Heinäkuun Hellemasut-15 *Huhtikuussa*

Tohon kestoilu asiaan... mä en vielä tiedä miten sen suhteen. Ainakin osittain kestoilua. Kakkosesta kestoilin, mutta kerkesin luovuttaa vaipat etiäpäin.

Hankintoja olen tehnyt. Vielä puuttuu kaukalo ja vaunut. Eli ne isoimmat hankinnat uupuu. Vaatetta on seuraavaksi kahdeksi vuodeksi kaikki sitteri, hoitopöytä yms. On hankittu käytettynä. Kaukalo ja vaunut tulee sitten uutena.

 

astrealle parantumisia kovasti ja onneks tauti jo väistymässä. En oo noroa koskaan sairastanut mut oon kuullut et aika huonoon kuntoon meinaa vetää ja vetämätön olo kestää ja kestää Auringonsäteitä sinne sinullepäin :heart:

piiper75 Täytyypä koittaa tuota puurokikkaa =) Mulla vähän haasteellista lähtee iltalenkille vaikka haluaisin koska liitoskivut on käyneet aika mahdottomiksi. Yritän kuitenkin ees vähän liikkua päivittäin. Mä en millään rakettia haluais koska tuntuu et elämä on yhtä pistosta kun illalla ja aamulla jo protaphanee laitan niin sit pitäis vielä uus insuliini ottaa kuvioihin.. mut onneks nuo aterianjälkeiset on pysyneet ihan ok lukemissa vaikka tänään ollu vähän rajoilla kun en oo syöny terveellisesti.. No, en ois osannu kuvitella et suuvedestä nousee Mä käytän joka ilta suuvettä, selittyisköhän sillä mun paastoarvot toiveajattelua..
Tukisukkia oon kans miettinyt mut enempikin jos pidemmälle automatkalle tulee vielä lähdettyä ennen kesää mut tuskin tulee koska väsyn niin pahasti ja sen jälkeen kolottaa extrapahasti monta päivää putkeen..

Nellillä inhottavia oireita Lohdutuksen sanana ettei oo enää montaa kuukautta mut aika monta viikkoa vielä kummiskin. Tsemppiä täältä et kroppa jaksais ilman lisääntyviä kipuja yms. loppuun asti.. =) Onneks pääset huomenna sinne polille käymään ja näkemään vauvelia =)

Tänne flunssasta toipumista. Tuntuu et kurkussa olis hiekkapaperia ja se olis ihan kuiva ja siellä on limaa jota saa rykiä ja rykiä.. ohihan tämä on menossa mutten jaksais enää päivääkään räkätautia. Onneks säästyin kuumeelta ja panadoliakaan ei oo tarttenu ottaa muutamaan päivään ollenkaan..
Tehtiin tänään uusia hankintoja, 2 uutta mattoa ja vauvalle vihdoin turvakaukalo plus muuta pientä. Vielä ois pikkutavaraa hankkimatta esim. tutteja ja semmosta mut isoimmat hankinnat citteria lukuunottamatta kaikki valmiina. Eilen aloin pesemään vauvanvaatteita ja vuodevaatteita yms. ja kone pyörii tälläkin hetkellä. Mies laittoi illalla hyllyt sellaseen komeroon ja siitä tulee vauvan vaatekaappi, ihan ikioma :heart:
Alapäätä vihloo ja kävely ei oo kivaa. Pitäsköhän ihan pyöränselkään hypätä jos liikkuminen kävis helpommin? en tiiä tosin pysynkö sillä pystyssä kun en oo pitkään aikaan ajellut..
Ehkä hipsin vielä kävellen lähikauppaan kohta jos jaksan.

Raihnainen StaRR 29+0

 

Astrealle pikaista paranemista! Toivotaan että siihen loppuu vastoinkäymiset.

Kestoilu, monesti ollut mielessä mutta olen päätynyt käyttämään kertsejä kuitenkin ja niin varmaan tässäkin. Kestoilen sitten liivinsuojissa kyllä.

Nellillä inhottavia oireiluja, toisaalta kuten StaRR sanoi ei enää kuin muutama kuukausi . Toisaalta olen kauhuissani että näin nopeasti aika kuluu mutta toisaalta odotan sitä että pääsen tästä mahasta eroon .

Minnimys mä olen miettinyt tuosta potkimisesta kohdunsuulle kuule miettinyt ihan samaa. Tämäkin tapaus välillä potkii niin että tuntuu tosiaan kuin papakoetta otettaisiin.

(.) huomenna on taas neuvola, plääh... jotenkin turhauttaa nämä neuvolakäynnit kun ei mulla ole mitään kysyttävää tai mitään valitettavaa. Verenpaine huitelee kuitenkin taivaissa kun mulla on valkotakkisyndrooma (kotona arvot kuitenkin hyvät) ja toisaalta mulla on tällä viikolla ollut sen verran stressiä että sekin vaikuttaa varmasti paineisiin. Ensiviikolla kuitenkin on tuo äitiyspolikäynti jonka koen paljon hyödyllisemmäksi tuon radin takia sekä sen että siellä oikeasti kurkitaan vauvaa .

Varmasti unohdin jotain kommentoida mitä piti (kiitos raskausaivojen), mutta tsemppiä ja hyviä vointeja kaikille!

ipna 27+4

 

Neuvolalääkärille ei ollut aikoja, joten kävin ihan tk:n puolella. Kaulaa ehkä jotain 3cm jäljellä, sisäsuu ei ollut avautunut sormelle - ei siis ultrattu tms. Seuraavaksi kysyi paljonko tarvitsen sairaslomaa, viikkoa tarjosi. Otin nyt 4 päivää, ja ma jatketaan jos olo ei rauhoitu tästä.

 

Ihanaa kun on näin aktiivinen ketju vaikka tuntuu että aina unohtuu kommentoida suurimmalle osalle vaikka mielessä on ollut vaikka mitä. Mut jatketaan samaan malliin loppuun asti, vertaistuen tarve varmaan vaan kasvaa kesää kohden..

Kestoilusta... Luulen olevani liian mukavuudenhaluinen, että täyskestoilisin mutta eiköhän kotioloissa tule kestojakin käytettyä.

Kesälomaa en aio pitää ennen äitiyslomaa vaan säästän sen jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Ainakin toistaiseksi tuntuu että jaksan ihan hyvin. Pitkät matkat jätän kyllä pois tuossa toukokuussa. Teen siis hyvin liikkuvaa työtä ja nytkin oon 350km päässä kotoa ja tänään ajelen sitten kotiin. Kyllä nää vielä menee kun on tottunut autossa muutenkin istumaan paljon mutta näin pitkiä reissuja ei onneksi enää montaa ole luvassa. Tukisukat on muuten käytössä jo lähes päivittäin. Pitäisi ostaa vielä astetta tukevammat. Työn puolesta tuttua, miten tärkeetä se tässä vaiheessa alkaa olla...

Meillä on kans asunnon vaihto ajankohtainen ja tällä viikolla laitettiin nykyinen kämppä myyntiin. Hyvin mahduttaisiin sinne vielä vauvankin kanssa mutta ennemmin tai myöhemmin muutto olis edessä, joten aateltiin nyt pistää tuumasta toimeen. Yksi uusi asunto olis kiikarissa, toivotaan että kaikki palaset loksahtelee paikoilleen.

Nyt taas töihin, hyvää vointia kaikille!

Säihkiss 26+3

 

Kestoilua meillä ei jakseta harrastaa...hattua nostan niille jotka jaksaa

Niin se sitten diabetes lääkäri määräsi ateriainsuliinin käyttöön. Ihan hyvillä mielin otan kun kerran on pakko niitä hiilareita niin paljon syödä :ashamed: Tykkään vähähiilarisesta ruokavaliosta kun siinä on niin pirteä olo ja taas tämä väsyttää ihan julmasti ja tekee laiskaksi. Ennen raskautta olin jo tutkimuksissa mahdollisen selkärankareuma epäilyn takia mutta se viimeinen (mangeettikuvaus) tutkimus olisi sen selvittänyt mutta jouduin jättämään sen väliin, syksyllä sitten. Ja tärkkelys tässä ruokavaliossa pitää selkäkipua yllä. Mutta täytyy ajatella lapsen parasta ja syödä sen mukaan että lapsi voi hyvin.

Tänään neuvola iltapäivällä niin tietää miten päin poika tuolla yksiössään majailee :heart: jotenkin olen alkanut pelkäämään että hän ei käänny kun kaksi edellistä ovat olleet koko loppuajan pää alaspäin...pelkään sektiota :ashamed:
Se kait siinä pelottaa kun ei tiedä mitä se on , tietää vaan sen että haavan paraneminen on hidasta verrattuna räpsän venymisen palautumiseen... Olenko ainut joka pelkää sektiota?

Tuntuu ihan hurjan mukavalta kun mies on töissä ja lapset ryhmiksessä että onko ihan oikeesti totta että voin olla ihan yksin ja rauhassa päivät Tää on jotekin luksusta!!

Varastosta hain viimeksi kaksi vuotta sitten käytetyn kaukalon ja jalustan sekä vauvanvaatteita. Alan hyplimään niitä =)

Piiper ja poika 28+2

 

Moikka. Luen ketjua usein mutta en jaksa usein kirjoitella. Mukavaa lukea toisten päivityksiä. Itellä kans tää raskaus ollu tosi vaikee... kipuja vaivoja eikä loppua näy. Uniapnea,diabetes,iskias. ... järkyttävä turvotus jaloissa ja käsissä... mitkään kengät ei mee jalkaan ja jalkoja särkee. En tilannut tällaista raskautta mutta mikäs sille voi. On alkanu käymään tää myös pääkoppaan ????psykologille meen vappuaattona. Odotan vaan et vauva syntyy... viikkoja vasta 28+3 helkutin pitkäaika vielä... liian. L. A vasta 6.7

 

Moikka. Mulle tulossa kuopus. L.a 6.7 ja esikoinen syntyi sektiolla. Hyvin parani vaikka oli kuuma kesä. Tottakai haava on kipeä jonkin aikaa mutta liikkua pitää ettei tuu veritulppaa. Mua pelottaa sit taas alatiesynnytys ei mitään kokemusta siitä

 

Hei kaikille!

Winny ja muut, meilläkin neliöitä tarpeeksi, mutta toinen makkari on just vierashuone/yms :ashamed: , joten 1h lisää tarvitaan. Aikataulu voi olla tiukka heinäkuulle...

An79, tylsää että joudut lisätoimenpiteisiin. Ihan varmasti raskauden turvallinen jatkuminen otetaan huomioon joka tilanteessa. :hug:

StaRR, sokerit ei vastaa insuliinimäärään insuliiniresistenssin takia. Siihen ei juuri muuta voi, kuin pitää painon kurissa, liikkua ja metformiini voi auttaa. Ei paljoa naurata, jos ei kipujen takia voi liikkua :/.

Supistuksista ym. Oman tilanteen takia (edelleen saikulla) olen surffannut nettiä. Mitään dataa ei löydy siitä, että vauvan potkiminen tms. avaisi kohdunkaulaa. Suurin osa (95%) supistelijoistakin synnyttää täysiaikaisesti. Ihan hyvää tietoa löytyi esim tuolta:
Uhkaava ennenaikainen synnytys :: Terveyskirjasto

Mulle annettiin ohjeeksi, että 3-4 supistusta tunnissa on ok. Lisääntyvät, säännölliset, kivuliaat ja painetta alapäähän luovat supistukset eivät ole ok. Yo. linkissä rajana on supistukset 10min välein yli tunnin ajan. Harkkasupistelijoilla ennenaikaisuuden riski on pieni, mutta supistusherkkään kohtuun (kuten mulla) liittyy n. 20% riski. En pullikoi enää vastaan sairausloman suhteen.

Tukisukat. Joo. Ostin tukisukkahousut Bebesistä, maksoi mannaa (jotain 35e) ja hajotin ne heti ekassa käytössä.

Toipumisia kaikille mahatautisille ja flunssaisille!

(.) tulikin tuossa käsiteltyä. Olo on muuten ok, paitsi supistuksia tulee saikullakin ajoittain sen verran, että tuskin olen kesäkuuhun saakka töissä. Harmi, palkkaa ois kiva saada ja muutama kk työkokemustakin kelpaisi. Näillä mennään, olisi kiva saada edes yksi kohtalaisen terve mukula maailmaan. :heart:

-Ninuka h25+jotain

 

Sektiosta: mua kans pelottais aivan järkyttävän paljon synnyttää sektiolla...liikaa tullut sairaanhoitajana nähtyä leikkauksien jälkeisiä komplikaatioita, että johtuisko siitä...vaikka järjellä ajatellen suurin osa leikkauksistahan menee hyvin ja sairaanhoitajan työssä vaan sattuu näkemään sen nurjankin puolen. Kätilönä synnytyssalissa toimivan ystäväni kanssa vähän aikaa sitten keskusteltiin tästä sektio vs alatiesynnytys asiasta ja hän juurikin nauroi, että itse pelkäisi myös sektiota, vaikka nähnyt sen kymmeniä kertoja, kun ei ole katsojan näkökulmasta mitenkään hellävarainen leikkaus vaan näyttää jopa hieman väkivaltaiselta. Ja ihmetteli sitä, että joku oli hänelle joskus mainostanut kuinka sektio tuntuu luonnollisemmalta tavalta synnyttää. Totesi vaan mulle, että ei eläimetkään luonnollisesti synnytä leikkauksen kautta. Sektiosynnytyksille on aikansa, paikkansa ja perustellut syyt, mutta toivon sydämestäni, ettei osu omalle kohdalle. Kipua en sen osalta pelkää, koska lääkkeitä on kuitenkin saatavilla. Lähinnä itse toimenpide, toipuminen, imetyksen käyntiin lähteminen ja haavan tulehtuminen sekä liikkeelle lähteminen sektion jälkeen pelottavat.
Alatiesynnytystä en ole koskaan pelännyt aiempien lapsien kohdalla ja en pelkää nytkään, vaikka jokainen synnytys on oma tarinansa ja suurempia suunnitelmia tai odotuksia en ole sen suhteen tehnyt.
Meillä vauva majailee vahvasti perätilassa tällä hetkellä, vaikka aikaa onkin hyvin kääntyä, niin olen mielessäni ajatellut, että voisin kuvitella synnyttäväni perätilasta, jos vaan vauvan asento antaisi periksi. Olen kuitenkin normaalisti synnyttänyt sen lähemmäs 5kiloisen mötikän tuolta, joten hieman pienempi tulisi varmaan perätilankin kautta

Kaalimaankakaralle tsempit loppuaikaan, tunnistan noita tuntemuksia esikoisen odotusajalta, kun vaivoja oli vaikka muille jakaa ja vielä raskausmyrkytys kiusasi.

salla07 onneksi supistukset eivät olleet tehneet mitään vielä näillä viikoilla.

Säihkiss: mukava kuulla, että ihan hyvin olet jaksanut vielä töissä olla. Toivottavasti asuntoasiat loksahtavat tosiaan kohdilleen.

Tänään oli neuvola, oikeastaan mitään uutta ei tullut. Painoa oli tullut sellaiset 700g/vko, mutta sen tiesinkin, koska nyt kipeänä ei ole tullut syötyä järkevästi...jäätelöllä, jugurteilla, maitoon liotetuilla muroilla yms. sellaisilla ruuilla, joita ei vaan tarvitse pureskella/niellä vaikeasti, on tullut elettyä :ashamed: . Tänään söin pitkästä aikaa palan leipää ja palailen normaaliin lautasmallin mukaiseen ruokailuuni, jota olen harrastanut jo ennen raskautta Neuvolantäti vaan sanoi, että toisinaan voi tullakin tuon verran painoa eikä siitä tarvitse ottaa stressiä, kun alkutilanne on kuitenkin ollut normaalipainon puolella. Nyt yhteensä sellaiset 9kg tullut tän raskauden aikana. Sf-mitta kulki omaa kulkuaan hyvän matkaa yläkäyrän yläpuolella ja oli 29.5cm ja tänään rv 26+4. Seuraava aika sovittiin jo tuonne 6.5, sitä ennen pitää soitella veren vasta-aine vastauksia ja sikiön veriryhmää, jotta tiedetään tarvitseeko mulle pistää Anti-D –immunoglobuliini suojaus piikki.

 

Hei taas kaikille pitkästä aikaa!

Tämä on nyt vähän omanapainen viesti, mutta onko teillä muilla ollut raskauden aikana hengen ahdistusta? Henki kyllä kulkee, mutta aina välillä tuntuu vähän vaikealta saada riittävästi happea kitusiinsa. Menee kyllä ohi aikanaan, mutta jotenkin epämiellyttävä tunne itsellä. Parin viikon päästä neuvola edessä, jolloin asiaa voisi kysyä.

Vaikea uskoa, että vauva jo tässä vaiheessa painaisi keuhkoja niin paljoa. Toki vertakin kropassa nyt tavallista enemmän ja sitä myöten happea vähemmän käytössä, mutta kuitenkin. Tympii vaan tällainen "astmaattinen" olo.

Lapanen 26+2 (?)

 

Hengästyttää ainakin välillä jo yläkertaan meno, eikä mun vatsa edes erikoisen iso ole-kasvaa tasan keskikäyrällä. Seuraava lääkäri on sitten 7.5

Varasin huomiselle sen sokerirasituksen kun olen kotona kuitenkin. Mitä sinne kannattaisi ottaa evääksi?

 

Heips. Nyt tulee omanapainen päivitys kun en nyt voi enempiä tässä välissä mutta pittää päästä kertomaan jo.. palaan myöhemmin lisää kirjottelee =)

Äitipolilla käynti oli hyvä. Lääkäri ja kätilö ottaantuivat keskustelulle hyvin. Molemmat ymmärtäväisiä ja osasivat minusta sanoa oikeita asioita minulle. Sitten vauvaan.. Tuli aika yllätyksenä. Vauva on iso ja vastaa kaikilta mitoiltaan nyt rv30+. Painoarvio huima 1502g. Kyseli lääkäri millä systeemillä laskettu aika on määritelty. Kerroin että menkkojen mukaan. no eihän laskettua aikaa enää voi muuttaa mutta sirona ja keskikäyrän tai yleensä alapuolen käyrällä nää muut kasvaneet niin vois tää pidemmällä olla? Yleensä kontrolloitu liian pieniä mittoja vauvalta. Ja sokeriarvotkin kun oli oikein priimat vasta. Ainakin voi varautua aiempaan synnytykseen. Jes ! No nähtäväksi jää millo syntyy mutta tämäkin etiäinen piti osallaan paikkansa. Sanoin nimittäin lääkärille ennen ultraa että joko näin unta tai sit sitten vaan joku ajatus ujuttautunut päähän että mulle kerrotaan jossain vaiheessa että olen pidemmällä ja synnytän kohta. No ei ihan noi mut kuitenkin . Kokoarvioon pääsen KYSille rv36+1, 9.6, eli vältän neuvolan lääkärintarkastuksen. Hyvin ne otti myös tämän vaikean elämäntilanteen huomioon ja haluaavat myös sen puolesta seurata raskautta ja olla avuksi, että matalalla kynnyksellä sinne pääsen jos siltä tuntuu. Cervix oli edelleen ok. Lyhentynyt kolmessa viikossa 2-3cm mutta edelleen ok ja kohdunsuu kiinni. Kivut johtuu todennäköisesti löystyneistä paikoista lantion ja tuolla alakerran suunnalla. Sukupuolta ei edelleen haluttu tietää mutta ihme on jos ei ole poika! Ihan siksi että on iso. Sellasta. Mutta kyllä se mieltä piristi nähdä Timpsu. Voi että, meidän rakkausjytky siellä kasvaa <3

Nelli&Timpsu 28+3 (vai 30+??)

 

ipna musta kans tuntuu et ois neuvola koko ajan vaikka kuukauden väleinhän se vaan on.. ja edelleen mullaki sama juttu, neuvolassa rr katossa mut kotona ihanteelliset arvot ja äitipolillakin paremmat. mun paineet ei välitä terkkarista

piiper75 Kiva et sulla on rauhallisia päiviä =) Ja eiköhän tuo ateriainsuliini mullakin oo edessä vielä mut arvot ei vielä ainakaan oo ylittyneet siltä osin..

kaalimaaankakara voi mitä vaivoja sullakin : / Hyvä että pääset juttelemaan omista fiiliksistäs, se on tärkeetä et on mahdollisuus ammatti-ihmisen kanssa käydä asioita läpi jos kokee siihen tarvetta ja se varmast helpottaa oloa. Tsemppiä sinne loppuraskauteen ja voimia.

Ninuka Juu, ei tod. naurata kun välillä vihloo niin ettei eteenpäin pääse vaikka kuinka rauhallisesti kävelis.. metformiinista olikin puhetta äippäpolilla viimeks mut en suostu sitä ottamaan kun olen sitä joskus muutama vuos sitten pcos:siin syönyt ja sai mulle niin hirveen oksetuksen, ripuloinnin ja 24/7 pahoinvoinnin et makasin suurinpiirtein päivä sohvalla ämpärin kanssa. en halua sitä nyt. Ja koitin silloin ainakin kahta eri valmistetta. Lääkäri oli ymmärtäväinen kun selitin miksen sitä voi/halua ottaa.. Tsemppiä suppareiden kanssa, toivottavasti ei äidy pahemmaksi..

Pajunkissa-85 Mun on kans tullut syötyä kaikkea muuta kuin terveellisesti kun oon kipeenä nyt ollut :ashamed:

Lapanen85 Kyllä, hengenahdistusta on ollut ja mulla just sillain et henki kulkee mut ahdistaa ja tuntuu ettei henkeä saa. Nyt se on vähentynyt jonkin verran kun aloitin rautatabletit kun hempsat oli laskenu liian alas.. mulla ainaki siis johtui tuosta.. Mut kyllä vieläkin ottaa esim. kävellessä ihan eri lailla kuin ennen raskautta. Nyt saan kyllä henkeä mut pistää läähätyttämään.. =)

nelHM Ihanaa et oli kiva käynti ja kuulostaakin siltä et kyllä sun kannatti käydä =) Aikamoinen jytkylä siellä jo Onko muuten vastannut menkoista laskettuja viikkoja esim. nt-ultrassa?


Mulla edelleen vaivaa kivut nivusissa ja tuossa häpykummulla niin että saa vaikertaa kun sängystä nousee ja ihan lyhyellä kauppareissullakin tänään..tuo kävely :headwall: sit kun kumarruin ihan vähän eteen- ja alaspäin kun laitoin housuja jalkaan niin tuli aivan armoton kipu tuonne alas.. hohhoijaa..
Alkaa jo ärsyttää ja väsyttämään. Ihan kuin vauvakin ois liikkunu vähemmän taas mut sykkeet kyllä kuuluu dopplerilla.. Muuten mieli ihan ok vaikka tuntuukin et oon ihan valivalivali nykyään
Yllättäen verensokerit tänä aamuna normaalin rajalla mut huomenna saattaa olla jo ihan toisin.. ne hyppii niin. Mä niin ootan kesää.
Täällä puhuttiin sektiosta ynnä muusta niin kyllä muakin pelottaa se. Pelkään et vauvan painoarvio menee sen yli 4,5kg ja jostain luin et silloin suositellaan sektiota. Todellakin pelottaa leikkaus. Pelottaa mua alatiesynnytyskin et molempi pahempi Kaikista ärsyttävintähän tässä on se ettei tiedä yhtään mitä odottaa ja miten paljon se sattuu ja miten toipuminen yms. kun ei ole ennen synnyttänyt.
Tänään on taas pesty vauvanjuttuja ja viikattu kaappiin valmiiksi vaatteita jotka oon lajitellu oikein koon yms. mukaan. Tulee taas asteen verran todellisemmaks kaikki ja tänään just miehen kanssa puhuttiin et kohta meitä on kolme täällä kotona :heart: tuntuu uskomattomalta et meillä on oikeesti kohta vauva ja puhumattakaan siitä et raskaus alkoi ihan spontaanisti ja yllättäen vaikkei meidän pitänyt vauvaa ilman hoitoja saada koskaan ja oltiin ns. lopetettu aktiivinen yritys. Näin se elämä yllättää vaan ja eipä vuosi sitten tiedetty missä nyt ollaan tällä hetkellä =)

StaRR 29+1

 

Voi Nelli kun oli kiva kuulla että tapaaminen oli mennyt kaikinpuolin hienosti ja vielä tuollainen ylläri! Ei ihme jos sun olot on ollu "ihan eri viikoilta"!

Hengenahdistuksesta: kyllä mulla oli täällä sairaalas yhtenä aamuna tosi pahakin ahdistuskohtaus. Niin että lääkäri määräs EKGn. Vaan ei siitä mitään löytynyt. Tiedä sitten mistä johtuu mutta niitä nyt on mulla ollut ennen raskauttakin eikä niihin lääketieteellistä syytä oo löytynyt.

Kestoilusta: mä vielä harkitsen. Haluaisin kokeilla mutta kuinka vaivalloiseksi menee? Se arveluttaa. Ehkä puolet ja puolet on meillä ratkaisu.

Synnytyksestä. Kyllä mä jännään sitä kipua kun tuntuu että mulla kipukynnys on alhaalla. Oon jopa täällä sängynpohjalla miettinyt että kumpi on pienempi paha lääkkeiden pistäminen kipuihin vai itse kivut. Mies on sitä mieltä että kivunlievitys on pienempi paha mutta noi kanyylien laittamiset on ollu mulle tosi hankalia kokemuksia. Mieskin on nyt vasta tajunnu kuinka paha piikkikammo mulla oikeasti on kun on nähnyt läheltä tilanteita.

(.)Tänään soitettiin sieltä pikkulapsipsykiatrianpolilta ja oli sitä mieltä että mennään loppuraskaus tapaaminen/puhelinkeskustelu per viikko. Jotenkin tuli helpottunut olo, että nyt löytyi oikea suunta. Ja sairaalan sossu kävi juttelemas ja lupas hoitaa mulle saikkulapun ainakin tältä ajalta vaikka luulen ettei lääkäri näe mua työkykyisenä tästä eteenpäinkään.

Nyt iski katkos pitikö vielä jotain kommentoida.... tervetuloa uusille!

 

Heips taasen

Kaalimaankakara Kurjalta kuullosta sinunki vointi. Kyllä sitä synnytystä vaan alkaa pikkuhiljaa odottamaan kun tietää ettö sit nämä kivut ja haivat helpottaa. Jaksamista kovasti sinullekin!

Astrea Voisko toi sun hengenahdistus olla psyykkistä? Jos ekg ok jne.. mahdollista ainakin on. Ja kivunlievityksestä synnytyksestä.. sinuun sattuu niin kauheesti että ei siinä epiduraalin laitot paljoa tunnu. Tai tämä on vahva oma kokemus x4. En tiiä kui lohduttava kommentti mutta aika todennäköisesti siinä touhussa ei paljoa kanyylit ja muut pikku piikit haittaa . Hyvin se menee! Ja todells hyvä suunnitelma tuo keskustelujuttu!

StaRR Ei tuo sinunkaan olo hääöpöseltä kuullosta . Eikä se olo valitettavasti kun pahene näiden vaivojen osalta. Positiivista on että mulla ainakin kaikki jääny synnytyssaliin.

Kestoilusta Ei meidän juttu! En vaa jaksas sitä pyykkimäärää. Muutenkin kahdella koneella pyöritän monta kertaa viikossa eikä nuo kasat häviä tuolta koskaan!

Oma napa ja vauva.. Kyllä kaikenlaisia ajatuksia tullu pitkin päivää tuosta vauvan koosta. Just kahtelin muiden neuvolakortteja.. ton painosia noi muut on ollu rv30/31+. Rakenneultrassa ainakin tämä Timpsunen ollu joiltain mitoilta viikkoa isompi. Keskiarvoksikin hieman enemmän päiviä ollut. Mutta ei ihan näin isoa heittoa kuitenkaan. Nyt kelaan onko raskaus pidemmällä vai onko onko sieltä nyt tulossa joku poikkeus tuohon neljän sarjaan, koska kaikki ollu syntyessään nii samanpainosia ja masussa kans suht samalla tavalla kasvaneet. Nyt kun tällä oli joka ikinen mitta sen pari viikkoa isompi niin kyse ei ole jostain että tulee vaa isomahanen vauva vaikka. Oon tosi kiitollinen että tekeevät 36+1 sen kokokontrollin. Jos se on sillo yli 3kg vaikka niin apua! Mutta mulla on koko ajan sellanen tunne ollu että siinä juhannuksen tienoilla syntyy.. nyt toivon että jopa aiemmin jos kasvu tuota luokkaa loppuun asti. Tytöt ollu 3395g/39+1, 3345g/38+2, 3350g/38+0 ja poika 3590g/39+0. Että ei mitään isoja vaa iha normeja mutta ihan on tekemistä ollu noissakin
.
No aika näyttää. Mutta tulipa tästä touhusta nyt vaan vähän odotettua jännempää =). Vie vähän ajatuksia muualle surullisista asioista.. ehkä näin on tarkoitettu? No kaikelle ON tarkoitus, selvinnee myöhemmin mikä.

Hyvää ehtoon jatkoa =)

 

astrea: voin kertoa, että pelkäsin etukäteen ajatusta epiduraalin laittamisesta, mutta kun kipu oli niin kovaa, että meinasin pyörtyä ja oksensin sen kivun vuoksi, niin ei missään tuntunut pieni kipupiikki selkään epiduraalitilaan (tietty alue puuduteltiin ensin). Mulla avautumisvaiheen kivut olleet todella kovat heti, koska synnytykset lähteneet käyntiin vesien menolla suoraan, kun on käynnistelty. Kuulemma supistukset ovat "laimeampia", jos vedet pysyvät mahd. pitkään.

Lapanen: mulla ainakin hengenahdistusta ollut nyt enemmän kuin aiemmissa raskauksissa tuon vauvelin perätilan vuoksi, kun majailee niin ylhäällä. Varsinkin makuuasennossa ahdistaa ja koko ajan sellainen täys olo.

 

Heips!

Lapanen85 hengenahdistuksesta, kyllä löytyy täältäkin! Vähänkin kun ylämäkeen kävelee tai menee rappusia ylös, tuntuu että henki loppuu kokonaan. Välillä myös tasaisella kävellessä, heti jos vauhti on hiukkaakaan liian luja. Myös selällä maatessa tuntuu että Mölli tai kohtu painaa keuhkot kasaan. Ite kun oon ollu aina aika pieni ja siron kokoinen, vähän hirvittää että minnekköhän suuntaan tuo Mölli meinaa loppuvaiheessa kasvaa kun ylöspäin se ei ainakaan mahdu

Sektiosta kammottaa täälläkin!! Että mitäs jos Mölli ei käännykkään vaan jää perätilaan? En kyllä missään nimessä haluisi synnyttää perätilassa. Kuullostaa ensi synnytykseksi vähän hc hommalta. Sektion paraneminen ja kivut mietityttää. Ja se ettei saa heti niin läheistä kosketusta ja sidettä vauvaan kuin saisi alatiesynnytyksessä. Ja tänne saa kyllä työntää kivunlievitystä ihan urakalla, ponnistusvaihe jostain syystä pelottaa enemmän kuin supistuskivut. Pelkään että pienenä ihmisenä repeän totaalisesti. :$ Herättelen toiveita että oma kipukynnys olisi vähän korkeampi, kun noita tatuointeja on tullut kiitettävän paljon otettua. Synnytyskivut on kyllä varmasti aivan omaa luokkaansa. Toivossa on hyvä elää Jostain syystä olen aivan varma että Mölli syntyy kaksi viikkoa etuajassa. Itsekkin olen syntynyt kaksi viikkoa etuajassa kuten myös oma äitini

Kestovaipoista ei tule täällä käyttöön, ihan kerttiksillä mennään.

Omaa napaa, tänään oli tapaaminen työterveyslääkärin kanssa, ja hän oli sitä mieltä että jään nyt kokonaan pois töistä. Onneksi sairaslomaa ei ole tässä kuin päälle kolmisen viikkoa ja sitten alkaakin kesäloma. Eli työnantaja maksaa normipalkan vielä 7.5 asti ja kela sitten päälle viikon sairauspäivärahaa. Jotenkin tosi kevyt olo kun ei töistä ja omasta jaksamisesta tarvitse enään stressata vaan voi keskittyä ihan vaan Möllin hyvinvointiin :heart: Kunhan ei vaan ajattele että vielä 12 viikkoa ennen kuin koko Mölli edes syntyy! Muuten musta tulee mökkihöperö Ikinä en ole ollut kahta viikkoa enempää pois töistä, saas nähdä miten ajan saa kulumaan. Onneksi meri on heti rapun ulkopuolella niin voi mennä käppäilemään ja lueskelemaan rantaan heti kun vähän vielä säät lämpenisi

Viikon päästä on neuvolalääkäri niin saa tietää tuon kohdunsuuntilan ja että mites päin se Mölli siellä mölyää. Kohdunsuulle ei olekkaan enään sattunut sen jälkeen kun jäin pois töistä, ja supistuksetkin on kadonneet. Oli siis ilmeisesti ihan oikea ratkaisu jäädä töistä pois =) Hullujenhuone saa pyöriä jatkossa ilman yhtä möhömahaa.

Minnimys & Mölli 27+3

 

Sektio ja pt vauvat ollu puheessa. Sektio pelottaa minuakin. En vaan siihen suunnitellusti haluaisi. Onneksi Timpsu oli rt ja uskosin että pysyykin, mutta lääkäri sanoi ennen ultraa kun asiaa pohdin kui päin siellä on, että pt synnytykset sujuvat todella hyvin eikä niissä ole mitään ihmeellistä. Kätilö komppas kovasti samaa. Silti, en kyllä uskaltas varmaa pt tilassakaan synnyttää joten kait se sektio ois sit jos niikseen menis? Mutta joka taho; th:t, kätilöt ja lääkärit puhuneet positiivisesti pt synnytyksistä. Että ei kait ne ihan puppua voi kaikki jauhaa? Hankalia juttuja nää :/

 

Täällä on myös sektiota joutunut jo vähän miettimään kun tosiaan mulla oli rakenneultrassa istukka kohdunsuun päällä. Kontrolliultra sen suhteen tulossa viikon päästä. En kuitenkaan sektiota pelkää vaikka mieluummin ehdottomasti synnyttäisin alakautta. Oon myös työssäni päivittäin tekemisissä haavojen kanssa ja vaikka tietää ne pahimmat kauhuskenaariot niin myös sen, että todennäköisyys haavan normaaliin paranemiseen on kuitenkin suurempi. Ja se on toki hyvä, ettei ole isompia lapsia, joita pitäisi nostella. Silloin voi haavan kanssa olla hankalampaa.

Alatiesynnytyksessä muakin pelottaa eniten se ponnistusvaihe ja mahdollinen repeäminen, pieni kun olen. Se kuitenkin vähän helpotti, kun olikos se Pajunkissa kun sanoit olevasi myös hyvin pienikokoinen ja ison vauvan silti oot saanut ongelmitta synnytettyä Perätilassa en suostu synnyttämään, se on varma.

Lapanen, matala Hb voi aiheuttaa hengenahdistusta, onko sulta milloin viimeksi tsekattu se? Vai oliko sulla jo rautalisä käytössä..?

Säihkiss 26+4

 

astrealle ja Annuulle isot tsempit! Ilmeisesti vauvat voivat kuitenkin hyvin vaikka äitiä kurmootetaan.

Me mennään kertisvaipoilla ehdottomasti.

Hittolainen kun alkaa paastosokerit olla huononemaan päin. Aiemmin ne on ollut nelosella alkavia ja nyt 5.3 ja tänään 5.7. :/ Aterian jälkeiset on ollut hyviä, nyt just mittasin tunti aamiaisesta niin 6.0. Mitä lukemia teillä on ollut silloin kun insuliinit on määrätty? Se mun diabeteshoitaja ei ole niin kovin miellyttävä ja pelkään että heti lyö inskat jos kahtena aamuna on 5.6-5.7.

Millähän saisi noihin paastoarvoihin vaikutettua? Joku tossa aiemmin mainitsi kaurapuuron ja oliko jollakulla joku munakas tms illalla toiminut? Mitenhän se iltalenkki toimisi mulla... Onneks kävely helpottaa mulla noita liitoskipuja ja keskiviikkona pystyin tanssimaan koko rivitanssitunnin hyvin. Ihan lopussa rupes vasta piiputtamaan.

Jos aterian jälkeiset arvot on hyviä, mutta paasto on tollainen, niin auttaako jos kiristää vielä ruokavaliota? Mä olen välillä jonkun jäätelöpuikon tms. syönyt niin niistä pitänee luopua.

Musta tuntuu että toi tyyppi on poikittain mahassa. Liikkeet tuntuu samanaikaisesti molemmilla kyljillä ja samalla korkeudella. Hassu masuvauva

Terhitär ja Kaneli 27+3

 

Tännehän on tullut paljon tekstiä .

Terhitär mulla on ollut vielä paastoarvot alle sallittujen rajojen. Neuvolansetäkin (joo mulle on neuvolansetä) ihmetteli että kaikki arvot on noin hyvät ruokavaliolla vaikka sokerirasituksessa kaikki arvot koholla. Tässä muuten olen pohtinut että onko poikaraskaudessa radi yleisempää kuin tyttöraskaudessa?

Säihkiss itsekään en ole jättiläinen mutta hyvin nuo on tuolta ulos tulleet , tosin mä olen synnyttänyt kyllä pieniä vauvoja. Perätilassa synnytystä kyllä harkitsisin todella pitkään.

Nelli aika jännää kun on noin paljon isompi kuin edelliset ja tosiaan eikä sokereissakaan mitään häikkää. Jospa se olisi laskuvirhe LA:ssa.

Minnimys nyt huoletta vaan nautit sairaslomasta.

Adistuksesta ... selällään en pysty enää ihan älyttömän kauaa olemaan ja tosiaan vaihtelee paljon sen mukaan miten tuo vauva tuolla mahassa oikein on. Kun tuntuu olevan melko möyrivää sorttia.

(.) tosiaan neuvolassa käyty, hb laskennut mutta ihan ok vielä. Paino tippunut 2kg , tosin se oli arvattavissa kun edellinen aika oli heti loman jälkeen (all inclusive, edellisenä päivänä lentänyt, lämmön vaikutus) ja nyt on taas normaalissa rytmissä niin painokin tasaantuu. Maha mittakin meni keskikäyrälle, joten ihan normaaliin tahtiin tuntuu kasvavan. Ensiviikolla äippäpolikäynti niin sitten tietää tarkemmin millä mallilla mennään oikeasti. Tosiaan itse aion olla töissä ihan loppuun asti, varsinkin jos olo niin sallii, ja jos menee samaanmalliin kuin ennenkin niin hyvin pystyy olemaan.

Ihanaa kun on perjantai! Hyvää viikonloppua kaikille ja toivottavasti vain hyviä vointeja!

ipna 27+5

 

Terhitär en saanut paastoarvoihin mitään vaikka lopuksi tiukasti karppasin...ne heitteli miten sattuu. Nyt reilun viikon kaurapuuro on alkanut tehota. Mutta pistän iltaisin insuliinin joka auttaa myös. Ei kai sen tiedä omalle kohalle kuin kokeilemalla :|
Mulla määrättiin insuliinit jo viikolla 9 kun kotimittauksessa (tein oma-aloitteisesti) aamupaastot oli koholla.

Olen itekkin miettinyt että onko sukupuolella väliä tässä radissa kun eka tyttö ja ei mitään ongelmia sokerissa ja toinen poika jossa radi sekä samoin tämä poika.

Mulla kans tuota hengenahdistusta varsinkin nukkumaan mennessä, kyljellään ollessa. Tuntuu että ei saa ilmaa. Onneksi se ei ole jatkuva olotila.

Piiper ja poika 28+3

 

Ohi on rasitus meinasin pyörtyä ekan lasin jälkeen. Ei ollut niin hirveää kun olin ajatellut, ma saa tuloksia.
Eilen kun lepäsin, tuli yksi kipeähkö suppari koko päivänä. Eli lepo auttaa selkeästi

 

astrea Mulla kans kipukynnys todella alhaalla ja piikkikammoinen pahasti kanssa. Rokotukset ja nuo insuliinipiikit ok mut tipanlaitto+verikokeet yms. niin meinaa taju lähteä. Pelkään ihan hirveesti synnytyksen kipua mut toisaalta luulen et kestän sen koska kävin tuossa silloin joskus muutama vuos sitten aukiolotutkimuksessa niin se kipu oli jotain aivan karmeeta, tuntui et maha räjähtää justiisa kokonaan ja vedet tuli väkisin silmiin vaikken itkeny ees. Eikä ne siis saanu tehtyä ees sitä kun katetri ponnahti koko ajan pois, hyi. Niin jotkut sanoo et se on yhtä paha/pahempi kuin synnytyskipu jos se sattuu (kaikilla ei satu ollenkaan) ja synnytyksestä saa kummiskin vauvan palkinnoks. Pelottaa vaan just kivunlievitys ja sit toinen niin ponnistusvaihe. Repeemistä pelkään myös ja pelottaa hitosti. Kiva et sait säännölliseks noi keskusteluajat loppuraskauden ajaksi, helpottaa varmasti =)

nelHM Jauhavat neuvolassa tai muualla puppua tai eivät mut mä en usko et mua saisivat perätilassa synnyttämään vaikka kuinka vakuuttelisivat. En vaan suostu. Mulla on siitä niin negatiivinen käsitys ja mitä oon lukenut niin en uskaltais. Vauva oli viimeks ultrassa pari viikkoa sitten rt ja luulen et on pysynytkin niin, varmahan ei voi olla.. Onhan niitä varmaan ihmisillä hyviäkin kokemuksia, en sitä sano, mut musta tuntuu ettei olis mun juttu kummiskaan.. en olis tarpeeks rohkea.

Terhitär En usko et ne alottaa vielä insuliineja tosiaankaan noilla arvoilla.. Mulla oli muistaakseen pitkästi yli 6 siinä sokerirasituksessa sillon joskus ja sain suoraan insuliinit etten osaa sanoa mikä olis se raja kun en kerennyt arvoja ennen insuja seuraamaan ollenkaan. Alle 5.5 ne pitäis olla mut insuliinin kans 5.3 tai alle.. Ei ne muutaman aamun perusteella ala piikkiä laittamaan, en ainakaan usko. Paastoarvoihin mulla ainakin vaikuttaa positiivisesti se et illalla kevyt iltapala mut sekin ettei sais jäädä liian pitkä aika aamumittaukseen ja mulla tosiaan niin sekasin nuo arvot et samanlaisella iltapalalla saattaa olla joku aamu 4.8 ja seuraavana 6.5.. hormonit, hormonit..
Jos aterian jälkeiset arvot on hyviä, mutta paasto on tollainen, niin auttaako jos kiristää vielä ruokavaliota? en usko. Mullakin siis ainoastaan ongelmana oikeestaan nuo paastot.. ja sun ei tod. tartte luopua satunnaisesta jäätelöpuikosta.. =)


Jotenkin huonosti nukuttu yö takana ja pöllö naapuri huudatti/haukutti taas koiraansa heti seiskan jälkeen aamulla tuossa takapihallaan niin eipä siinä nukuttu. Teki väsyneenä mieli karjasta ikkunasta mut jätinpä sen tekemättä. Tuntuu et hyppään koko ajan vessassa yöllä ja rakko tuntuu jo sängystä punnertaessa niin täydeltä ja vihlovalta et kerkeekö sitä vessaan asti. Sit nukutaan taas muutama tunti ja sama ruljanssi Viime yönä vessareissun jälkeen alamahassa tuntui vähän niinkuin menkkamaista (ei tosiaankaan niin voimakasta) juilintaa hetken mut meni ohi.. en tiedä mitä oli, tollanen tunne on aina välillä..
No tämmöst tää on
Tuosta raihnaisuudesta vielä pienen pieni sana. Mua jotenkin inhottaa kun mies joutuu tekemään täällä kotona melkein kaiken. Mielellään kuulemma tekee mutta kun oon tottunut kans tekemään koko ajan jotain enkä oo peukaloita pyöritelly niin nyt väsyn todella helposti ja nopeasti ja alkaa vihlomaan ja sattumaan ja painamaan alakertaan ja mahaan. Äskenkin jouduin istua nojatuolissa kun alkoi rasittamaan liikaa kun otin kuivia vauvanvaatteita pyykkitelineeltä. Sit viikkasin, lajittelin ja vein kaappiin niin olin ihan poikki. Mies sanoi et hän voi tehdä tuon mutta minähän en periksi antanut.. Tuntuu jotenkin toivottoman turhauttavalta mut tajuan senkin et pitää ottaa iisisti koska silloin ei tule huono olo. Välillä vaan tulee hyödyttömiä tunteita ettei musta oo enää mihkään mut tiedän et kyllä se on ihan turha niin tuntea.
Flunssa alkaa olla ohi mutta mulla on koko ajan aivan järkyttävä lima kurkussa ja pelkään et kurkku käy taas kipeeksi kun joudun rykimään sitä limaa eikä se silti mene pois. Kaiken muun lisäksi meinaa itku tulla kun kurkussa tuntuu tollanen paksu veemäinen lima. Nenä myös tukossa. Mietin jo onko meillä hometta vai oonko koiralle allerginen.. mut ehkä tää p*skatauti menee vaan hitaasti ohi. Oon kyllä aiemminkin epäillyt jotain ongelmaa tai koira-allergiaa nyt raskausaikana kun välillä köhötyttää kurkkua ja sitä ärsyttää vaikkei kipeenä oliskaan.. Mulle sano kätilö äippäpolilla viimeks et sille oli raskausaikana tullut kissa- sekä koira-allergia.. No, mut toivon joka tapauksessa mitä ikinä tuo limaisuus onkaan et menee pois koska en jaksa sitä.
Jotenkin tuntuu et tuleeko itkupäivä tänään mut yritän nyt ainakin ettei.. tuntuu et vatuttaa vähän kaikki..

Rauhallista ja mukavaa weekendiä kaikille =)

StaRR 29+2