G: Kadehditko perheitä, jossa lapset ovat isovanhemmilla hoidossa joka viikko pe-su?

En, koska mun lapseni ovat eksällä joka toinen viikonloppu. =)

 

Kadehdin, olisi kiva, jos olisi sellainen mahdollisuus. Käyttäisin sitä silloin tällöin ja jouluna.

Eikö kysymyksessä tarkoitettu, että kadehtiiko joku tuota tilannetta, että lapset on joka viikonloppu hoidossa? Vai yleensäkin sitä, että isovanhemmat auttavat?

 

Kuka oikeasti vie noin usein?
Tunteeko joku sellaisen?
Kerran kuukaudessa sopis kyllä hyvin

peesi

 

Mitäs kadehtimista siinä on, etteivät vanhemmat tiedä, mitä heidän lapsilleen tapahtuu?

? Miten niin, mitä tapahtuu?

Minusta tuo on surullista siksi, että vanhemmat eivät ehdi olemaan juurikaan lastensa kanssa.

Siten niin, että eivät tiedä.

 

En kadehdi mun mielestä on älytöntä jos lapset on joka v.loppu hoidossa vaikka sielä isovanhemmilla... en ymmärrä.

 

Meillä on tyttö insovanhemmilla melkein joka viikonloppu. En ymmärrä mitä pahaa siinä on. Meillä on kaksi mummolaa, ja molemmat ottaisivat tytön vaikka joka viikonloppu. Harmittelevat kun menee se pari päivää aina niin nopeasti. Ja me saadaan miehen kanssa omaa aikaa. Ehtiihän se ikävä siinä vähän tulla, mutta pari päivää on kuitenkin melko lyhyt aika ja sieltä se tyttö pian tupsahtaa kotiin takaisin.

Jos välimatkat eivät olisi sitä 100 km:n luokkaa niin sitten varmaan mummolareissuja hoidettaisiin enemmän että yksi yö tuolloin ja yksi päivä tuolloin, mutta välimatkan takia tuollainen viikonloppureissu on juuri hyvä. Kyllähän me nähdään tyttöä viikolla melkein 24/7 että en ymmärrä miten se mummolassa olo estää meitä olemasta lapsen kanssa. Mummot tykkää, tyttö rakastaa mummolassa käyntiä ja on myös aina onnellinen kun pääsee kotiin. Missä on se ongelma?

Uskon kyllä, että kaikki eivät kadehdi, mutta jos pitää ryhtyä mollaamaan ihmisiä, joilla on aktiiviset mummot (niinkuin muutama jo tässä ketjussa teki) niin on siellä jotain hampaankolossa silloin. Minusta on rikkaus että meidän lapsella on läheisiä ja rakastavia isovanhempia, setiä ja tätejä ja muitakin sukulaisia ja kavereita. Tämän lisäksi mummolareissuilla on "omat jutut". Toisessa mummolassa lauletaan ja soitetaan kun pappa on musikaalinen, sekä tehdään paljon pihatöitä kun ovat viherpeukaloita. Toisessa mummolassa taas pyörii paljon kaikenikäisiä sukulaisia ja ystäviä, jolloin tyttö saa ihanasti kontaktia muihin ihmisiin.

 

En sitä kadehdi, mutta mielelläni pitäisi ns vapaan viikonlopun kerran 3kk. Nyt alkaa jo olemaan vuosi kun viimeksi sain olla jossain kahdestaan miehen kanssa (enemmän kuin muutaman tunnin).
Mutta nyt se tapahtuu - lähden miehen mukaan Berliiniin viikonloppuna! Sillä töitä, ja minä shoppailen sen päivän kun hän on poissa.

 

no en kadehdi. pikemminkin ihmetyttää mikseivät vanhemmat hoida lapsiaan

 

Kadehdin, olisi kiva, jos olisi sellainen mahdollisuus. Käyttäisin sitä silloin tällöin ja jouluna.

Eikö kysymyksessä tarkoitettu, että kadehtiiko joku tuota tilannetta, että lapset on joka viikonloppu hoidossa? Vai yleensäkin sitä, että isovanhemmat auttavat?

Siihen minä vastasinkin: kadehdin.

Kadehtimisen lisäksi tahtoisin saman mahdollisuuden itselleni. Käyttäisin sitä joskus, silloin tällöin.

Miten joku voi kadehtia sellaista, joka ei ehdi juurikaan viettämään aikaa lastensa kanssa?

 

Meillä on tyttö insovanhemmilla melkein joka viikonloppu. En ymmärrä mitä pahaa siinä on. Meillä on kaksi mummolaa, ja molemmat ottaisivat tytön vaikka joka viikonloppu. Harmittelevat kun menee se pari päivää aina niin nopeasti. Ja me saadaan miehen kanssa omaa aikaa. Ehtiihän se ikävä siinä vähän tulla, mutta pari päivää on kuitenkin melko lyhyt aika ja sieltä se tyttö pian tupsahtaa kotiin takaisin.

Jos välimatkat eivät olisi sitä 100 km:n luokkaa niin sitten varmaan mummolareissuja hoidettaisiin enemmän että yksi yö tuolloin ja yksi päivä tuolloin, mutta välimatkan takia tuollainen viikonloppureissu on juuri hyvä. Kyllähän me nähdään tyttöä viikolla melkein 24/7 että en ymmärrä miten se mummolassa olo estää meitä olemasta lapsen kanssa. Mummot tykkää, tyttö rakastaa mummolassa käyntiä ja on myös aina onnellinen kun pääsee kotiin. Missä on se ongelma?

Uskon kyllä, että kaikki eivät kadehdi, mutta jos pitää ryhtyä mollaamaan ihmisiä, joilla on aktiiviset mummot (niinkuin muutama jo tässä ketjussa teki) niin on siellä jotain hampaankolossa silloin. Minusta on rikkaus että meidän lapsella on läheisiä ja rakastavia isovanhempia, setiä ja tätejä ja muitakin sukulaisia ja kavereita. Tämän lisäksi mummolareissuilla on "omat jutut". Toisessa mummolassa lauletaan ja soitetaan kun pappa on musikaalinen, sekä tehdään paljon pihatöitä kun ovat viherpeukaloita. Toisessa mummolassa taas pyörii paljon kaikenikäisiä sukulaisia ja ystäviä, jolloin tyttö saa ihanasti kontaktia muihin ihmisiin.

Oletko kotiäiti? Vai miten muka näette lasta arkipäivänä 24/7?

 

No en todellakaan veisi lapsiani joka viikonloppu mummolaan. Tarvittaessa hoitopaikka kyllä löytyy.

 

no en kadehdi. pikemminkin ihmetyttää mikseivät vanhemmat hoida lapsiaan

Peesi! En muista, että kun itse olin lapsi, olisi kaverit tai minä itse missään olleet hoidossa juuri koskaan. Nämä on näitä nykyajan itsekkäitä äitejä ja parisuhteita, kun pitää saada olla niin kuin ennen lapsia ja mielellään mahd. usein. 4 lasta meillä, eikä tarvetta minnekään niitä passittaa, vaikka yksi on erityislapsi.

 

No en kadehdi =)
Lasten kanssa on mukava viettää viikonloppuja!

Peesi =)

 

Kyllä!

 

Kyllä!

Haluaisit olla joka viikonloppu koko viikonlopun erossa lapsistasi?

 

Eihän kadehtiminen ole mikään järkiasia. Kahdehdin joskus miljoonikkojakin, vaikka en itselleni oikeasti sellaista elämää haluaisi.

Sanotaan sitten, että ihan TUNTEELLA ajatellenkaan EN KADEHDI vaan SÄÄLIN.

 

En kadehdi.En joka viikonloppu haluaisi lapsiani olla näkemättä.Silloin tällöin kyllä olisi kivaa :kieh:

 

no en kadehdi. pikemminkin ihmetyttää mikseivät vanhemmat hoida lapsiaan

Peesi! En muista, että kun itse olin lapsi, olisi kaverit tai minä itse missään olleet hoidossa juuri koskaan. Nämä on näitä nykyajan itsekkäitä äitejä ja parisuhteita, kun pitää saada olla niin kuin ennen lapsia ja mielellään mahd. usein. 4 lasta meillä, eikä tarvetta minnekään niitä passittaa, vaikka yksi on erityislapsi.

kyllä minä olin ainakin kaikki lomat ja kesälomat mummoloissa lapsena ja se vasta oli kivaa ja nautin mielettömästi. Todella hyvät muistot on. Ja jos mummot olisi asuneet lähempänä niin varmasti olisin ollut siellä joka viikonloppu jo ihan omasta halustani, koska mummot oli/on ihania (ainakin omani oli /on )

 

Kyllä!

Haluaisit olla joka viikonloppu koko viikonlopun erossa lapsistasi?

miksi ei? koska olen viikolla monta päivää vapaalla lasten kanssa ja viikonloput töissä, joten lapsille olisi kyllä todella kivaa olla pe-su mummolassa. Minulla vuorotyö, joten olen viikonloput usein töissä.

 

Meillä on tyttö insovanhemmilla melkein joka viikonloppu. En ymmärrä mitä pahaa siinä on. Meillä on kaksi mummolaa, ja molemmat ottaisivat tytön vaikka joka viikonloppu. Harmittelevat kun menee se pari päivää aina niin nopeasti. Ja me saadaan miehen kanssa omaa aikaa. Ehtiihän se ikävä siinä vähän tulla, mutta pari päivää on kuitenkin melko lyhyt aika ja sieltä se tyttö pian tupsahtaa kotiin takaisin.

Jos välimatkat eivät olisi sitä 100 km:n luokkaa niin sitten varmaan mummolareissuja hoidettaisiin enemmän että yksi yö tuolloin ja yksi päivä tuolloin, mutta välimatkan takia tuollainen viikonloppureissu on juuri hyvä. Kyllähän me nähdään tyttöä viikolla melkein 24/7 että en ymmärrä miten se mummolassa olo estää meitä olemasta lapsen kanssa. Mummot tykkää, tyttö rakastaa mummolassa käyntiä ja on myös aina onnellinen kun pääsee kotiin. Missä on se ongelma?

Uskon kyllä, että kaikki eivät kadehdi, mutta jos pitää ryhtyä mollaamaan ihmisiä, joilla on aktiiviset mummot (niinkuin muutama jo tässä ketjussa teki) niin on siellä jotain hampaankolossa silloin. Minusta on rikkaus että meidän lapsella on läheisiä ja rakastavia isovanhempia, setiä ja tätejä ja muitakin sukulaisia ja kavereita. Tämän lisäksi mummolareissuilla on "omat jutut". Toisessa mummolassa lauletaan ja soitetaan kun pappa on musikaalinen, sekä tehdään paljon pihatöitä kun ovat viherpeukaloita. Toisessa mummolassa taas pyörii paljon kaikenikäisiä sukulaisia ja ystäviä, jolloin tyttö saa ihanasti kontaktia muihin ihmisiin.

Oletko kotiäiti? Vai miten muka näette lasta arkipäivänä 24/7?

Kyllä. Tyttö on vasta 2-vuotias. Voi olla että sitten kun menen kouluun/töihin tai tyttö menee hoitoon/kouluun tilanne on eri, mutta aloituksessa eikä kenenkään muunkaan viestissä eritelty kotiolosuhteita. Mistä ne mollaajatkaan tietää kuinka paljon ne vanhemmat ovat lastensa kanssa ja miksi lapsi kulkee hoidossa? Minua ainakin puistattaa ajatus, että lapsensa hoitoon antava on automaattisesti joku teinialkkis joka sysää pentunsa mummolaan väkisin. Itse en tiedä ketään tällaista enkä todellakaan olettaisi mitään vastaavaa, vaikka kuulisinkin, että jonkun lapsi on usein mummolassa.

Omat mummoni olivat todella etäisiä, toinen oli sairas aina, toinen kuului eri uskontokuntaan ja emme olleet näin niitä "suosikkilapsia". Satunnaisia pullakahvivierailuja lukuunottamatta en juuri tutustunut mummoihinin. Minusta on todella mahtavaa että sekä oma että mieheni äiti ovat näin innoissaan lapsestamme ja haluavat olla läheisiä ja rakastavia mummoja. En ymmärrä miksi minun pitäisi omia tyttöni 24/7 kun voin laajentaa hänen turvaverkkoaan ja samalla tosiaan saadaan miehenkin kanssa sitä kaksistaan aikaa. Eikä me juosta missään baareissa tms. Istutaan kotona, pelataan, katsellaan telkkua. Joskus käydään leffassa ja syömässä. Mutta nykyaikana se tuntuu olevan rikos jos katkaisee sen äiti-lapsi-symbioosin ja kehtaa vielä myöntää sen...

 

Kyllä!

Haluaisit olla joka viikonloppu koko viikonlopun erossa lapsistasi?

miksi ei? koska olen viikolla monta päivää vapaalla lasten kanssa ja viikonloput töissä, joten lapsille olisi kyllä todella kivaa olla pe-su mummolassa. Minulla vuorotyö, joten olen viikonloput usein töissä.

Mutta entäs lasten ja isän yhteinen aika? Pidän sitä yhtä tärkeänä kuin äidin ja lapsen.

 

Poika on isällään joka toisen viikonlopun. Tänäkin viikonloppuna mummulla kun mä oon töissä
Kyllä mä mieluusti oisin omalla vuorollani pojan kanssa kuin töissä, mut pakko se leipä on käydä tienaamassa.

 

Ei ole syytä kadehtia, saisin omanikin työnnettyä varmasti ainakin lähestulkoon joka viikonloppu johonkin mummilaan, kummilaan tai naapuriin, jos katsoisin tarpeelliseksi.

 

Kyllä!

Haluaisit olla joka viikonloppu koko viikonlopun erossa lapsistasi?

miksi ei? koska olen viikolla monta päivää vapaalla lasten kanssa ja viikonloput töissä, joten lapsille olisi kyllä todella kivaa olla pe-su mummolassa. Minulla vuorotyö, joten olen viikonloput usein töissä.

Mutta entäs lasten ja isän yhteinen aika? Pidän sitä yhtä tärkeänä kuin äidin ja lapsen.

joo joo, mutta tässä puhuttiinkin vain siitä kadehdinko perheitä joissa lapset pe-su mummolassa ja vastasin siihen, että kadehdin. Ei tässä kysytty miehen mielipidettä tai muuta, vaan vain sitä, että kadehdinko. Minä vastasin rehellisesti, että kadehdin. Varsinkin nyt kun on ollut 5v lähes putkeen lasten kanssa ilman yhteistä aikaa miehen kanssa, niin tuo kuulostaa aivan loistavalta jutulta!

 

En kadehdi, enkä haluaisi omiani viedä joka viikonloppu hoitoon, mutta olisihan se mukavaa edes pari kertaa vuodessa saada lapset viikonlopuksi hoitoon, että olisi joskus yhteistä aikaa miehen kanssa. 3,5 vuoden aikana lapset on ollu kerran yhden yön ja kerran 2 yötä hoidossa :/