40+ odottajat vol 4 (päiv. yksärillä)

pahoittelut keltainen seepra! Ihan liikaa tulee näitä menetyksiä

 

KeltainenSeepra: Voi apua, oon niin pahoillani puolestasi! Kävin tätä ketjua sattumalta lukemassa ja huomasin viestisi.

Itselläni todettiin kkm viime tiistaina ja torstaina oli lääkkeellinen tyhjennys. Kokemus oli kauhea enkä tiedä, miten tästä noustaan. Sen tiedän, että joka tapauksessa noustaan ja uusi yritys heti kuin se on mahdollista.

Voimia.

 

Odottaja ... (ikä) ..... moneskolapsi ......... Laskettuaika


Toukka16..........(39).... 3 ... 10.04.2016
Karoliina74 ..........(40) ......1..... 11.04.2016 (poika)
Pegonia ..............(44) ..... 10 .... 12.04.2016
Niittys.................(40) ...... 3.... 13.04.2016 (poika)
Käpälätäti.........(40) .....1... 15.04.2016 (poika)
Tyydeli................(42) ...... 2... 24.04.2016 (tyttö)
Ollakovai........... (41) ...... 4..... 27.04.2016 (tyttö)
Zenmama............(40) .... 5 ...... 14.05.2016
Mileena-74...........(41) .... 3 .....20.05.2016 (poika)
mai-ja......................(39)......3......19.05.2016
SuloinenSalaisuus..(40)... 11..... 16.06.2016
Tipuna.................(41) ..... 1 ...... 21.06.2016 (poika)
Zandi..................(41) ..... 2 .......08.07.2016
Meibijees............(37).....2.........15.9.2016
o0o.....................(40).....2.....06.10.2016
Elotar74............(41)....3.........29.10.2016
Mandari....(40).....3....26.11.2016

Menneet la:t:
tikis ................... (38)...... 4 ......15.02.2016
bubbus.................(40).......5....
Maricken...............(44).......2......... 13.12.2015?
Joulu13 ............... (42) ..... 3 ........ 30.11.2015



Syntyneet:


Nuca ................ (40), 29.12.2014, rv 37, 2800g, poika
Esteri1 ............. (41), 08.1.2015, rv 40+1, 3380g, 50cm, tyttö
helistin71 ......... (43), 15.1.2015, rv 38+4, 3100g, 51cm, poika
Vesipossu ........ (41), 04.4.2015, rv 41+4, 4180g, 55 cm, poika
Jopo73 ............. (41), 12.4.2015, rv 40+?, 3815g, 52cm, tyttö
Kampsu ............ (42), 13.2.2015, rv 37, 2450g, 44cm, tyttö
bugsy ................(44), 17.5.2015, rv 41+6, 4870g, 53cm, poika
vauvatoiveinen .. (38), 11.9.2015, rv 39+1(sekt), 3305g, 47cm, tyttö
Helmi1234 ........ (39), 19.9.2015, rv 39+3, 4070g, 51cm, poika
tetu68.................(47), 2.11.2015, rv 39+0, 3200g, 51cm, tyttö
Flutur..................(42), 16.11.2015, rv38+1(sekt), 2710g, 46cm, tyttö
Sahramiini...........(43), 17.11.2015, rv 40+5, tyttö
Mytti....................(41), 27.11.2015, rv38+5, 3046g, 48cm,
Äiti74...................(41), 1.2.2016 rv37+3 2865 g, 48,5cm. poika
Järkyttynyt....... (45)...5... 14.2.2016 rv.41+3 4400g 52cm (poika)
Lumi <3................(42), 15.2.2016, 39+3, 3550 g, 50,5 cm, poika


Listan päivitysohjeet: Valitse edellisen listan alaosassa "Vastaa" ja kun viestikenttä aukeaa, poista alusta ja lopusta ensimmäiset ja viimeiset [QUOTEjne.] -hakasulkeet sisältöineen.[/QUOTE]

 

Hei! Uusi 4-kymppinen ilmoittautuu joukkoon. Olen vielä lievästi sanottuna pelon sekaisin tuntein liikkellä. Muutama päivä sitten huomasin, että kuukautiset ovat myöhässä, to tein testin ja viivat piirtyivät tikkuun. Raskaus ei ollut suunniteltu ja nyt olen/olemme miettineet miten tästä eteen päin. Riskit pelottavat, koska ikää on tuo 40. Lueskelin teidän kirjoituksia ja ne lohduttivat. Omaa jaksamistani vauvan suhteen en siis epäile. Varhaisultra kiinnostaisi erittäin paljon, jonka tein myös odottaessani toista lastani. Syynä keskenmeno 1. ja 2. raskauden välillä. Hintoja yrittänyt etsiskellä.. Saa vinkata Espoo-Helsinki-Vantaa-Lohja akselilta

 

mandari: kuulin että hki Käpylään on avattu perhearte tms. jossa kätilö ultraa ja hinta 60-70 euroa. Hki femeda havimmillaan lääkäristä riippuen n. 130. Felicitas noin 180 euroa.

 

Tervetuloa mandari! Jos kovasti nuo asiat huolettaa, kysy neuvolasta myös nipt-testiä, saako teillä ikäperusteisesti niin kuin meillä kaikki yli 40 vuotiaat saa. Jotkut ryhmäläiset ovat testin ostaneet ja tietävät niistä hinnoista paremmin.

Sitten suoraan omaannapaan...
Kirjoittelu tähän ryhmään ollut vähäisempää, kun päivästä toiseen rypenyt väsymyksen, lonkkakipujen ja kaikenlaisten raskausvaivojen kans. Olisi ollut aika masentavaa luettavaa. Enempi sitten kirjoittanut tuonne samoissa vaivoissa rypevien huhtikuisten kans. Sieltä löydätte minun tarkempia kuulumisia. Muutamana päivänä ollut säännöllistäkin supistelua mutta ei onneksi kivuliasta. Tarkoitus olisi pysyä kokonaisena torstaihin asti, jolloin aikoivat käynnistää. Perusteena nopeat synnytykset, nyt jo kypsyneet paikat, hyvän kokoinen vauveli ja hieman jo nuutunut äiti muine elämän kuormineen. Onneksi olivat oikein ymmättäväisiä ja itse ehdottivat käynnistystä. Olo on tosiaan himpun verran tukala. Lonkat ovat tosi kipeät ja herään yleensä parin tunnin välein. Sama vaiva oli 10 vuotta sitten eli ei liity ikään. Turvotusta ei ole ennen ollut tähän malliin, että mistä johtunee. Nyt on kyllä tullut liikuttua vähemmän, että pysyisi muksu mahassa. Johtuisko siitä. Vauvakamat ovat nyt valmiina ja nyt vain odotellaan, tuleeko lähtö ennen torstaita.

Niittys 37+4

 

Kiitos varhaisultra vinkistä, täytyypä googlettaa!
Tämä Nipt on myös uusi juttu, mutta erittäin mielenkiintoinen ja aion siitä kysellä neuvolasta. Saisi suljettua pois muutaman kromosomivirheen.
Minulla on molemmissa raskauksissa ollut raskausdiabetes eli tuskin selviän ilman sitä tälläkään kertaa.
Vaikka pelottaa lapsen terveyden puolesta, samalla ajattelen, että luonto hoitaa pois heikot yksilöt tässä muutaman viikon sisällä. Niin ikävä kun keskenmeno on, mutta uskon tähän teoriaan.
Iloista pääsiäistä kaikille!

Mandari 5+1

 

Jokohan mie uskaltaisin kelkkaan hypätä... Viikkoja 5+1 jonku sovelluksen mukaan viimesistä menkoista laskettuna. Raskausoireista ainoastaan masun turvotus (ihan ku ois jo pidemmälläkin) ja tissikipu. Muutoin olot loistaa poissaolollaan. Esikkoo odottaessa (10v sitten) oksensin koko raskausajan joten nyt tuntuu ihan oudolle kun ei öllötä ollenkaan.
Pelottaakin ihan sikana jos ja jos ja jos ja jos...
Emme ole kertoneet kellekään vielä uutisia, joten ei edes ole kaveria jonka kanssa käydä läpi kerta toisensa jälkeen jokainen tuntemus. (mieheni on puupökkelö "no kyllä se viimestään ens jouluna nähdään oliko siellä mitään" MURR!!)

Niin ja siis ikä 38v, toinen tulokas ja LA 26.11

 

Onnea Truuly Ihan samassa tilanteessa viikkojen suhteen ollaan ja samoilla tuntemuksilla. Minullakin kahden edellisen odotusaika oli jatkuvaa pahaa oloa, mutta oksentaa ei tarvinnut. Oletko ajatellut mennä varhaisultraan? Katsoin tänään tuon perhe-arte:n sivuja ja sieltä tosiaan sais ultran kohtuullisella, 70€:n hinnalla.

 

Mieli kyllä tekis varhaisultraan.. Täytyy arjen koittaessa soitella neuvolaan mitkä ultrat täällä päin kuuluu neuvolan piiriin ja mitkä ei. Ja sen jälkeen hieman tiedustella paljon ultra täällä Kuopiossa maksaa.

Juuri tuossa tein salapoliisin hommia ja viikolla 7 vasta alkanut edellisessä raskaudessa se järjetön pahoinvointi.. Kauhulla siis odotan meneekö tämä raskaus myös vessassa.. (olettaen nyt että siellä joku oikeesti on ja oikeassa paikassa ja ja jaja ja... ai miten niin vainoharhainen.... )

 

Tervetuloa uudet ja onnea alkutaipaleelle!

Niittys, mullakin meinataan ehkä käynnistää torstaina synnytys, perusteena ensisynnyttäjän ikä, paino, verenpainetauti, raskausdiabetes.. Kaikki on kunnossa ollut koko ajan niin mammalla kuin vauvallakin, mutta silti haluavat käynnistää. Paikat ei ole valmiina, mutta diabeteslääkkeitä ajetaan jo alas, että kyllä se torstai taitaa olla se päivä.

Omissa ajatuksissa on jo kypsynyt se, että oishan tuo kiva. Ei tarvitsisi ressata tätä loppuaikaa, että liikkuuko vai eikö ja onko kaikki kunnossa.. Tänään juuri kävin sovitusti käyrilläkin, eli jotenkin tuo hoitohenkilökunta on niin huolestunut, että itteäkin rupeaa huolestuttamaan..

Muuten ei kipuja eikä mitään, väsymys on armoton, että en kyllä ymmärrä, millä voimilla sitä vanha ja väsynyt synnyttää!

Varsinaista omaa napaa vaan tässä taas kaiveltiin..

Karo ja bebe 37+6

 

Vai meinaatte te jo synnyttää hyvissä ajoin, Karoliina ja niittys! Meitä oliskin tuossa huhtikuussa niin monta pullauttamassa. Minä tosin luultavasti vedän toukokuulle asti. Tuskin mitään syytä käynnistää aiemmin. Nytkin kohdunsuu neljä senttiä, joten ei se ole sieltä vielä tulossa.

Tervetuloa Truuly ja Mandari! Varhaisultra kertoo kyllä paljon ja rauhoittaa! Suosittelen. Itsellä oli kolme km.ää vuonna 2014, ja eikä mikään niistä ollut täysin kunnossa varhaisultrassa. Vastasi pienempää, useimmiten.
Ja ehdottomasti nyt pidetään peukkuja että molemmilla menee maaliin asti!

Tyydeli ja rv 36 Poks!

 

Oih, Karolla jo jännät paikat! Pakkohan se on kai luottaa asiantuntijoihin, jos ovat nyt käynnistyksen kannalla. Nämäkin asiat tuntuvat muuttuvan joka vuosi -09 olivat kohdallani ilman muuta käynnistyksen kannalla, johtuen lapsen suuresta koosta (ei tosin ehditty sinne asti kun syntyi 35+6 omia aikojaan). -12 oli kanta, että ei missään nimessä käynnistetä, koska luonnollisesti käynnistynyt synnytys on aina parempi. Toisella kerralla oli vielä suurempi vauva, mutta lääkäri totesi, että on sieltä tullut jo yksi, niin kyllä sieltä tulee toinenkin. Syntyi n viikko ennen laskettua-aikaa lähes 4,5 kiloisena.
Tsemppiä loppu metreille!

 

KeltainenSeepra, voi itku, voimia sinne oikein paljon.

Tervetuloa uusille, mukaan mahtuu mainiosti

Karo, hui, sulla tosiaan kohta H-hetki käsillä, peukkuja

Tilasin sit ne itkuhälärit tosiaan netistä, kun paljon halvemmalla sai. Se vaan nyppii, en monessa kohtaa tuotteen esittely oli musta aika onnetonta. Samalla pistin tilaukseen myös imetysmekon, jota vois käyttää vaikka ristiäisissä, laittaa vaan juhlavat asusteet.

Mä olen päättänyt, et jos tään vauvan annetaan kasvaa 4 kiloiseks, niin sit vaadin ehdottomasti sektion. Yhtään kuopusta isompaa (3700g) en ala yrittää, otti niin tiukkaa ja kipeetä viimekskin se ponnistaminen. En kyl usko, et yli lasketun menis, kun aiemminkaan ei oo menny, mut eihän tuota vielä tiedä

Tiistaina nla, saa nähdä, miten päin armollinen neiti siellä suvaitsee pötkötellä, musta nimittäin tuntuu, et potkuja tulee vähän joka suunnasta

 

Ollakovai; joku kerran lohdutti, että eihän lapsen koko vaikuta, vaan päänympärys. Pää synnytetään, loppu tulee sitten perässä. Oli se 2,5kg tai 4,5kg Mutta ymmärrän NIIN pohdiskelusi! Ei se vaan yhtään rauhoita mieltä, joka pelkää koko synnytystä, et sieltä pitää punnertaa joku norsu ulos. Kyllä minä tuota viimeistä ponnistaessani huusin, että ottakaa se nyt sieltä pois miten vaan. Eipä ottaneet, ihan sai itse puskea pihalle. Hyvin se menee!!!

 

Terve kaikille!!

Kamalasti on tapahtunut kun en ole hirveesti täällä kerennyt pyörimään. Keltsille pahoittelut nyt ensinnäkin. Vaikkei se tässä tilanteessa yhtään auta niin sanon kuitenkin että onhan se hienoa, että kuitenkin munat toimii!! Suhtaudun luottamuksella teidän tuleviin raskauksiin!! Mullahan on ollut viime kerralla kun toivottiin lasta kolme keskenmenoa yhteen onnistuneeseen raskauteen ja nyt taas näyttää siltä että se ainut onnistuisi. Eli ei voi tietää miten nuo asiat menee..

Lapsen koosta on ollut puhetta. Olen kolme synnyttänyt ja jokainen isompi kuin edellinen. Niinhän se usein menee, että ikääntyessä lapsen koko kasvaa.. Valitettavasti. Kuitenkin joka synnytys on ollut edeltävää helpompi. En siis liiaksi miettisi vauvan kokoa, se on niin paljon muista asioista kiinni. Kaverin kolmas oli 4,7 kg ja kuulemma kaikista helpoin synnytys sekin..

Mulla on rv 18, tänään oli lääkäri ja kaikki näyttäisi olevan ok. Oudolta tuntuu edelleen, joka kerta kun kaikki ok. Liikkeitä ehkä tunnen, ehkä en. Vaikea sanoa. Vointi on kohtalainen, Astma on vetänyt ihan ylikierroksia, neuvola käski työlääkäriin ja työlääkäri on ihan uuno (yleislääkäri. Vanhassa hommassa pääsin kerran vuodessa keuhkotautilekurille. Sitä on ikävä nyt). Ehkä vaan kärsin raskauden ajan ja toivon, että tasottuisi synnytyksen jälkeen.

Maha on aikamoinen, lisäkiloja tällä hetkellä puhdas 0!! Kohta varmaan lähtee kasvuun, mutta toistaiseksi kaikki hyvin!!

Voikaa hyvin kaikki,

Woodis rv 18

 

Suoraan omaan napaan...
Meillä käytiin miehen kans yksityiskohtaisimmat ja syvällisimmät keskustelut synnytyksestä ja vauvantulosta puolilta öin. Seköhän tuo lie vaikuttanu mutta aamuyöstä neljältä heräsin supisteluun. Koskaan aiemmin en ole herännyt niihin. Näissä oli jo pituuttakin minuutin verran ja tulivat reilun 5 minuutin välein. Jokin napakkuus niistä sitten kaiketi kuitenkin puuttui, kun en kyytiä soitellut ja niinhän ne reilun tunnin jälkeen alkoivat mennä lyhyemmäksi ja harvemmaksi. Vauva selkeästi tuntuu taas alempana tuon session jälkeen. Jännästi supistukset olivat voimakkaamman tuntuisia makuulla kuin pystyssä. Vauveli liikkuu hyvin supistusten välillä ja myös nyt myöhemmin. Tirsasin pari tuntia, kun isommat lapset lähti kouluun ja mies töihin.

Jos synnytys käynnistyy ennen torstaita, toivoisin kyllä ettei isommat lapset olisi kotona, jos satun olemaan kovastikin kipeä. Toinen muksuista on monta kertaa huolehtinut, että "eihän äiti sinulle tapahdu mitään synnytyksessä". Joo ei tapahdu. Kaikki menee kyllä hyvin. Jos irvistelen ja älähdän, kun vauva möyrii jalkoväliin ja liitoskivut pakottaa pysähtymään, heti tulee kysymystä, että oliko samanlaista heitä odottaessa. Joo, tää kuuluu asiaan ei mitään hätää. Ensinnäkin toivon, että en olisi niin kipeä kuin viimeksi, että tuntuu ettei enää kestä ja toiseksi toivon, että jos olen niin lapset eivät näe sitä, kun hiki kaatuu päältä ja tärisen kivusta ja hiljaa vaikerran.

Mutta jos tässä nyt nousis yllä "yöunilta" ja katsois, millainen päivä tästä tuleekaan.

Tsemppiä eri vaiheissa oleviin! Nää viimeiset viikot tulee sitten kuitenkin tooooosi äkkiä...

Niittys 37+6

 

Woodoo; 0 kiloa!? Miten olet onnistunut? (Kateellinen...)
Ehkä sekin vaikuttaa seuraaviin synnytyksiin, kun on edes jotenkin hajulla mitä siellä tulee tapahtumaan ja tuntee vähän enemmän itseään. Asennot, kipulääkitys yms.

Niittys; olisiko se kuitenkin menoa ennen torstaita, jännää! Aika lupaavalta vaikuttaa

Tuntuu, että ei tässä mitään raskaana olla. En halua soittaa neuvolaankaan, kun on niin ei-raskaana olo. Varasin siis varhaisultraan reilu viikon päähän. Haluan tsekkauttaa onko siellä ketään, etten mene turhaan neuvolakortteja täyttelemään.

Mandari 5+3 tai jotain...

 

Terve kaikille!!

Kamalasti on tapahtunut kun en ole hirveesti täällä kerennyt pyörimään. Keltsille pahoittelut nyt ensinnäkin. Vaikkei se tässä tilanteessa yhtään auta niin sanon kuitenkin että onhan se hienoa, että kuitenkin munat toimii!! Suhtaudun luottamuksella teidän tuleviin raskauksiin!! Mullahan on ollut viime kerralla kun toivottiin lasta kolme keskenmenoa yhteen onnistuneeseen raskauteen ja nyt taas näyttää siltä että se ainut onnistuisi. Eli ei voi tietää miten nuo asiat menee..

Lapsen koosta on ollut puhetta. Olen kolme synnyttänyt ja jokainen isompi kuin edellinen. Niinhän se usein menee, että ikääntyessä lapsen koko kasvaa.. Valitettavasti. Kuitenkin joka synnytys on ollut edeltävää helpompi. En siis liiaksi miettisi vauvan kokoa, se on niin paljon muista asioista kiinni. Kaverin kolmas oli 4,7 kg ja kuulemma kaikista helpoin synnytys sekin..

Mulla on rv 18, tänään oli lääkäri ja kaikki näyttäisi olevan ok. Oudolta tuntuu edelleen, joka kerta kun kaikki ok. Liikkeitä ehkä tunnen, ehkä en. Vaikea sanoa. Vointi on kohtalainen, Astma on vetänyt ihan ylikierroksia, neuvola käski työlääkäriin ja työlääkäri on ihan uuno (yleislääkäri. Vanhassa hommassa pääsin kerran vuodessa keuhkotautilekurille. Sitä on ikävä nyt). Ehkä vaan kärsin raskauden ajan ja toivon, että tasottuisi synnytyksen jälkeen.

Maha on aikamoinen, lisäkiloja tällä hetkellä puhdas 0!! Kohta varmaan lähtee kasvuun, mutta toistaiseksi kaikki hyvin!!

Voikaa hyvin kaikki,

Woodis rv 18

Vau nolla kiloa!!!

Noista vauvojen syntymäpainoista
Mulla myös 3 ekaa kasvoi aina 500g edelliseen( 3100,3600,4100) ja arvaa kuinka pelkäsin että neljäs on sen 4600g
Mut sitten alkoi kutistuminen, ei samaa tahtia mutta aina seuraava pienempi(paisi ysin teki poikkeuksen ollen melkein 4kg vaikka syntyi rv 37+6)
Viimeisim oli "enää" 3,380g.
Vaikken pelkää synnyttää sitä nelikiloista niin mielummin otan vähän pienemmän, ihan odotuksen takia kun oma varsi on lyhyt ja pieni niin isoa vauvaa on tukala kantaa

Täällä moni jo jännän äärellä.ponnistusvoimaa kun sen aika koittaa <3
Itsellä vielä viikkoja jäljellä ihan riittämiin

Ss rv 29

 

Kiitokset kaikille myötätunnosta! Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu!

Woodoo, tuo ajatus lohduttaa, että useammankin km:n jälkeen voi vielä onnistua. Meillä mies on selkeästi enemmän järkyttynyt. Itsellä on niin riittämätön olo, kun tuntuu etten osaa riittävästi olla tukena. Sinä oletkin jo pitkällä, vautsi! Yritän ehtiä takaisin tänne ennen kuin olet synnyttämässä

Vauveli Vanhalle, näin mullekin sitten tosiaan kävi. Muistankin sinut tuolta lokakuisista. Toivottavasti saadaan me molemmat vielä pienet nyytit syliin

Hyvää vointia jokaiselle!

 

No mutta jopas taas muuttui suunnitelmat, nyt odotellaankin, että vauva päättäisi tulla ihan itte! Ilmeisesti lupaavia muutoksia oli alapäähän tullut, joten nyt odotellaan kotona luonnollista tapahtumaa...

Karo ja bebe 38+3

 

Jokos täällä pian jakaudutaan kun on huhtikuu ja kaikkea
Tsemppiä ihan jokaiselle!

nimim. Ristiäisistästressaantunutaamukukkuja

 

No tää ei ainakaan vielä.. Kyllä odottavan aika on pitkä ja liikeseurannan takia piti käydä yöllä käyrilläkin.. ja jatkaa nyt aamusta liikeseurantaa.. Eli seuraava tunteroinen sitä ja katotaan pitääks taaas mennä käymään. Kaveri juoksuttaa meitä

Ristiäisstressiä!! Millaiset on suuunnitelmissa?

Karo ja bebe 38+6

 

Helmi
En ota kantaa siihen oisko toinen lapsi ajankohtanen nyt vai ei, mut osaan samaistua tohon sinun väsymykseen. Kun minulla kaks vanhinta oli pikkasia olin niitten kanssa yksin ja vaikka selvisin omasta mielestäni niitten kanssa hyvin, näin jälkikäteen olisin tehny muutamia juttuja toisin. Ainakin sen, että kaikki periaatteet pitää suosiolla heittää mäkeen
Laita silmät kiinni heti kun vauvakin laittaa. Minulla vauva ottaa parit torkut päivässä sylissä, silloin minäkin laitan silmät kiinni ja mietin omia juttuja tai en mitään. Vauvan voi illalla nukuttaa viereen, omaan sänkyyn ehtii totuttaa myöhemmin. Minä nukutan syliin ja nostan sit omaan sänkyyn, mut sillon ei voi ite nukkua. Aamulla ekan syötön jälkeen nukutaan vielä, tarpeeksi pimee rullaverhho auttaa kummasti. Joko teillä syödään kiinteitä? Meillä illalla ennen nukkumaanmenoa, yöunet on näin pidentyny. Seuraavaks otan ohjelmaan jotain pientä välipalaa ennen päiväunia. Iltapäivästä ja illalla sylitellään paljon ettei jää "vajausta" yöks. Himmeet valot, rauha, tuutumusiikki... auttaa rauhottumaan yöksi. Rutiinit
Käy kerran pari viikossa kaverilla vauvan kanssa, kummasti piristää mieltä kun kaverit ihastelee miten voi olla SULOINEN pikkuinen, itekin jaksaa nähdä taas vaavassa muutakin kuin sen kitinän. Muilla ei oo niin ihanaa vaavaa kuin sinulla! Sinun kavereista jokainen haluis sen! Ne pitää sitä sylissä ja höpöttää sille, saat omaa aikaa. Kun vauva narisee, ota se syliin ja yritä vajota lähes koomaan ja ajattele vaikka uusia verhoja, älä kuuntele nitinää, vaava rauhottuu kyllä (joskus) kun ite olet tyyni
Minä puhun vauvalle paljon, sekin auttaa kun saa edes vauvalle selostaa miten äiti on iiiihan varma että kohta nukut 12-tuntisia öitä ja osaat ite laittaa tiskit koneeseen. Se hymy jonka saat pikkuiselta joka ei ymmärrä jutuistasi hölkäsen pölähtämää...

Tiedän että tiedät tämän kaiken Niinhän me kaikki mutta silti välillä tuntuu ihan kuin kimpussa olis hirvikärpänen eikä se kultainen nyytti josta haaveiltiin! Joskus täälläkin kyselin mutta kukaan ei tainnut tietää tällasta palstaa pienten vauvojen äideille. Eikö olis mukava jakaa juttuja muiden kanssa? Kuka ihana haluais sellasen perustaa/alottaa vai miten niitä tehdään?

Aurinkoa päiviisi Helmi!

 

sahris tuli tänne väliin huutelee mulle, ku mä avauduin tuolla kuumeilijoiden puolella Kiitos kannustuksesta.

Mites muilla tän ketjun synnyttäneillä menee vaavien kanssa? Täällä lähdettiin pitkäperjantaina ryömimään vähä yli 6kk iässä. Poitsu on kiinnostunut ympäristöstään ja tutkii mielellään kaikkea imurista pesulappuihin. Syödään jo lähes kaikkea kiinteää monta kertaa päivässä. Kerran herätään yöllä syömään ja pari kertaa ihan muuten vaan önistään niin, että mä herään ja uni katkeaa. Ja minä nukun lähes joka yö korvatulppien kanssa etten heräisi niin herkästi

Kun lueskelee odottajien juttuja, niin tulee hyvin elävästi mieleen nuo synnytystä edeltävät ajat. Minä en tiennyt yhtään mitä on tulossa ja hyvä etten tiennytkään. Vauvakin oli isompi kuin yksikään painoarvio ja kätilökin tokaisi "no ei ihme, että vähän jouduit puskemaan kovemmin, ku tämähän on yli neljä kiloinen"
Mutta hyvin selvisin ja niin selviätte tekin!