holtittomasti eikä ymmärrä pysähtyä vaikka seinä kävelee vastaan

Ja tosiaan Porkkana, anot vaan sitä saikkua reippaasti. Parempi että parantelet oloa rauhassa kotona, mikä varmasti auttaa oikeasti, kuin että kärvistelet ja toivot olon helpottavan joskus töissä ollessasi.:hug:

 

Kertokaa joku mulle kuinka nenän tukkoisuuden saa rauhottumaan? Siis mulla se on tästä raskaudesta johtuvaa pelkästään, ei auta flixonase kortisonisuihkeet tms "kevytlitkut" vaan käsikauppa otrivinilla ja muilla kunnon sumutteilla on menty nyt kolme kuukautta! Juu tiedän, niitä ei sais käyttää ees 10vrk enempää, ja tiedostan olevani jo addiktoitunu noille mut kun ilma ei vaan kulje nenän kautta sisään saati ulos, ennemmin verisuonikin poksahtaa päästä kun yrittää niistääkin. Ja mä tuun hulluksi jos mun täytyis kuvitella 9kk elämästäni klyyvari umpitukossa haistamatta ja maistamatta mitään koko aikana :kieh:..

 

Porkkana, voi ei. En osaa edes kuvitella ku itse pääsen nii helpolla. Vähän välillä ällöttää ja se siitä . Jaksuja!

Seballe tervetuloa!

Viipulainen. Meillä on sit samaa "ongelmaa". Mullaki on lähtöpaino alhainen ja raskauksissa laihdun alussa ja vasta rv20 jälkeen saa pakkosyönnillä tulemaan mitä saa. Esikoisesta ri tullu mitään --> laihduin synnytyksen jälkeen alipainoiseksi ja kuopuksesta pakkosöin 8kg jotka jäi synnärille. Ei siinä, lapset kyllä mahassa kasvoi mutta tosiaan imetyksen kannalta olis kai ollu parempi olla paremmassa kunnossa. No, eipä siinä..näilläkin alipainon rajoilla tänne saakka on imetetty . Tsemppiä sinnekin.

Sonay. .en tiedä. Mulla on kans ollu kaikista nenä tukossa jonku aikaa ..ei onneks ihan loppuun saakka. Nenäkannusta tais olla edes vähän apua. Vielä ei oo onneks alkanu tälläkertaa.

).( ei mitään mainittavaa. Olo tulee ja menee, välillä on huono olo ja välillä ei. Olemus kuihtuu eikä sormuksetkaan pysy enää käsissä . Mieliala on sellanen seesteinen, tyttöraskauksista olen ollu yleensä ärtynyt ja kovin ikuinen. Samoin tytöissä tietty pyöreys on tullu mahan alueelle alusta asti. Ihmettelen suuresti ellei tää ole poika, kovin on samankaltaisia piirteitä. No, sama se, näitä on hauska vaan miettiä

Mutta mielensä sitä kyllä taas pahoittaa ihan ihme jutuista. Mies meni hakemaan kaveriltaan fillaria esikoiselle ja oli jääny jorisemaan pariksi tunniksi. Siis todella vain jutelemaan kuulumisia ja työjuttuja. Hyvä etten mököttäny koko iltaa kun "ei etukäteen kertonut jäävänsä " . Hooohhoijaaaa!!!

 

Moikka!

Niinhän siinä sitten kävi, että neuvolan täti kirjoitti loppuviikoksi sairaslomaa. Eilen olin päivän töissä ja olin siitä jo aivan poikki. Eikä ihme! Paineet oli töissä 102/62 ja pulssi 85. Viime viikolla neuvolassa mitatessa ne oli samaa luokkaa ja hB oli tippunut 135->124. Tätin mielestä kannattaa jatkaa saikkua ellei olo kohene, mutta luonto ei anna periksi kovin helpolla. Pahoinvointi liittyy suoraan väsymykseen, eli jos menen liian myöhään nukkumaan niin voin olla varma että voin pahoin seuraavana päivänä. Muuten ei oloissa erikoisempia

Lapsille kerrottiin vauvasta viime viikonloppuna. Kuopus otti uutisen hyvin vastaan ja esikoinenkin on ollut tyytyväinen alkujärkytyksen jälkeen Töissä on juorut alkaneet liikkumaan ja sukulaisiltakin satelee hiljalleen onnitteluviestejä. Ultra olisi sitten ensi viikon torstaina.

Mukavaa päivää,
heidip* ja nyymi rv10+0 poks!

 

kiitos, joo meillä joulukuussa juhlitaan urakalla ja vielä juhlapäivinä: itsenäisyyspäivänä ja uuden vuoden aattona, saa nähä mikä päivä kolmas syntyy

minkä ikäisiä teidän muut lapset?

tänä aamuna tuntui ekan kerran yököttävältä.. pian se alkaa arggg..
mä yritän jos tässä raskaudessa kiloja ei tulis niin paljoo, muissa tuli 16 kg.

ihana olo, kävin just hierojalla

 

Edellisellä sivulla taitaa olla juuri kaikki kertonu muiden lasten iät

Mitäs kesäsuunnitelmia teillä on? Mie olen houkutellut äitiäni mun ja poikien kanssa johonkin äkkilähdöllä esim.turkkiin/kreikkaan. Hää on vähän tympääntynyt mun huonovointisuuteen raskausaikoina (avaudun aina hälle ja muille esitän reipasta ) niin nyt yritän olla vikisemättä. Tänään mainitsin, ettei oo ruoka pysyny sisällä moneen päivään niin totesi että ei sun kanssa kyllä sitten mihinkään voi lähteä. Ihanat sympatiat Kuka tuntee niin tietää, että sarkasmia tietty. Äsken söin lämpösen tonnikalaleivän ja ainakin vielä tuntuu hyvälle, jee! Jospa se oisi tän päivän ateria sitten.

 

Kävin neuvolassa ja iloisena yllärinä siellä ultrattiin Edelleen pieni herne siellä oli mukana, viime viikosta oli kasvattanut jo pienet nysät käsiksi ja jaloiksikin <3 Muutoin ei ihmeitä ollut, saikkua pyytää lääkäriltä ja sanoi, että voidaan laittaa tiputukseen jos siltä tuntuu. Muuten ei ottanut kantaa pahoinvointiin, eikä luojan kiitos ehdotellut mitään korppuja yöpöydälle.

Tänään 8+0

 

Heidip hyvä että sait saikkua. Mun mielestä on ihan turha kärvistellä jos vaan on mahdollista olla vapaalla. Tsemppiä oloihin! Mullakin tuppaa verenpaine olemaan tosi alhainen. Kuouksestakin oli vikassa neuvolassa rv39 paineet 120/65

Seba, ihanaa mie en voi valittaa ja otan vastaan vaikka Tuohikuun lapsen jos tän saan vaan pitää, mutta musta jouluvauva olis ollu kans aika ihana. Mä olen itse joulun lapsi

Porkkanalla on kyllä kurja olo! Sympatiat. En voi ku kuvitella. Mua ei ällötä ku kaupassa . Auttaako sulla jos juot reilusti, ei vettä mut vissyä tai laimeaa mehua? Mulla sr auttaa paljon ja se auttoi aikanaan imetyksen aiheuttamaan kuvotukseen.

Mullaki olis ultra taas tiistaina. Mjäh. No, katsotaan mitä tuleman pitää, katsotaan laskettu aika yms mitä ei oo vielä merkitty yhtään minnekään virallisesti. Outoa et lauantaina on jo 8+0. Tuntuu että vasta äsken linkitin niitä raskaustestejä tänne.
Muuten ei uutta. Olot tulee ja menee. Välillä ällöttää välillä ei. Ei mitään ihmeellistä kuulumista.

Tammis 7+5.

 

nyt on 5+6 ja tää kuumeinen olo vaan jatkuu, ei jaksais mitään, ihan ku ois 39 astetta kuumetta.. vaikka mittari näyttää 36,4. kai ne on ne hormoonit jotka jyllää..

ostin just salmiakkia verenpaine niin alhainen..

Tammityttö: kiva kun pääset pian ultraan mä jätän väliin kun ei oo oikeen varaa itse kustantaa. sitten 12-13 viikolla. tuntuu vaan että sinne on liian pitkä aika. kai se on vaan odotettava

 

Seba, mullakin viluttanu ihan kauheasti. Viimeviikonloppuna oli ihan kuumeinen olo vaikka lämpöä vain vähän reilu 37. Toivottavasti sulla kohta parempi. Muista raskauksista muistan, ettei mene montaakaan viikkoa niin hormoonit pitää mukavan lämpösenä vaikka pakkasessa

Tammis kiitos sympatioista! Oon nyt yrittäny hörppiä eri mehuja pieniä annoksia kerralla. Taitaa olla jo niin sekasin vatsahapotkin ym.että alkaa oksettaa liika juominenkin. Taas nyt iltapäivästä vähän parempi olo ja sain tossa ruisleipää syötyä. Pitää alkaa tarttumaan aina näihin hyviin hetkiin ja äkkiä mussuttaa+juoda jotain.

 

Tuo onki jännä että aina sanotaan, että raskausaikana on kuin villapaita päällä Mua on nimittäin joka raskaudessa palellut alusta loppuun niin että kuopuksesta olin viime kesähelteillä synnärille saakka neule tai pitkähihainen päällä
Mutta joo..kuumeinen olo kuuluu ainakin alkuun. Mullakin on nyt reilu 37 lämmöt mut se kuumeolo loppui jossain vaiheessa. Nyt on jäljellä vain palelu

 

Mää muistan joka raskaudesta ton alun vilutuksen, ihan hirveää!
Mutta jostain rv9 eteenpäin olen ollut kuin patteri, siis miehen mukaan, itse koen olevani ihan tasalämpöinen.

Tänään tuli todettua, että tämän mahan kanssa ei enään solmita edes kengännauhoja:headwall: Pötsi kinnaa vastaan, joten joutui soveltamaan ihan urakalla, paree kaivaa tennarit esille, ne olen laittanut niin, ettei naruja tarvihte sitoa.
Miehelle tämä on silti ilouutinen, on tarjoutunut jo varmaan kuukauden sitomaan naruni

Ja tänään tunsin Hipun ihan selkeästi mahan päältä:heart: Tyyppi hengaili kohdun vasemmalla puolella ja aiheutti ikävää painetta, joten hieroin kevyesti kohtaa ja Hippu potkaisi vastalauseeksi ja siirtyi keskemmälle. Mieskin tunsi vauvan nyt ekaa kertaa ja itkuhan siitä vähän miehelle tuli:kiss:

Tänään poksui taas.

Viipulainen ja Hippu 15+0

 

Voi lapamadon peräsuoli!

Tuli tänään käytyä ns. tilanne keskustelu exän kanssa lasten tämänhetkisestä tilanteesta ja tulevasta.
Kaveri oli hieman ottaneena oikein antoisaa keskustelu seuraa tällaisen asian tiimoilla.
Ai jumankavita mitä tekstiä sitä saikaan taas kuulla (kaikki niin tuttuja yhdessäolo ajoilta, että en kyllä tajua miten hitossa olen jaksanut sellaista niin monia vuosia kuunnella), olen mm. riittämätön hoitamaan lapsiamme, aina kuulema ollut. Halusi erityisesti viitata vauva aikaan, koska nyt olen taas saattanut itseni paksuksi ja en tule kuulema selviämään ilman että aiheutan katastrofin osaamattomuudellani ja jaksamattomuudellani.

Siis, pohjustuksena sen verran, että exähän molempien lasten vauva ajat veti ihan vituralleen. Rellesti omia menojaan raskauksien ajan, kävi kyllä ultrissa ja oli synnytyksessä mukana, mutta synnytykseen se jäi (lasten kasvettua ulos vaipoista oli onneksi jo mukana kun itse pärjäsi isompien lasten kanssa). Vauva aikana, kun yksin hoidin vauvan sekä huushollin ja tuli pitkiä kausia, että vauva heräsi 30min-1h välein itkemään ja mikään ei auttanut tai jos maito+vaipan vaihto auttoi, niin sama edessä hetken päästä, exältä pyysin monet kerrat apua, sen verran että olisi hoitanut edes yhden herätyksen että voisin nukkua ihan vähän edes...vastaus aina sama "En todellakaan, ei kuulu mulle, mulla on aamulla aikanen herätys töihin."
Jaksamattomuutta siis oli ajoittain, onneksi oli silloinkin apuna vanhempani ja siskoni, jotka auttoivat päivisin.
Nyt on tytöllä alkanut 6v uhmis. Omaa tahtoa ja omia sääntöjä haluttaisiin nokkapokan kautta esille ja toisinaan kellä tahansa palaa hermo ja olenkin ihan huutanut takaisin, että haukkumiset stop ja jäähylle.
En kuulema tule pärjäämään lasten kanssa kun en kestä ja HÄNEN kanssaan ei kuulema koskaan ilmene pokkurointia...no hienoa todella jos ei mutta en tiedä onko sekään niin hyvä, jos lapset eivät koskaan ns. avaudu isälleen.

Ja elämämme uuden mieheni kanssa tulee olemaan tuomittu kurjuuteen. Jep jep...

Tähän kohtaan iso VEE kirjaimella alkava voimasana.

En edes miehelle viitsinyt tästä vielä mitään mainita.

Iskin exälle kyllä tyynen rauhalliseen tyyliini muutamia kymmeniä faktoja menneistä vuosista ilmoille, joihin hän itse viittasi, sitten loppui louskutus vasta.

Toivon todellakin, että nämä urpoilut loppuu tasan tähän. Ollaan saatu pidettyä välit suht hyvinä tähän saakka juuri sillä, että henkilökohtaisuuksiin ei mennä, se on mitä aina vältän, koska se ei mitään auta ja haluan että välit pysyisi hyvinä, sillä on vaikea sopia lapsia koskevista asioista, jos joutuu olemaan sotajalalla ja sitä ei vain valitettavasti voi peittää lapsiltakaan, ne kun huomaa kaiken jo pelkästä nenän asennosta.
Ja ikinä, ikinä ei meistä kumpikaan ole millään lailla väheksynyt toista vanhempaa lapsille, se on vaan tosi alhaista eikä aikuisten erimielisyydet kuulu lapsille tai niiden ei pitäisi langeta lasten taakaksi millään tasolla. Lapsilla on isäänsä ihanan lämmin suhde ja sellaisena sen haluan myös pysyvänkin.

Anteeksi myöhäisillan poruni mikä ei edes raskauteen liity. Ketutus käyrä vaan niin tapissa...:headwall:

Ja samalla kiitos että sain purkaa *ugh*:wave:

 

*halit* viipulaiselle! Voin vaan kuvitella millanen exä mun mies olisi vaikka on siis hyvä ja huolehtiva mies näin nykyisenä. Katkeruus vaan saa ihmisistä niin rumia piirteitä esiin Onko exäsi ns.siirtynyt eteen päin esim.uuteen suhteeseen vai voisiko olla, että vielä haikailee teitä yhteen ja siksi kiukuttelee?

Outoa kyllä, mies on ollut huomattavasti empaattisempi nyt kuin edellisissä raskauksissa. Liekkö sekin tullu vanhaksi Siis ihan kivasti on suhtautunut aijemminkin, muttei ole oikeen edes muistanut kysellä vointia tai neuvoloita. Nyt höösää mulle juotavaa ja kyselee miten voisi helpottaa oloa, hassu.

 

Halaus Viipulainen! Mun ex oli tollanen pas***nen (vaikkei meillä oo lapsia ) kunnes se itse löysi järkevän uuden parisuhteen. Ei se meitä yhteen haikaillu mutta se ei voinu kestää sitä että mä voin hyvin ja mulla oli oma elämä enkä itkeä tihustanu sen perään. Sitä ärsytti se niin suuresti kun oli tottunut sihen että mä olin lähes kynnysmatto ja tein niinkuin hän halusi.
Tsemppiä ja voimia. Onneksi hän on lapsille hyvä isä, se on tärkeää.

 

Täälläkin yksi kolmannen odottaja! Laskettu aika 6.9 eli nyt menossa rv 19+5 ja puoliväli häämöttää vanhemmat pojat täyttävät toukokuussa 4v ja 2v.

 

Tervetuloa kärsimätön odottaja!:wave:

Kiitos Porkkana ja Tammityttö!
Ei exä minun perään enään ole ollut pitkään aikaan. Veikkaan että on puhtaasti vain katkera, kun olen aidosti todella onnellinen ja sen näkee kilometrien päähän.
Ja varmaan saattaa tietysti olla jonkinlaista harmitusta/kateutta myös siitä, että nykyiseni on aika pitkälle kumppanina kaikkea sitä, mitä hän ei osannut/pystynyt yrityksistä huolimatta olla. Syöhän se miestä, mutta silti, asiattomasti käyttäytyminen ei luo ymmärrystä ainakaan minun suunnalta.
Nykyiseni on siis aika pitkälle vastakohta exälleni. Sen verran valaisen vielä mennyttä että alkoholilla oli vahva rooli arjessa ja itse kun en sitä käytä kuin korkeintaan isoissa juhlissa kohotan maljan.
Nykyiseni ei siis myöskään käytä alkoholia ja myönnän kyllä, että se vanha jännittyneisyys illalla, kun miestä tulevaksi odotteli ties missä kunnossa, siirtyi mukana ja vaikka tiesikin nykyisen kanssa, että sitä ei tarvitse miettiä, oli siitä 10 vuoden jälkeen aika hankala päästä alkuun pois.

Mutta juu, nykyään on hyvä olla kaikin puolin ja mies tukee ihan missä tahansa asiassa.

Tänään on ollut ihan ok päivä, hieman vetämätön olo vaan ja toivon etten ole kipeäksi tulossa. Taisin nukkua hieman levottomasti joten se voisi olla kyllä syynä vetämättömyyteen.

Esikoinen muuten sai sen pienryhmäpaikan koulusta, jota haettiin!! Hitto että olen iloinen=)

 

Viipulainen. Juuri näin. Samalle kuviolle kuulostaa ku mun exä. Just toi "katkeruus" että olenkin onnellinen enkä itke ja haikaile hänen peräänsä. Ja se että mun mieheni oli (on) sellanen kunnon suoraselkäinen ja turvallinen mies.

Ja onnea eska paikasta. Mekin saatiin hyvä paikka, kiva odottaa syksyä

Täälläkään ei mitään uutta. Joka toinen päivä ällöttää ja joka toinen ei. Ja mun maha osaa olla vieraskorea..kun tuli vieraita nii kaikki pömpötys hävisi ja pystyin olla normaalissa tiukassa paidassa

 

Anteeksi, että taas tulen valittamaan! Mutta siis ensin oli tämä järkyttävä pahoinvointi ja nyt kaksi päivää olo on ollut hyvä, tänään jopa semmonen mässyfiilis ja kauhea mehuwissyn himo. Olen pystynyt syömään ja juomaan ok, huimaa ja ehkä vähän välillä ällöttelee.. Kauhulla tietty heti mietin, että onko mennyt kesken? Toinen vaihtoehto tietysti raskauspahoinvoinnilla höystetty yrjötauti, koska pahin kesti 6 päivää ja esikoinen ollu nyt pari päivää taudissa... huoh, miksi tässä ei osaisi vaan relata. Kaksi ultraa jo takana, vieläkö tässä on mentävä ennen nt-ultraa ettei järki lähde??

 

Porkkana84 kaikki on varmasti ihan hyvin..

 

Höpsis Porkkana. .kaikki on ihan hyvin :hug: mullakin se vähäinenkin huono olo vaihtuu joinain päivinä sikamaiseen nälkään. Ja kaikissa raskauksissa on tässä vaiheessa tullu joku "tyhjä hetki" oireiden suhteen. Mietipä nyt vaikka..iskiskö sulla noita himoja ja muuta ihan "normi lauantaina " . Usko pois, saat sen oksu olonkin kaveriksi taas joku päivä. Ja vaikka et saisi niin sehän on hyvä vaan !