G: Voisitko elää onnellista elämää sossupummina?

  • Viestiketjun aloittaja Galluppi
  • Ensimmäinen viesti
Mä olen joskus joutunut turvautumaan sossuun ja olin onnellinen siitä huolimatta. Mutta siihen toki vaikutti se, että tiesin/uskoin tilanteen olevan väliaikainen. Kyllä työssäkäynti ja itsensä elättäminen on mulle tärkeää, vaikka olen silti joutunut vähällä tulemaan toimeen.
 
"mii"
Olin 4 kuukautta sossupummina. Aluksi oli ihanaa kun sai nukkua pitkään ja tehdä mitä huvittaa ja lähteä minne vain vaikka keskellä päivää. Mutta aika nopeasti alkoi tulla tylsää ja tuli jotenkin turha olo. Alkoi hävettämään etten ollut missään opiskelemassa tai töissä, tuntui että kaverit halveksi tai sääli mua vaikkei sitä tuonutkaan mitenkään ilmi.
Pääsin kuitenkin onneksi sen 4kk:n jälkeen opiskelemaan niin kuin olinkin suunnitellut. Olin tuon sossupummikauden aikana ehkä pari päivää keikkatöissä mutta koska töitä oli niin vähän tarjolla oli pakko lopettaa että saisi tukea millä maksaa vuokra sen aikaa kunnes uusi koulu alkaa.
 
"vieras"
En voisi. En tahdo antaa lapselleni sellaista kuvaa elämästä, että yhteiskunta ja muiden palkat elättävät jos et itse jaksa.
Sitä paitsi en kestäisi olla kotona tekemättä mitään. Työnteko antaa minulle paljon. Kavereita, tunnen kuuluvani johonkin ja olen ylpeä että pystyn tekemään töitä ja antamaan hyvää esimerkkiä lapsilleni. Työ palkitsee aika paljon. Ja sitten on tietenkin se palkka, jonka olen itse ansainnut omalla työn teolla :)
Ja minua ahdistaisi ajatus, että mieheni elättäisi meidät... Ei ikinä! :D Tahdon olla itsenäinen :)
 
"vieras"
Hyvin harva työ nykyään hyödyttää yhteiskuntaa, lähinnä päinvastoin. Kulutus lisääntyy turhaan. Työttömyys ja sossupummeilu on paras ekoteko, minkä voit yhteiskunnalle tehdä.

Luetelkaa ammattejanne, ja miten ne loppujen lopuksi hyödyttävät ketään muita kuin itseänne.
 
[QUOTE="vieras";28218562]Hyvin harva työ nykyään hyödyttää yhteiskuntaa, lähinnä päinvastoin. Kulutus lisääntyy turhaan. Työttömyys ja sossupummeilu on paras ekoteko, minkä voit yhteiskunnalle tehdä.

Luetelkaa ammattejanne, ja miten ne loppujen lopuksi hyödyttävät ketään muita kuin itseänne.[/QUOTE]

Kunnon ekoteko on sellainen että kieltäytyy kaikista tuista.
 
En ainakaan omalta osaltani nähnyt kysymystä tulotasokysymyksenä pelkästään.

Työn merkittävyys yhteiskunnalle on varmasti subjektiivista. Itse koen, että hyödyttömiä ammatteja on vähän. En voi tuottaa ruokaani, pakata tai kuljettaa sitä, hoitaa turvallisuutta, terveydenhuoltoa, infrastruktuuria, koulutusta, en kaikkia palveluita tai elämyksiä itse.
 
"vieras"
En ainakaan omalta osaltani nähnyt kysymystä tulotasokysymyksenä pelkästään.

Työn merkittävyys yhteiskunnalle on varmasti subjektiivista. Itse koen, että hyödyttömiä ammatteja on vähän. En voi tuottaa ruokaani, pakata tai kuljettaa sitä, hoitaa turvallisuutta, terveydenhuoltoa, infrastruktuuria, koulutusta, en kaikkia palveluita tai elämyksiä itse.
Suuirinosa ammateista on olemassa vain siksi, että ihmisillä olisi tekemistä. Orjalla ei ole aikaa miettiä.

Ehdottihan joku, että työttömät täytyisi laittaa kaivamaan kuoppaa, ja seuraavana päivänä täyttää se.
 
En voisi koska työssäkäynnillä todella helposti saa enempi rahaa käteen, siis tarpeeksi sitä varten että voi joskus tehdäkin jotain. Kyllä elää tosi yksinkertaista elämää jos sossurahoilla tuntee pärjäävänsä. Sitäpaitsi siinä papereita täytellessä ja sossun kanssa "tapellessa" menee se viimeinenkin arvokkuus mitä on jäljellä..
 
[QUOTE="vieras";28218708]Suuirinosa ammateista on olemassa vain siksi, että ihmisillä olisi tekemistä. Orjalla ei ole aikaa miettiä.

Ehdottihan joku, että työttömät täytyisi laittaa kaivamaan kuoppaa, ja seuraavana päivänä täyttää se.[/QUOTE]

Elämäntapatyöttömillä on varmasti aikaa miettiä, mutta yleensä he kyllä eivät koe kuuluvansa yhteiskuntaan enää ollenkaan ja viettävät aikaa lähinnä lasisen laulukirjan ääressä.
 
[QUOTE="vieras";28218562]Hyvin harva työ nykyään hyödyttää yhteiskuntaa, lähinnä päinvastoin. Kulutus lisääntyy turhaan. Työttömyys ja sossupummeilu on paras ekoteko, minkä voit yhteiskunnalle tehdä.

Luetelkaa ammattejanne, ja miten ne loppujen lopuksi hyödyttävät ketään muita kuin itseänne.[/QUOTE]

Ilman työtä ei olisi rahaa, jota jakaa tukina. Eikä ruokaa tai muuta mitä ostaa.
 
  • Tykkää
Reactions: nuusa ja astrolabe
!!!!
En, kokisin syyllisyyttä kotona loisimisesta.
Se on eri asia jos ei töitä saa, eikä opiskelupaikka tärppää - mutta se on vain väliaikaista!! Aina voi edes yrittää...
 
[QUOTE="vieras";28218681]Entä, jos ei ole työpaikkaa? Millä sitä pitäisi elää?[/QUOTE]

Mä lähinnä tarkoitin sitä että jos tuilla eläminen on olevinaan ekoteko niin silloin sen ekoilun voi viedä pidemmälle ja lopettaa tukien noston.
 
"heh"
Elämäntapatyöttömillä on varmasti aikaa miettiä, mutta yleensä he kyllä eivät koe kuuluvansa yhteiskuntaan enää ollenkaan ja viettävät aikaa lähinnä lasisen laulukirjan ääressä.
Minä en käytä päihteitä enkä ole ns. aktivisti tai muukaan "yhteiskunnan vihollinen". Elämäntapatyötön olen, kyllä, enkä ihan heti muuksi muutu. Nykypäivän työelämä näyttää omiin silmiini siltä, kuin joku heittäisi koiralaumalle luun; siitä tapellaan verissäpäin, kuin oma henki siitä riippuisi. Yhtä työpaikkaa hakee pk-seudulla satoja ihmisiä, haastatteluun pääsee ehkä kymmenkunta. Tiput automaattisesti, josset täytä tiettyjä vaatimuksia (mm. sinulla on pieni lapsi/ei ole autoa/olet lisääntymisiässä oleva nainen/ei ole kokemusta tarpeeksi/et osaa mainostaa itseäsi) ja sitten yhteiskunta sylkee päällesi, kun olet "lusmu työtön". Moni on myöntänyt näissä ketjuissakin, että häpeäisi omaa työttömyyttään. Jaa. No, sitten meidän kansasta kymmenesosa saisi kulkea pää painettuna vain siksi, ettei ole töissä...ja mitähän se tekisi esim. mielenterveydelle?

Suurta illuusiota tämä kaikki on. Teidät kaikki perustyölliset voidaan aina korvata toisilla ja tulevaisuudessa meillä onkin armeija ulkomaisia halpatyöntekijöitä, joiden kanssa suomalainen palkansaaja ei voi kisata edes sen 1600€/kk TES-palkkansa kanssa. Samankokoinen armeija meillä tulee myös olemaan korkeakoulutettuja ja muita "tärkeissä töissä" olevia, työpaikat kun katoavat tai siirtyvät ulkomaille. Ei kannata nyrpistää nokkaansa nykyisille työttömille.
 
"vieras"
Elämäntapatyöttömillä on varmasti aikaa miettiä, mutta yleensä he kyllä eivät koe kuuluvansa yhteiskuntaan enää ollenkaan ja viettävät aikaa lähinnä lasisen laulukirjan ääressä.
Töissä käyvät juovat tilastojen mukaan enemmän.

Mitä tarkoitat tunteella kuulua yhteiskuntaan? Eikai tästä poiskaan voi olla.

Sääli, jos ei kokaan ole erinnyt miettiä. Siihen vaaditaan pari vuotta toimettomuutta. Harvoilla on varaa siihen.
 
"vieras"
Olen joskus joutunut olemaan lähes vuoden tt-tuen varassa ja joka kerta kun tukea jouduin hakemaan (ja kun rahat tililleni tulivat), tuli mulle todella ahdistunut olo. Tuntui todella pahalta etten itse pystynyt itseäni elättämään ja podin jatkuvasti huonoa omaatuntoa asiasta. Silloin oli hymy touhusta ainakin aika kaukana :D
 

Yhteistyössä