40+ so what wol.13

Kiitos Äiti74! Minulla on muuten sellainen "kesää rinnassa fiilis" ja tuntuu siltä, että kaikki, ihan kaikki on tänä kesänä mahdollista, ja tämä muutamien viikkojen hiljaiselo raskausajatuksista keskenmenon jälkeen on tehnyt minulle vain hyvää. Nyt jaksaa jälleen toivoa ja haaveilla... (ja laskea päiviä). Ja mikäs ihanempaa kun saa haaveilla ja uneksia kaikesta mukavasta ihanassa helteisessä kesäsäässä. Ah, mikä ilma! Ah, mikä fiilis! :) Tänä kesänä tehdään vauvoja! Eiks vaan naiset? Ei murehdita menetyksiä, eikä ikää! Nyt nautitaan kesästä ja tehdään ihmeitä!

+++++++++++++++++++++++++++++++ tuhannesti jokaiselle meille!

~lounakehto~
 
Jopo73: ehdottomasti antaudutte salaa kesän lemmenleikeille ja yritätte vielä - mikäs sen mukavampaa! :) Yhdessä kuljetaan kuules tämä kierto, ja nautitaan siitä ja kesästä. Niin ja Fleur hyppää sinäkin mukaan kyytiin ja tästä kp 1:stä se lähtee - elämämme paras kuukautiskierto!!!! :) Ei olla surullisia - ollaan onnellisia!

~lounakehto~
 
Kuulostaa hyvältä! Ihan näin meidän kesken annetaan kohtalolle mahdollisuus :)

Mä yritän olla laskematta ja tikuttamatta ja Lugeilla heitän vesilintua, joten kp1:sta kummempaa päivitystä ei multa irtoa.

Ihanata kesää!
 
Keskiviikko 9.7.2014

nimi / ikä........................kp / kierron pituus

Jetsulleen (39).......................... 55kp / 23-25
hupiaelämään(40+).................... 49kp / 30-34
Vauvahaaveita (40)................... 32kp / 28
Vesipossu (41)......................... 30kp / ~28
Jimima (42)............................. 18kp / 28-30
Minttu71 (42)........................... 19kp / 30
ruutana (39)............................ 18kp / 24-28
Marza (44).............................. 17kp / 30
sahramiini (42)......................... 11kp / 26-28
Äiti seiskanelonen (40)............... 11kp / 27-28
Tyydeli (41)............................... 6kp/ 28-30
bugsy (44)................................ 5kp / 29-31
~lounakehto~ ........................... 2kp/ 28
Fleur (39).................................. 2kp / 25-27
Jopo73 (41)............................... 2kp / 25-28
Kessu (41)................................. ?? / ??

Piinailupäivät:
Minttu71................dpo 5

Plussanneet: :heart:
Saana72 - 02/2014
Iines* - 03/2014
Tuuliannaliina - 03/2014
Esteri1 - 5/2014
Vauvahaaveita - 7/2014

Taustailijat:
Susseli72 (41)
Memmu05 (40)
SoturiPrinsessa (43)
Jadee (39)
Tiuku74 (39)
PippuriPiia-70 (43)
Tintti-Tiivari (43)
Fiialiia (40+)
Piksukka (39)
Nipsu74 (40)
Lumikki1970 (43)

Fertility Calendar Tool | babymed.com


"All will be well as long as we do our best"
 
Marza tiedän tunteesi, välillä on toioa ja sitten kun se valuukin pönttöön, niin se siitä mielenkiinnosta taas kerran.

On kyllä harvinaisen kauan kestänyt tämä v...tus tällä kertaa. Ei vain jotenkin jaksa, on niin kuumakin... joo tiedän ettei saa valittaa, mutta valitanpa siltikin.

Paskaa, rotanpaskaa kaikki....

Jospa me Marza kuitenkin, vanhat akat jaksettais vielä, jää mun seuraksi, ihan piruuttaan...

parempaa huomista meille kaikille!

t: bugsy
 
Joo aina toivotaan mutta pudotaan korkealta.nyt vaan piinailen ja toivon kuitenkin että olis tärppi käyny ku sen oviksenkin bongasin ja hyödynnettiin se hyvin.joo kuumuus ei sovi mulle.tuntuu ihan kauhealta illalla menin lasten kanssa pataan uimaan.. Kyllä teki hyvän olon hetkeksi
 
Luopumispäätökset on vaikeita ja raskaitakin kohdata. Siirtyminen sellaiseen vaiheeseen elämässä, jossa ei enää ole mahdollista tulla raskaaksi on iso juttu, ja sitä luonnollisesti haluaa riippua mahdollisimman pitkään kiinni siinä uskossa ja toivossa, että raskaus kuitenkin olisi yhä mahdollista... Joskus on kuitenkin pysähdyttävä ja uskallettava katsoaa totuutta silmiin ja siirryttävä eteenpäin, annettava periksi. Toiset meistä ovat valmiita kohtaamaan tuon hetken aikaisemmin, toiset meistä myöhemmin. Kuten tuolla aikaisemmin jo kirjoitin niin itseni kohdalla tuo totuuden hetki koittaa sitten syksyn saapuessa. Ja niin on hyvä! En halua dramaattisoida sitä ollenkaan, ja vaikkakin haikeeaa on vauvahaaveet jättää taakse niin uskon että elämä tuo varmasti paljon muuta mukaavaa mukanaan. Mutta haikeaa se tulee olemaan... jättää vauvahaave taakseen. Mukavaa kun täällä on paljon muita samoine huolineen... Ihanaa ja toiveikasta kesää nyt kuitenkin vielä meille kaikille! Kirves ei ole vielä kaivossa.

Ja Marza, sinullahan on siellä pienet lapset, joten lapsiarkesi ei ole katoamassa vielä vuosiin minnekään.:) Mutta peukut pystyyn joskos nyt olisikin onnistanut, ja toiveesi vauvasta toteutuisi. Sitähän ei vielä kukaan tiedä.:)

Marza: Mitä tarkoitat tuolla "Ovis oli 5. päivä"?

Kun saat positiivisen ovulaatiotestituloksen on se dpo 1. eli
fysiologisesti se tarkoittaa sitä, että ovulaatio tulee tapahtumaan pian noin 12-36 tunnin sisällä, eli munasarjoissa kehittynyt munarakkula repeytyy ulos munasarjoista, jolloin follikkelineste vuotaa ulos (ovulaatio). Tämän nestevirran mukana lähtee liikkeelle myös munasolu munajohdinta pitkin kohti kohtua, ja se on hedelmöittymiskykyinen noin 12-24 tuntia puhkeamisen jälkeen ja matka kohtuun kestää noin muuten kokonaisuudessaan kolme-viisi vuorokautta. Tällä matkalla tapahtuu siis munasolun hedelmöittyminen ja solun toistuva jakautuminen ja kun se pääsee kohtuun on se jo monisoluinen ja muuttunut rakkulamaiseksi. Tämän rakkulan sisällä on varsinainen alkiolevy, ja pari kolme päivää kohtuun saapumisen jälkeen tapahtuu kiinnittyminen kohdun seinämään... Hcg hormoonipitoisuus nousee ja raskaustesti näyttää pian plussaa... Tuttuja juttuja:) Innostuin hiukan, mutta palataan ovulaatioon:)
Mutta siis kun ovulaatiossa follikkelineste vuotaa ulos munarakkulasta meistä osa tuntee juuri sen ovulaatiokipuna. Onhan tuo munarakkula josta pieni munasolu nesteen mukana puhkeaa jopa 2 cm läpimitaltaan. Ilmankos välillä nippaa.:) Osa ei tunne ovulaatiohetkea, tai kk-kierto on epäsäännöllisen, siksi ovulaatiotestit auttavat tuon ovulaatiohetken löytymisessä ja kun se löytyy, on dpo 1.:) ja silloin niitä siittiöitä olisi hyvä olla jo hollilla odottamassa munasolua.

Minulla on yhden kierron verran kokemusta ovulaatiotestiliuskoista, ja ne on mainiot kun tikuttaa usein niin näkee kuinka viiva vahvistuu haamusta tasavahvaksi ja tietää rakastella jo kerran ennen varsinaista ovulaatiota haamuviivojen ilmestyessä esiin. Kuten lääkärini sanoi... Joka toinen päivä ennen ovulaatiopäivää olisi hyvä, jotta siittiöitä olisi riittävän paljon perille odottamaan munasolua. :)

~lounakehto~ (41)
 
Viimeksi muokattu:
Mä luulen, että Marza tarkoitti oviksen olleen 5. päivä heinäkuuta :)

Marzan tuntemukset on tuttuja varmaan meille kaikille. Mä tunnen itseni aivan hirvittävän typeräksi aina kun menkat alkaa..."miten kuvittelitkaan voivasi olla raskaana"! Tunne on järjenvastainen - kaikkihan on mahdollista, mutta kyllä mä tunnen pettymyksen lisäksi silkkaa häpeää hölmöydestäni.

Mutta on tosiaan lohdullista, ettei ole asian kanssa yksin. Tämä ikä tuli mulle vähän yllättäen :) Aiemmin ei perheen perustaminen ollut ajankohtaista, enkä ollenkaan osaa ajatella, että olis pitänyt ryhtyä lastentekoon aiemmin...tää meni näin. Mutta nyt tosiaan vähän jopa ihmetyttää, että tää kaikki onkin ehkä jo aivan liian myöhäistä.
 
Ja oviksesta vielä. Mun logiikan mukaan ovulaatioplussapäivä on dpo -1, koska dpo = days past ovulation eli päivät ovulaation jälkeen. Käytännössä plussan jälkeen saattaa mennä helposti vuorokausikin ovikseen ts. jos plussa löytyy maanantaina, ovis saattaa olla tiistaina ja dpo 1 siten vasta keskiviikkona.
 
Viimeksi muokattu:
Niin, ovistestiplussan jälkeen voi tosiaan mennä 12-36 tuntia munasolun irtoamiseen eli liukumaa ajankohdassa on.
Ja kyllä vain, saatan olla väärässä tuon dpo-laskutavan suhteen kun kokemusta on sen merkkaamisessa ja ylipäätään testaamisesta sen yhden kierron verran, josta huhti-toukokuussa tulin raskaaksi. Kyselin silloin täältä, miten sen dpo:eek:on lasken, mutta muistin sen nyt sitten väärin.:) Eli kun tulee ovistestistä plussa, se on dpo -1? Yritän muistaa!
Mutta kuinka vain, niin tärkeintä on, että jo ennen tuota testiplussaa olisi siittiöitä hyvä olla valmiusasemissa. Eiks' vaan?

Ihanaa, että olette jakamassa näitä... juttuja...
 
Komppaan Jopoa, ovulaatiotesteillä löytyy lutenisoivan hormoonin huippu, mikä toivon mukaan stimuloi munasolun irtoamisen 12-36h sisällä... Tikuthan tosiaan kertoo vain lh-huipun, ei sitä, tapahtuuko munasolun irtoaminen. Niinkuin epäilen, ettei viime kierrossa itsellä tapahtunut, koska ei ollut juuri mitään tuntemuksia.

Tikuttamalla löytyvä plussa on siis -1 dpo, seuraava päivä luultavimmin ovulaatiopäivä eli dpo 0. Eli Marza, oliko sulla hymynaama silloin 5.päivä? Ts. -1dpo? Eli tänään olisi Dpo 3, jos osaan oikein laskea.

Itse lähinnä koen surua, jos menkat alkaa. En koe sen olevan hölmöyttä tai typeryyttä, sillä kuinka voisin, elämäni suurimman toiveen edessä... Pettymystä kyllä siitä, että kroppani ei kyennytkään aloittamaan raskautta, ja lähinnä ajattelen, että ei kyennyt tekemään sitä miehelleni.
Ja toisaalta yhtälailla edelleen kamppailen vauvakuumeen ja elämän helppouden välillä...punnitsen, uuden vauvan tuomia plussia ja miinuksia. Vauvakuume, tuo selittämätön tarve johtaa edelleen.

Itselläkään perheen perustaminen ei ollut mahdollista aiemmin. Tai ajankohtaista. Elin pitkään sinkkuna. Jopa niin pitkään, että jouduin jo pohtimaan lapsen hankkimista yksikseni. Kunnes tämä nykyinen mies sitten elämääni ilmaantui ja esikoinen teki tuloaan, ennen kuin huomattiinkaan. ;) Ja pientä surua olen nyt kokenut siitä, että millaistahan elämä olisi ollut, jos kaikki olisi mennyt toisin, ja olisin saanut lapsen/lapsia nuorempana. Olisikohan niitä jo kuinka monta?! :O Kun nyt tietää, että hädin tuskin on enää mahdollisuus sille toiselle, jos hyvin käy.

Mä ainakin tarvitsen teitä vielä. Kun tyttö menee nukkumaan, mies myöhään töissä, illat ovat hiljaisia ja pimeneviä, niin tarvitsen teitä seurakseni!! Kun tuolta tv.stäkään ei tule MITÄÄN!! :ashamed:
 
:)Tyydeli,
Ihanaa, että sinulle on siellä pikkuinen. Ja toivon hartaasti, että onni potkaisee sinua toistamiseen ja saat vielä toisen lapsen. Kyllä se on mahdollista! Näillä ikälukemilla täytyy vain olla erityisen kärsivällinen, vaikka uskoa välillä koetellaan. <3 Tokihan se pelottaa, mikäli ei onnistu raskautumaan, mutta itse koen selviytyväni tästä vain, mikäli ajattelen kaikkea mitä ihanaa ympärilläni jo nyt on ilman tuota toivottua nyyttiäkin. Mitä jos... ja mitä jos, vie ainakin itseltäni kamalasti energiaa. Mielummin ajattelen, että kas vain kuinka ihanaa... Eihän se aina niin helppoa ole, mutta itse en oikein muutenkaan osaa käsitellä mahdollista +40 lapsettomuutta.

... Tosiaan tylsää tv-tarjontaa. Meillä täällä fudista enemmistön toiveesta!:)
 
Juuri näin eli hymy naama oli 5. Päivä. Onhan mulla 4v tyttö ja 9v poika silti vauva kuume on valtava.ymmärrän,että on ihmisiä jotka toivoo ensimmäistä ja repii tunteet kahtia. Silti vauvan kaipuu voi olla tavattoman suurta myös ihmisille joilla jo ennestään lapsia. Itselle ainakin todella raskasta pettyä joka helvetin kk :-(
 
Tyydelin tarina pitkästä sinkkuudesta ja ajatuksista lapsen hankkimisesta yksin ovat tuttuja mullekin...sillä erotuksella, että varsinaista vauvakuumetta en koe koskaan poteneeni ja kun miehen kanssa mentiin yhteen, olisin hyväksynyt myös lapsettoman elämän - olin sen mahdollisuuden jo alitajuisesti käsitellyt, eikä se tuntunut maailmanlopulta. Päätimme kuitenkin yrittää yhdessä lasta ja tottahan sitä sitten rupesi haluamaankin ja aivan ihanan lapsen saimmekin lähes vuoden yrittämisen jälkeen. Olin karvaa vaille 39 kun tyttö syntyi.

Nyt mua ajaa yhäkin enemmän halu saada tytölle sisarus kuin varsinainen vauvakuume. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö minäkin lasta haluaisi. Kyseessä on kuitenkin tosiaan enemmän HALU kuin TARVE.

Tää on nyt tajunnanvirtaa, enkä tosiaankaan yritä arvottaa sitä, kumpi on parempi tai oikeampi lähtökohta yrittää lasta. Voisin kuitenkin kuvitella, että mun on siksi ehkä astetta helpompi luovuttaa toiveeni kanssa, kuin sellaisen, joka tuntee vauvakuumeen ihan fyysisenä kipuna (niinkuin oon kuullut).

Mutta ei se ihan helppoa näköjään ole mullekaan, heh. Nimim. Kerta kiellon päälle

Lounakehto, juur näin, siittiöiden ois hyvä olla väijymässä munasolua - munasolu kun elää tosiaan vain sen n. vuorokauden ja siittiöillä menee tovi ennenkuin ne saavuttavat munasolun. Ja toisaalta siittiöt voivat elää useamman vrk:n valmiusasemissa :) Meidän esikoista tehdessä oltiin yhdynnässä ovisplussan molemmin puolin, eli dpo -2 ja dpo 0.
 
Täällähän on tutun kuuloista pohdintaa. Tyydelin ja Jopon tavoin, sinkkuna pitkään ja vauvaa ei silloin tullut edes mietittyä :rolleyes: Siihen päälle hitaasti vauvakuumeelle lämpiävä mies ja tässä sitä ollaan.

En sitä pystynyt käsittämään siinä sinkkuvaiheessa, että lapsenhankinta joskus olisi jollain tavalla vaikeaa. Muistan kuitenkin miettineeni, että minun lapsilla tulee olemaan suht "vanha" äiti (oma äitini on saanut mut 2kymppisenä) ja se vähän silloin harmitti noin niinku yksittäisenä ajatuksena.

Kyllä se niin on, että ovis+ päivä on dpo -1 ja dpo 0 = ovispäivä kun munikset lähtee matkalleen.

Luin tuota ~lounakehdon~ tekstiä munisten matkasta. Inseminaatiossa nuo ruiskutetaan tuonne kohtuun nuo siittiöt ja sieltä ne tosiaan pääsee (muka) helpommin munatorveen odottamaan munasolua. Luin hauskaa ketjua koti-inseminaatioista. Kaikkea sitä koitetaan vauvakuumeisena :D

Itsellä ainakin viimeksi niin kamalat oviskivut :'(, että tiesi tasan tarkkaan koska rakkulat halkeilee.
 
Terveisiä taustalta. Toista vuotta on pikkukakkosprojektimme kestänyt. Yhä useammin tuntuu siltä, että kohta alkaa riittää. Hirveästi olen minäkin toivonut sitä sisarusta poikaselle, mutta eipä ole pelkästä tahdosta kiinni.

Koti-inseminaatio on meillä usein käytössä eikä se kovin hauskalta tunnu. Mutta jotakin on pakko yrittää, kun miehen puolelta jää useimmiten nimenomaan pelkäksi yritykseksi :'( Inseminaatioon emme taida lähteä, kun ei senkään onnistumisprosentti niin mieletön ole. Täytyy kai asennoitua niin, että ikää on niin paljon, että nyt tarvitaan ihme :heart:

Ihanaa kesää ihanille naisille täällä! Ja tietysti mahdollisimman monta plussaa! Luen ketjua päivittäin, mutta pitääkseni jalat maassa pysyttelen taustalla. Jälleen kerran tätiä odotellessa ;)
 
Susseli, koti-inseminaatiosta en ollut edes kuullut, ennen kuin tässä taannoin, jo oman ekan inssini jälkeen. Ehkä ymmärsit nyt hieman väärin (vai ymmärsinkö minä?), en ollut mitenkään "pilkkaamassa" itse toimenpidettä. Mutta ketju, jota nyt luin, oli kyllä paikoitellen hauska, ja siellä pidettiin omiakin tekstejä hieman huvittavina. Osalla naisista ei ollut mitään ikävää sanottavaa toimenpiteestä ja olivat mielellään avustamassa tilannetta.
 
En haluaisi ottaa itseeni, mutta myönnän olevani asian suhteen herkkänahkainen. Kun ei ole vapaavalintainen juttu tavallaan. Tuntui siis vain pahalta ajatella, että itselle vaikea ja kipeä asia olisi jonkun mielestä huvittavaa. Eli kiitos selvennyksestä, Äiti seiskanelonen. Mielelläni lukisin itsekin lisää muiden kokemuksia. Liian usein olen törmännyt ikäviin ja julmiinkin kommentteihin asiaa googlaillessani.

Ihanaa, jos joku jaksaa asian ottaa huumorilla, itsellä se on välillä aika vähissä. Ja jotenkin hassusti pelkään, että tällä lailla "pelleilemällä" ei voi hyvin käydä. Ja tunnustan, että vaikkei se ole minulta pois, tekee kipeää kuulla, miten muut pöllyttävät peittoja mennen, tullen ja palatessa. Meillä on niin monella tapaa hankalaa, että asia on varmasti se tämän suhteen kipupiste. Lapsitoive tekee asiasta tuplasti haastavampaa monella tasolla.

Mutta näillä mennään. Poikanen sai aikanaan alkunsa ns. luomusti ja on jo pieni ihme :heart: Ja tulen kyllä kertomaan, jos niin ihmeellisesti kävisi, että koti-inssillä onnistuisi =)
 
Ja tosiaan anteeksi, kun otin itseeni ja provosoituneena vastasin. Käyn vain tällä ja yhdellä toisella foorumilla, ja olen aina pyrkinyt olemaan mahdollisimman neutraali ja ystävällinen. Vaan nyt tosiaan ymmärsin tekstin sävyn väärin ja pahoitin suotta mieleni. Taitaa toden totta jo PMS painaa päälle :ashamed: Hyvä, kun pysyttelen taustalla ;)
 
Ihanan aurinkoinen päivä!

Minä luulen että meillä kaikilla on omat haasteemme tässä puuhassa. Meillä se on tietysti minun ikä, mutta myös se, että vaikka täällä peittoja pöllytellään, se tuntuu käyvän aina väärään aikaan. Tuo muruseni armaani oikein haistaa ovulaation ja on sängyssä taju kankaalla jo alkuillasta vaikkei muulloin olisikaan :(

Minulla km:n jälkeen hcg putosi tosi nopeasti ja varmaan oli laskenut hurjasti ennenkuin vuoto alkoi. Pari päivää sitten, eli ihan normi aikaan, hommasin ovistikut vaikka niin täällä mainostin suureen ääneen kuinka fiiliksellä mennään...

Miehelle en kertonut mitään kun hän niin suuresti vauvaa toivoo enkä halua hänelle mitään paineita. Nooh... tikut näytti tosi vahvaa plussaa - enkä siis usko että johtuu enää raskaushormonista - ja tuo ukkoseni kultaseni on ollut iltaisin niin väsynyt ettei mikään vikittely tepsinyt. Ja se #$&* jalkapallo, sitä kun tulee joka ilta myöhään yöhön!

Olisin tehnyt mitä vaan että olisin jostain saanut vohkittua edes hiukkasen pikku simeoneja ja asentanut ne vaikka ihan itse!

Oli tyyli mikä hyvänsä, eiköhän se ole pääasia että vaavi jotenkin saisi alkunsa (ja minun ja monen muun tapauksessa pysyisi vielä matkassa mukanakin).

Ihania ja onnekkaita tuulosia jokaikiselle teistä...

...toivottelee nimim. Kyllä etanoilla on helppoa kun ne tekee sen yksin ;)
 

Yhteistyössä